10 trendiä, jotka tekevät älypuhelimesta tärkeämmän kuin koskaan

Älypuhelimia. Kuva: flickr / m01229
Älypuhelimia. Kuva: flickr / m01229

Ruotsalainen Ericsson julkisti tänään tekemänsä tutkimuksen kuluttajaelektroniikan tulevaisuudenkuvista käyttäjien arvioiden mukaan.

Nykyisenkaltainen mobiililaitteen toivotaan ja oletetaan vähitellen muuttuvan erilaiseksi, yhä älykkäämmäksi ja monipuolisemmaksi laitteeksi, joka pystyy hoitamaan lähes huomaamatta monia arkisia toimia.

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta toivoo, että teknologia tulisi tulevaisuudessa auttamaan nykyistä enemmän heidän fyysisiä ominaisuuksiaan: auttamaan näkemään, muistamaan ja kuulemaan paremmin sekä olemaan entistä enemmän jatkuvassa yhteydessä tietoverkkoihin.

Olennaista on myös toive tekoälyn suuremmasta roolista arkisissa askareissa. Sen avulla tulevaisuuden älypuhelin on täysin erilainen kuin nykyisin – nykyisenlaisen älypuhelimen ennustetaankin katoavan kokonaan viiden vuoden kuluessa, joskin paremmin voisi sanoa, että se muuttaa muotoaan. Suuren näytön katoaminen puheentunnistuksen kehittymisen myötä on olennaisin muutos. Itse laite tarvitaan kuitenkin edelleen.

Kenties puhelimien pienentyessä (etenkin kun ruudun koosta ei täydy välittää) tulevaisuuden älypuhelin on päälle puettava tai ranteeseen kiinnitettävä laite. 

Joka tapauksessa selvityksen mukaan nämä ovat kymmenen tulevaisuuden suuntausta kuluttajien mukaan:

1. Verkostot ja yhteistoiminta 
80% vastaajista sanoo hyötyvänsä jo nyt netissä olevista joukkoistamispalveluista. Yksi kolmesta käyttää jo palveluita, joissa jaetaan erilaisia tuotteita tai palveluita muiden käyttäjien kanssa. 38% pitää esimerkiksi matkapalveluiden arviointeja netissä luotettavampina kuin "asiantuntijoiden" arvioita. Vain yksi viidestä henkilöstä ei käytä hyväkseen netissä olevia palveluita.

2. Videoita!
Teinit katsovat YouTube-videoita enemmän kuin muut ja 46% heitä käyttää enemmän kuin tunnin päivässä verkkovideoiden katseluun. 20% jopa yli kolme tuntia päivässä. 30-36 -vuotiaat, siis alkuperäinen internet-sukupolvi käyttää videopalveluita hyödykseen olennaisesti vähemmän: vain noin 9% heistä katsoo yli kolme tuntia YouTubea tai vastaavia päivässä.

3. Tekoäly hakkaa kosketusnäytöt
Tekoälyn avulla tehtävien tekeminen onnistuu paremmin ja kätevämmin kuin ruutua näpyttelemällä. Puolet vastaajista toivoo nykyisenkaltaisten älypuhelimien katoavan viiden vuoden kuluessa. Osa vastaajista toivoo silti yhä suurempia näyttöjä (31%), joskin suurin osa (78%) on näytön kokoa kiinnostuneempi siitä, että tulevaisuuden kännyissä akku riittäisi paremmin. Mitä tulee keskusteluun tekoälyn kanssa, 29% vastaajista puhuisi mieluiten koneen kuin ihmisen kanssa esimerkiksi terveyteen liittyvistä ongelmista.

4. Virtuaalitodellisuus tulee todeksi
Kuluttajat toivovat voivansa osallistua esimerkiksi urheilutapahtumiin tai tekevänsä videopuheluita tulevaisuudessa virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla. Puolet vastaajista haluaisi testata nykyistä paremmin vaatteita netissä avatarinsa kanssa ja 64% haluaisi varmistaa sen avulla vaatteiden oikean koon sekä istuvuuden. Samoin puolet haluaisi käyttää virtuaalitodellisuuspalveluita tuotteiden ja tavaroiden 3D-tulostamiseen kotona – ja 44% kyselyyn vastaajista haluaisi myös printata oman ruokansa (todennäköisesti tietämättä kuinka yökköä printattu ruoka on).

5. Älykkäät kodit 
55% älypuhelimien käyttäjistä olettaa, että heidän kotiensa rakentamisessa käytettävät tiilet voisivat sisältää viiden vuoden sisällä sensoreita, jotka paljastavat hometta, vesivahinkoja ja sähkövikoja. 65% olettaa, että pian asuntojen ilmanvaihtoa, lämmitystä ja ikkunoiden avoinnaoloa voidaan hallita älypuhelimella – varmasti aivan oikein, koska se on jo mahdollista nyt.

6. Älykkäät kuluttajat
86% vastaajista haluasi käyttää personoituja liikenneratkaisuita ja reaaliaikaisia tilannetietoja esimerkiksi työmatkoillaan, jos mahdollista. Kuluttajat haluaisivat käyttää aikaansa merkityksellisesti, eikä vain olla passiivisia joukkoliikenteen käyttäjiä. (Kimppataksit, Über, kutsuplus-palvelun kaltaiset sovellukset ja tulevaisuuden automaattiautot ovat ratkaisu!)

7. Hätäpuhelut chatissä
Ihmiset soittavat puhelimella yhä harvemmin, mutta käyttävät yhä enemmän erilaisia netissä olevia viestipalveluita. Niinpä esimerkiksi hätäpuheluita voidaan tulevaisuudessa tehdä sosiaalisen median kautta. 60% vastaajista on kiinnostunut puhelimeen ladattavasta hätätilannesovelluksesta. Matkustaessa monet kääntävät matkakohteessa netin pois päältä korkeiden roaming-maksujen pelossa, mikä tekee pelkästään netin käyttämisen hätäpalveluihin hankalaksi. Ja oikeasti – matkalla tai ei – puhelin ja numero 112 ovat edelleen erittäin yksinkertainen ja helppokäyttöinen vaihtoehto!

8. Matrix tulee todeksi
80% vastaajista haluaisi käyttää teknologiaa apunaan esimerkiksi siten, että näkökentässä olisi lisätietoja, verkosta saisi tietoja kätevästi muistin tueksi ja kuuloaistimusta voisi parantaa. Kiinnostavasti noin 50% vastaajista haluaisi tietotekniikan  myös lisäävän tulevaisuudessa fyysistä suorituskykyä, mutta se ei liene mahdollista ilman eksoskeletoneita tai muita puettavia robottilaitteita – ellei huomioon oteta kuntoiluun innostavia sovelluksia.

9. Tietoturva on yhä tärkeämpää
Suurin osa vastaajista olettaa tietomurtojen, kyberrikollisuuden ja virusten olevan vastaisuudessa yhä suurempi ongelma. Samalla he uskovat, että palveluntarjoajat ja laitevalmistajat pystyvät taistelemaan yhä paremmin häkkääjiä vastaan. 21% pelkää tietotuvan ulottuvan tulevaisuudessa myös keittiön kodinkoneisiin.

10. Aktiivikansalaiset tulevat
Kansalaiset jakavat yhä enemmän tietoja ja havaintojaan maailmasta sekä yhteiskunnasta, sekä uskovat, että he vaikuttavat näin aiempaa paremmin yhteiskunnan toimintaan. Yli kolmannes vastaajista olettaa, että rikoksesta kertominen netissä on merkityksellisempää kuin poliisille ilmoittaminen. Käytännössä tämä tarkoittanee enemmän hät’pikaa kuvattuja videoita, analysoimatonta mutu-puhetta ja huonosta palvelusta netissä valittamista, mutta samalla tekniikka tarjoaa jo nyt mahdollisuuden myös korkealaatuisen kansalaisjournalismin tekemiseen.

Otsikkokuva: m01229 / Flickr

Jolla ja Nokia tabletilla

Tänään päättynyt Slush-tapahtuma toi mukanaan ilmoitukset kahdesta uudesta suomalaisesta tietotekniikan kuluttajatuotteesta, joihin jotkut asettavat suuria toivoja, mutta jotka kuitenkin vaikuttavat varsin valjuilta. Sekä Nokia että Jolla esittelivät tablettitietokoneet, Nokia tiistaina ja Jolla tänään keskiviikkona.

Nokia N1 on yhtiön ensimmäinen kuluttajatuote sen jälkeen kun puhelimet myytiin Microsoftille, joka pudotti puolestaan juuri nyt syksyllä tulleista uusista laitteista Nokia-nimen kokonaan pois. Eroa Microsoftiin tekee myös laitteen käyttöjärjestelmä, sillä Nokia-tabletti käyttää Android 5.0 Lollipop -käyttöjärjestelmää ja Nokian omaa Z-käynnistysohjelmaa sen kanssa.

Sisältä löytyy 2,3GHz:n Intel Atom -suoritin, PowerVR-grafiikkaprosessori, 2GB:n RAM, 32 GB käyttömuistia, 8 megapikselin kamera takana ja 5-megapikselinen kamera edessä. Yhteydet ulkomaailmaan hoituvat Bluetooth 4.0:n ja 802.11a/b/g/n/ac:n avulla. Näyttö on 7,9-tuumainen korkearesoluutionäyttö.

Kiinnostavinta kenties N1:ssä on sen muoto, joka on melkein identtinen Applen iPad Minin kanssa. Tablettityyppinen kone toki on vaikeaa tehdä kovin erikoiseksi, sillä kyseessä on periaatteessa vain hieman näyttöruutua suurempi lituska laite, mutta N1:ssä kulmien pyöreys, värisävyt, nappien sijainnit ja ulkomuoto, kaiuttimien paikat ja tyyli sekä liitäntäjohdon (USB-C) paikka ovat melkein identtisen iPadin kanssa. Näyttää siltä, että Nokia ei ole viitsinyt edes yrittää löytää laitteeseensa jotain persoonallista, omaa suunnittelua, vaan se on kopioinut markkinajohtajan laitteen kiinalaistyyliin melkein suoraan. Laitteen tekee Nokialle Foxconn ja se tulee maksamaan pari sataa euroa kunhan saapuu kauppoihin ensi vuoden alussa.

Jos ulkomuodosta tulevan hämmästyksen peittää, on 318 g painava (iPad mini painaa vain kuusi grammaa vähemmän) laite ihan pätevän tuntuinen. Verrattuna Samsungin vastaaviin Android-laitteisiin se pärjää ihan hyvin, mutta ei tuo silti erityistä lisäarvoa - ainakaan lyhyellä näppäilytuntumalla.

Jolla sen sijaan on koittanut tehdä laitteestaan omintakeisen niin ulkomuodoltaan kuin käyttöjärjestelmältään. Jolla Tablet ei ole aivan tavallinen myös julkistukseltaan: yhtiö aikoo tuottaa sen joukkorahoittamalla ja tuoda myyntiin toivottavasti ensi toukokuussa. Aikakin Slushissa laite sai positiivisen vastaanoton, sillä parin tunnin aikana laite sai rahoitusta 300 000 euron edestä.

Ensimmäisille tuhannelle tilaajalle laite luvataan 150 euron hintaan, seuraaville tuhannelle 160 eurolla ja lopullinen hinta olisi 200 euroa. Laite tulee ainakin aluksi myyntiin Euroopassa, Venäjällä, Intiassa ja Hong Kongissa.

Entisten nokialaisten perustaman yhtiön juju on sen entiseen nokialaiseen MeeGo-käyttöjärjestelmään perustuva Sailfish OS -käyttöjärjestelmä (joka muuten esiteltiin kaksi vuotta sitten Slushissa), ja myös tabletti toimii sen avulla. Kyseessä on tosin uusin 2.0 -versio, jonka aseina Androidia, Applen iOS:ä ja Microsoftin Windows Phonea vatsaan on Jollan toimitusjohtaja Mark Dillonin mukaan turvallisuus, yksityisyys, helppokäyttöisyys ja moniajokyky.

Teknisesti Jollan tabletti on samaa tyyppiä kilpailijoidensa kanssa: 7,8-tuumainen tarkka näyttö, 32GB käyttömuistia, 2GB RAM-muistia ja Intelin 1,8GHz:n Intel-suoritin. Kamera tosin on hieman vaatimattomampi kuin iPadissa tai N1:ssä, sillä takakamera on viisi megapikseliä ja etukamera vain kaksi. Muistia voi tosin lisätä microSD-kortin avulla, mikä on erittäin hyvä ominaisuus. Massaa laitteella on 384 grammaa, eli se on hieman enemmän kuin kilpailijoilla. Erotus tuskin tulee akun koosta, sillä se on 4300mAh, kun N1:llä tämä on 5300mAh ja iPad Minillä 6471mAh.

Superohuet kannettavat tulossa Jari Mäkinen To, 06/11/2014 - 10:46
Lenovo Yoga 3 Pro
Lenovo Yoga 3 Pro

Huhujen mukaan jo nyt ohuesta Applen MacBook Air -tietokoneesta on tulossa ensi vuoden alussa – tai jo joulumarkkinoille – uusi, entistä ohuempi versio. Olennaista tässä tietokoneessa on se, että sen suoritin on sen verran vähän virtaa vaativa, että se ei lämpene siinä määrin, että sitä täytyisi jäähdyttää pienillä tuulettimilla. Näiden jättäminen pois tietokoneesta saa siitä heti ohuemman – vähän kuin tablettitietokoneen.

Applen käyttämä suoritin on Intel-yhtiön tekemä Core M, mistä on tulossa useita versioita. Ensimmäinen näistä ns. Broadwell-sarjan suorittimista on jo käytössäkin myynnissä olevassa tietokoneessa, joka tosin ei ole Applen: se on Lenovon Yoga 3 Pro.

Tietokoneesta on ilmestynyt muutamia arvioita, ja ne antavat varsin synkän kuvan suorittimen tehosta.

Itse tietokone on ohut, kevyt ja sen näyttö on erinomainen, mutta akun kesto ei vastaa odotuksia ja sen suorituskyky on heikko. Siihen tosin vaikuttanee myös se, että Lenovo on päätynyt käyttämään hyvin tarkkaa (ja siten paljon laskentatehoa vaativaa) 3800 × 1800 -pikselistä näyttöä ja samalla kellottamaan suorittimen grafiikkapuolta vain 100 MHz:n taajuuteen. Monissa muissa tietokoneissa kellotaajuus on 200 MHz.

Yoga 3 Pron saamat arviot ovat muutenkin varsin heikkoja, mutta suuri osa kritiikistä osuu muualle kuin prosessoriin. Akun kesto on esimerkiksi vaikuttaa se, miten suuren akun valmistaja on koneeseensa laittanut, ja koko tietokoneen suorituskykyyn vaikuttaa moni muukin asia kuin suoritin. Itse asiassa Lenovo ei ole vakuuttanut viime vuosina systeemisuunnittelullaan.

Näyttää myös siltä, että Lenovo on tietoisesti painottanut koneessaan keveyttä ja hyvää näyttöä; kone olisi siis tarkoituksellisesti kuin ”tietokonemainen tabletti”. Koneen näyttöhän voi kääntyä moneen suuntaan ja tässä mielessä laite on aivan erinomainen. Tästä tablettitietokoneajattelusta yksi merkki on myös se, että tietokoneessa suoritin on rajoitettu toimimaan 3,5 W:n teholla sen sijaan että se hyrräisi suunnitellulla 4,5 W:n teholla. Hetkellisesti Yoga voi tosin spurtata 12 W:n tehollakin.

Voi tosin myös olla, että Intelin uusi Core M/Broadwell-Y -suoritin ei ole niin hyvä kuin on annettu ymmärtää. Tämän 14 nm:n viivanleveyteen puristetun, uuden sukupolven suorittimen tekeminen on lähes vuoden myöhässä verrattuna alkuperäiseen aikatauluun ja kaikki testit, mitä itse suorittimelle on toistaiseksi tehty julkisesti, on tehty Intelin varmasti suotuisiksi järjestämissä olosuhteissa.

Todennäköisesti näistä syistä johtuen pitkään jo huhuttu Applen uusi superohut tietokone on myös myöhässä. Apple tosin ei ole julkisesti kertonut tapansa mukaan mitään koneesta, eikä se siten ole virallisesti myöhässä, mutta jo useita vuosia ulkoisesti muuttumattomalle MacBook Air -perheelle on odotettu jo jonkin aikaa pienempää seuraajaa.

Intel toimitti ensimmäiset Core M -suorittimet syyskuussa ja se käyttävät 800 MHz:n kellotaajuutta, joskin ne voivat venyä vähäksi aikaa myös 2 GHz:n turbotaajuuteen. Tehokkaampi versio käyttää 1,1 GHz:n taajuutta ja 2,6 GHz:n turbotaajuutta.

Todennäköisesti Applen uuteen tietokoneeseen suorittimiksi tulee neljä erilaista versiota, joita tehokkain tuntee koodinimen 5Y71 ja sen peruskellotaajuus on 1,2 GHz. Se voisi käyttää hetkellisesti 2,9 GHz:n taajuuttakin. Grafiikkaprosessorin taajuudet näissä versiossa olisivat välillä 100-300 MHz, joskin huippumallit voisivat käyttää myös jopa 900 MHz:n vauhtia turbomoodissaan.

Viimeisimmät huhut lupaavat uutta Airia ensi vuoden alussa, mutta saa nähdä. . .

3200 euron hammasharja

3200 euron hammasharja
3200 euron hammasharja

Näinä päivinä harvalla on liikaa rahaa, mutta jos sattumalta tiliotteesi näyttää kohtuullisen suurta lukua, niin tässä on yksi tapa saada sitä hieman pienemmäksi: hammasharja: Reinast Luxury, hammasharja, joka maksaa 3200 euroa (alkaen).

Selitykseksi varsin korkealle hinnalle saksalaisyhtiö Reinast toteaa harjan kehittämisen kestäneen neljä vuotta. Yhtiön perustaja tohtori Djorde Djokovic (joka ei liene sukua kuuluisalle tennistähdelle) halusi tehdä kauniin ja kestävän hammasharjan, jota ei täytyisi heittää pois samaan tapaan parin kuukauden välein (kuten kuulemma pitäisi), vaan se voisi jopa kehittyä paremmaksi ajan kuluessa.

Harjan runko on titaania, joka on kevyttä ja kestävää. Lisäksi sitä käytetään runsaasti avaruustekniikassa ja lääketieteellisissä tarkoituksissa (muun muassa kirurgiassa), joten se sopii maineensa puolesta hyvin tarkoitukseen. Harjan rungolle luvataankin elinikäinen takuu.

Heille, jotka eivät pidä metallin kosketuksesta, saa harjan suuhun laitettavaan päähän erilaisia suojuksia. Kuten harjoja, saa näitäkin eri värisinä.

Sen sijaan harjapäät pitää tässäkin harjassa uusia. Puolen vuoden välein yhtiö lupaa lähettää viisi uutta harjan päähän naksahtaen kiinnittyvää vaihtopäätä. Reinast kertoo, että harjapäät sisältyvät hintaan, eli 3200 euron sijoituksella saa - ellei yhtiö mene konkurssiin, katoa muuten tai sopimuksessa on jokin jekku – harjat loppuelämäkseen.

Tosin jos tavallisille hammasharjoille laskee hintaa, niin 10 vuoden kulutus maksaa noin 310 euroa (hintana ei halpa, mutta ei kalleinkaan normaali hammasharja, á 3,10 euroa). Sadan vuoden harjat maksaisivat siten 3100 euroa, kun inflaatiota, tukkualennuksia ja muita sellaisia ei oteta huomioon. Jos vielä harjarungon valmistuskustannuksiksi arvioidaan ronskisti yläkanttiin 100 euroa, on aika todennäköistä, että tällä harjahinnalla yhtiö tekee varmasti hyvää voittoa – harva jaksaa harjata hampaitaan sataa vuotta samalla harjalla.

Kuuleman mukaan yhtiö on jo saanut tilauksiakin. Vähemmän yllättäen muutamat lähi-idän sulttaanit ovat tilanneet satakunta harjaa heti kättelyssä.

Uudet iLuurit

Apple Pay

Apple esitteli viime viikolla uudet versiot iPhonesta. Hieman nykyistä suuremmalla näytöllä varustettu iPhone 6 ja vielä isompinäyttöinen iPhone 6 Plus olivat lopulta hyvin pitkälti sellaisia mitä huhujen perusteella oletettiin.

Monilla markkinoilla (mutta ei Suomessa) iPhone 6:t olivat tilattavissa jo viime perjantaina ja ensimmäiset toimitukset tapahtuvat tämän viikon lopussa 19. syyskuuta. Suomessa tilaaminen onnistuu syyskuun 26. päivästä alkaen.

Keskisessä Euroopassa puhelimiin on päässyt kuitenkin jo nyt tutustumaan: ne ovat jälleen edellisiä parempia ja edelleen tyylikkäitä puhelimia, jotka eivät Apple-käyttäjää varsinaisesti säväytä, mutta jotka varmasti menevät kaupaksi niin aina uusimpia tuotteita haluaville kuin vanhempia malleja uusiin korvaaville. Apple kertoo uusia puhelimia tilatun jo neljä miljoonaa kappaletta.

iPhone 6 ja sen isoveli ovat hyviä ja tyylikkäitä laitteita, joita iPhone-käyttäjä himoitsee sen verran, että mieli kehittelee jo varmasti mitä erilaisimpia tekosyitä niiden ostamiseen. Vain järki sanoo vastaan, sillä iPhone 4 on monelle edelleen täysin riittävä laite. Ja toisten ekosysteemien kilpailijoilla on varsin hyviä vaihtoehtojakin!

Monet Android- ja Windows-puhelimien käyttäjät ovat irvailleet iPhonen monia ”uutuuksia”, jotka ovat olleet heidän huippumalleissaan jo nyt. Tosin esimerkiksi NFC-mobiilimaksutoiminto on ollut niissä lähes turha, koska sitä ei ole voinut käyttää juuri missään. Muiltakin osin suurin osa puhelimen käyttäjistä ei ole osannut arvostaa mahdollisesti parempia ominaisuuksia.

Jos jossain Apple on tullut selvästi kilpailijoitaan jäljessä, on se näyttöjen koko: yhtiö ei halunnut tehdä niitä alun perin, ja otti yleisön kysynnän korviinsa vasta parin vuoden pohtimisen jälkeen. Se, minne isonäyttöiset puhelimet asettuvat käytössä pienten iPad-tablettien kanssa, jää vielä nähtäväksi.

Isot näytöt

Näkyvimmät uudistukset ovat siis näyttö ja koko. Samalla muotoa on viritetty hieman uudelleen edelliseen version verrattuna: reunat ovat pyöreitä ja rajat eri materiaalien välillä aiempaa saumattomampia.

Uudet puhelimet ovat myös edelleen ohuempia. Siinä missä 5s oli 7,6 mm paksuja, on iPhone 6 vain 6,9 mm paksu ja iPhone 6 Plus 7,1 mm. Tarkalleen ottaen molempiin pitää laskea lisää millin osia, koska kameran linssisuojus törröttää nyt hieman ulospäin. Siitä lisää myöhemmin.

Nyt iPhone 5:n näyttö on kooltaan neljä tuumaa (kulmasta kulmaan mitattuna) ja ”perusversio” iPhone 6 venyttää tätä hieman 4,7 tuumaan. iPhone 6 Plus saa jopa puolitoista tuumaa lisää, eli sen näytön koko on 5,5 tuumaa. Isommassa näytössä on pikseleitä tiheämmässä kuin pienemmässä, sillä Plussassa niitä on 401 tuumassa ja toisessa 326. iPhone 6 ja iPhone 5 ovat siis tässä suhteessa samanlaisia, joskin Apple kutsuu kumpaakin uutta näyttöä ”Retina HD” -nimellä. Pikseleinä näyttöjen koot ovat 1334×750 ja 1920×1080.

Apple lupaa, että näytöt ovat aiempia parempia kontrastiltaan ja katselukulmaltaan sekä ne näkyvät paremmin myös kirkkaassa auringonvalossa. Pikaisesti sisätiloissa katsottuna näytöt ovat yhtä hyviä kuin aikaisemminkin, mutta mittauksissa varmasti erot näkyvät.

Sisällä uudet Apple A8 ja M8 -piirit

Uusiin puhelimiin on laitettu ymmärrettävästi ja yhtiön aiempaa linjaa jatkaen uusi prosessori, Apple A8, sekä uusi versio esimerkiksi liikeseurantaa tekevästä apupiiri M8:sta.

Numeroina Apple kertoo A8:n olevan A7:ään verrattuna 25% nopeampi tavanomaisessa toiminnassa ja jopa 50% vauhdikkaampi grafiikan käsittelyssä. Sähköä se käyttää kuitenkin 50% vähemmän. iPhone 6:n käyttöaika on kuitenkin samaa luokkaa nykyisten puhelimien kanssa, koska esimerkiksi suuri näyttö vievät enemmän energiaa; iPhone 6 Plus toimii olennaisesti pitempään, mutta sen valtti on suurempi koko ja siten mahdollisuus käyttää suurempaa akkua.

Uutuutena puhelimiin on laitettu painemittari, mistä on erityisesti iloa ulkoilu- ja urheilusovelluksissa.

Hymyile, kamera on parempi!

Jos kaipaat lisää pikseleitä, niin uudet puhelimet ovat pettymys: kamera on sama 8 megapikseliä kooltaan kuin iPhone 5s:ssä. Samoin kuvakennon koko on pysynyt samana, joskin kenno on valmistustavaltaan täysin uusi. Samoin etukameran koko (1,2 megapikseliä) on pysynyt samana, mutta kenno on uusi ja optiikkaa on uudistettu siten, että kameran aukko on kasvanut hieman. Etukameraa käytetään pääasiassa videopuheluihin ja omakuvien ottamiseen, joten siihen tämä riittää mainiosti – etenkin kun nyt kuvia voi ottaa myös sarjassa.

Kameroiden luvataan myös tarkentavan olennaisesti aiempaa nopeammin uusien kennojen ansiosta.

Näiden lisäksi uusi A8 -mikropiiri on sen verran tehokkaampi, että sen avulla voidaan kohinaa kuvista poistaa paremmin ja erilaiset tunnistustoimet (kasvot, hymy) onnistuvat nopeammin.

Videopuolella hidastuskuvaa voi ottaa jopa 230 kuvan sekuntinopeudella ja nyt myös time-lapse -kuvaus on mahdollista.

Suurin yksittäinen kameraparannus on iPhone 6 Plus -versiossa, missä on digitaalisen sijaan ”kunnollinen” optinen kuvanvakain. Pienempään ja ohuempaan versioon tilaa enemmän vievää tekniikkaa ei saatu mahtumaan.

Apple Pay

Verkkoon vauhdikkaammin, rahat pois nopeammin

Uudet puhelimet on viritetty luonnollisesti välittämään tietoa taas hieman nopeammin. 4G-yhteys voi olla nyt 150 megabittiä sekunnissa, luurit tukevat VoLTE-puheluja ja 802.11ac-standardin WiFi on teoreettisesti jopa kolme kertaa aikaisempaa nopeampi.

Suurin huomiota herättänyt uudistus tällä puolella on tuki NFC-lähiyhteystekniikalle. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi maksamiseen, ja niinpä Apple esitteli puhelimien kanssa samalla uuden Apple Pay -maksujärjestelmän. Kyseessä on tosin hyvin kotimarkkinapainotteinen hanke, sillä se toimii aluksi vain Yhdysvalloissa muutamien maksukorttiyhtiöiden (Amex, Visa ja MasterCard) kanssa ja systeemin saaminen maailmanlaajuiseksi – tai edes Eurooppaan – kestänee pitkään.

Apple Pay on varmasti kätevä tapa maksaa ilman kortteja tai käteistä, ja tullee valtaamaan alaa samaan tapaan kuin iTunes musiikin sekä elokuvien kaupassa, mutta siinä on kaksi ikävää asiaa: Apple nappaa maksukorttiyhtiöiden ohella oman pienen sirkamansa maksusta ja iPhonen NTC-piiri on sidottu toimimaan ainoastaan Apple Payn kanssa. Sovelluskehittäjät eivät siis pysty hyödyntämään lähiyhteystekniikkaa muihin tarkoituksiin, mikä on todella ikävää.

Lähimaksaminen on kuitenkin odottanut tekniikkaa, mikä tekee siitä kätevää ja käytännöllistä, ja todennäköisesti Apple on nyt onnistunut kehittämään siitä sellaista . . . etenkin kun sen yhdistää Apple Watch -älykelloon.

Mitä maksaa?

Uudet luurit tulevat maksamaan jotakuinkin saman verrankuin iPhone 5s -puhelimet nyt, eli edullisin iPhone 6 maksaa 699 euroa. Isompi iPhone 6 Plus maksaa 799 euroa ja enemmän. Edullisimmat hinnat ovat 16 GB muistilla varustettuja versioita, ja hinta kasvaa noin 100 euroa per muistiversio siitä ylöspäin.

Nyt kuitenkin muistia saa samaan hintaan enemmän, sillä tarjolla olevat muistikapasiteetit ovat 16, 64 ja 128 gigatavun mallit. Näin ollen uuden iPhone-malliston huipputuote iPhone 6 Plus 128 GB maksaa 999 euroa.

Operaattorien kautta subventoituna hinnat ovat luonnollisesti edullisemmat.

Edullisempia versioita kaipaaville tarjolle jäävät iPhone 5s ja iPhone 5c.

Tarkat tekniset tiedot ovat Applen sivuilla.

Kirjoittaja on käyttänyt Applen puhelimia ensimmäisestä iPhonesta alkaen, mutta ei luokittele itseään mitenkään Apple-faniksi (etenkään kun yhtiö rajoittaa laitteidensa käyttöä aiheettoman paljon).

Android tulee autoon

Android autoon
Android autoon

Älykännyjen käyttöjärjestelmät ovat valtaamassa ympärillämme olevia laitteita yhä enemmän, ja ensimmäisenä ne tulevat autoihin. Eli kun lähdet liikkeelle autolla, käynnistät auton, laitat kännysi kiinni siihen piuhalla (tai bluetooth-yhteydellä) ja lähdet vasta sitten liikkeelle.

Niinpä Google esitteli eilen oman, Applen aiemmin julkistaman systeemin kaltaisen autoihin suunnatun käyttöjärjestelmänsä parhaillaan meneillään olevassa Android-sovelluskehittäjille suunnatussa I/O -tapahtumassa.

Android-käyttöjärjestelmää ja esimerkiksi Googlen karttasovelluksia on jo voinut jonkin aikaa käyttää muutamiin autoihin valmiiksi kojelautaan asennetuissa laitteistoissa Google Now -palveluna, mutta Android Auto laajentaa Androidin kattamaan laajemmin auton näyttöihin ja toimintojen ohjaamiseen.

Android Auto on ääniohjattava ja esittelytilaisuudessa Google esittelikin innokkaasti sitä, miten laitteistoa voi hallita puhumalla. Systeemi on räätälöity toimimaan yhdessä auton viihdejärjestelmän kanssa musiikin soittamiseen, liikennetietojen seuraamiseen ja navigointiin, joista jokaiselle on näytössä myös oma symbolinsa – äänen lisäksi laitetta voi luonnollisesti ohjata kosketusnäyttöä tökkimällä. Android Auto reagoi toimintapyyntöihin ja vastaa Google Mapsien navigointitoiminnan kaltaisella robottiäänellä.

Laitteiston avulla voi niin ikään lähettää viestejä puhumalla ja esimerkiksi tekstiviestin sanelu onnistuu samanaikaisesti karttaohjelman käyttämisen kanssa.

Olennaisin ero Applen CarPlay-systeemiin verrattuna onkin se, että Googlen versio toimii Android-laitteilla ja sen käyttöliittymä on sen mukainen. Nähtävästi Applen systeemi tosin on - etenkin joissakin autoissa – syvemmälle integroitu auton laitteistoihin, sillä sen avulla voi hallita myös auton muita matkustusmukavuuteen liittyviä asioita, kuten lämmitystä, ilmastointia ja istuimia.

Android Auton tuleminen ei ollut mikään yllätys, sillä jo tammikuussa Google julkisti perustaneensa Open Automotive Alliance (OAA) -yhteistyöorganisaation, mihin liittyi nelisenkymmentä yhtiötä. Näiden mukana olivat mm. Audi, GM, Hyundai ja Honda, joista osa on tuomassa myös Android Auton tuotteisiinsa vielä tämän vuoden aikana.

Samalla kertaa Android Auton kanssa Google ilmoitti tuovansa saataville sovelluskehityspaketin uutta järjestelmää varten.

I/O -tapahtumassa julkistettiin samoin uusi versio Android-käyttöjärjestelmästä, joka tulee aiempaa paremmin tulevia ja jo olevia Android-pohjaisia rannetietokoneita. Näin Google valmistautuu jo osaltaan huhutun (ja todennäköisen) Apple iWatchin tuloon syksyllä.

Esimerkiksi Audi A8 -autossa on jo nyt Google Maps -toiminto osana auton viihde- ja tietojärjestelmää.

iPhone lyö hynttyyt yhteen auton kanssa

CarPlay
CarPlay

Kuten ennakolta huhuttiin, Apple julkisti tänään systeemin, jolla iPhone -älypuhelimen voi linkittää auton tieto- ja viihdejärjestelmän aivoiksi. CarPlay -nimen saanut systeemi perustuu siihen, että autossa on kosketusnäyttö ja muut vermeet, joilla iPhonen käyttö onnistuu paremmin ja turvallisemmin kuin puhelimen näpelöinti ajamisen aikana.

Eikä vain puhelimen käyttö, vaan puhelin integroituu parhaimmillaan (tai pahimmillaan) koko auton kanssa ja ottaa hallintaansa sen kaikki laitteet.

Applen robottiääninen automaattiassistantti Siri on tässä olennaisessa osassa. Käyttäjä voi siis ohjata laitteistoa äänellään ja se vastaa puheella, jolloin "hands free" -toiminnasta päästään "eyes free" -toimintaan – laitteistoa käytettäessä ei siis edes tarvitsisi katsella näyttöä, saati että sitä pitäisi kosketella. Siri kertoisi tulevista viesteistä, selittäisi millaiset ovat olosuhteet edessä olevalla tiellä ja toimisi kartanlukijana navigaatio-ohjelman avustamana. Sille voisi sanella sähköposteja, pyytää soittamaan halutulle henkilölle tai pyytää musiikkia ajamisen iloksi. Oikeastaan kaikki perusasiat (ja hieman enemmänkin) voisi siis hoitaa puhumalla.

Aivan tietoisesti huhuja systeemistä leviteltiin viime viikolla Barcelonan mobiilimessuilla ja laitteisto esitellään nyt alkavilla Geneven automessuilla.

Ensimmäisinä CarPlay tulee Ferrariin, Mercedes-Benziin ja Volvoon, mutta näitä seuraavat myöhemmin hieman edullisemman luokan menopelit. Toistaiseksi kiinnostuneiden listalla ovat mm. Nissan, Opel, KIA, Peugeot-Citroën, Toyota, Subaru, Ford, Jaguar Land Rover, BMW ja Mitsubishi.

CarPlay toimii ainakin nyt aluksi vain uusimmilla iPhone-malleilla, joissa on Lightning -liitäntä. Eli puhelimet ovat malleja iPhone 5, 5S, and 5C. Ohjelmallisesti kyseessä on lisäpalikka iOS 7 -käyttöjärjestelmään, joka liittää auton laitteet ja puhelimen toimimaan yhdessä. Sen jälkeen monet sovellukset toimivat sellaisinaan autokäytössäkin, mutta lisäksi tulossa on luonnollisesti koko joukko sovelluksia, joissa CarPlay huomioidaan erityisesti.

Otsikkokuvassa on autossa isokokoinen näyttö, joka toimii CarPlayn keskuksena, mutta minimalistisimmillaan systeemi on vain hands free -laitteisto, jonka ratissa olevaa nappia painamalla Siri alkaa kuunnella mitä asiaa käyttäjällä on. Puhelimen oma näyttö toimii silloin näyttönä. Toisessa ääripäässä suuri osa (ellei jopa kaikki) auton kojelaudan nappuloista, merkkivaloista ja näytöistä on kytketty keskustietokoneeseen, joka toimii yhdessä CarPlayn kanssa, jolloin Siriä voi pyytää vaikka laittamaan auton valon päälle tai lisäämään lämmitystä ohjaajan jalkatilassa.

Koko auton toimintoja voisi siis ohjata CarPlayn avulla – kunnes systeemi ottaa lopulta koko auton ajaakseenkin, ja voit itse vain keskittyä katselemaan elokuvaa, tekemää töitä tai ottamaan vaikka nokkaunet.

Kuva ja tiedot: Apple

Androidilla ryyditetty Nokia

Nokia X
Nokia X

No niin, heti kun MIcrosoft sai Nokian hallintaansa, yhtiö pullauttaa esiin kauan huhutun Andoir-puhelimen. Aiemmin Googlen pohjustamalla käyttöjärjestelmällä toimivaa puhelinta kartettiin kuin ruttoa, kun Nokia siirtyi käyttämään luureissaan Microsoftin Windows Phonea.

Jo jonkin aikaa huhuttu julkistus tehtiin nyt maanantaiaamuna Barclonassa alkaneilla Mobile World Congress -messuilla.

Puhelimista on kolme versiota: Nokia X, Nokia X+ ja Nokia XL. Näistä X ja X+ käyttävät 4-tuumaista näyttöä, kun taas XL:ssa nimensä mukaisesti on suurempi viisituumainen näyttö. X:n ja X+:n erot rajoittuvat muistin määrään ja SD-korttipaikkaan jo valmiiksi laitettuun 4GB:n microSD-korttiin.

Käyttöjärjestelmänä puhelimissa on siis avoimen lähdekoodin Android. Sen suuri sovellusten määrä ja koko ekosysteemi olikin Nokian takinkäännön syy. Windows Phone ei ole saanut kaikesta yrityksestä huolimatta rakennettua (ainakaan vielä) ympärilleen niin suurta liikettä, että siihen olisi saatavilla lähellekään niin paljon sovelluksia kuin Androidiin tai Applen iOS -laitteisiin.

Androidin ongelma on kuitenkin se, että yhden kaikkien käyttämän Androidin monet puhelinvalmistajat ovat tehneet siitä omat versionsa. Myös Nokian Adroid on erilainen, tosin se perustuu Android 4.1.2 -versioon. Esimerkiksi puhelin on liitetty Microsoftin pilvipalveluihin Googlen sijaan ja niissä on lukuisia Nokian ja Microsoftin sovelluksia. Mukana on myös Skype, mihin luvataan rajoittamaton määrä kansainvälisiä puheluita datayhteyttä käytetäessä. Myös puhelimen käyttöliittymä on räätälöity näyttämään Windows Phonelta, missä tosin on Androidin käyttöpalkki yläosassa ja muita pieniä yksityiskohtia.

X-nokialaiset eivät käytä sovelluksien hankkimissen Googlen Play Storea, vaan Nokia Storea. Android-ohjelmat eivät nimittäin sellaisinaan toimi Nokiassa, vaan niistä pitää olla microsoftatut versiot. Nokian mukaan sovellusten kehittäjät voivat muuntaa helposti sovellukset Nokiaan sopiviksi ilmaisella ohjelmalla.

Jää nähtävksi, miten Nokia ja Microsoft hoitavat tulevaisuudessa Android-versionsa päivittämisen.

Hinnan suhteen uudet puhelimet ovat kiinnostavia: X:n hinta (ilman mahdollisia operaattorin tukiaisia) on 89 euroa ja XL:n noin 109 euroa. X+ sijoittuu siihen väliin 99 eurollaan. X-versio saatavissa lähes välittömästi kaikkialla muualla paitsi Yhdysvalloissa, Koreassa ja Japanissa. X+ ja XL tulevat kevään kuluessa. Väreinä ovat valkoinen, musta, sinivihreä, vihreä, punainen ja keltainen.

Nokia X -perhe on siis Androidin ja Windows Phonen halpa sekasikiö, ja voi olla, että juuri sitä Microsoft (ja siis myös ex-Nokia) nyt kaipaa. Kenties nämä onkin tarkoituksella tehty Troijan hevosiksi, joilla Androidiin tottuneet houkutellaan Windows-maailmaan. Ja samalla se on laite, millä Nokia koittaa pitää hiipuvan markkinaosuutensa halpapuhelimissa, kun kaikista puhelimista on tulossa enemmän tai vähemmän älykkäitä.

Juttua on päivitetty maanantaina 24.2. illalla, kun puhelimista oli saatavilla lisää tietoa.

Nyt ne tulevat: Linux-puhelimet

Ubuntu-luurit
Ubuntu-luurit

Linuxiin perustuvalla Ubuntu-käyttöjärjestelmällä varustetut älypuhelimet tulevat myyntiin vielä tänä vuonna. Ubuntua levittävän Canonicalin tänäisessä tiedotteessa kerrotaan, että monien vihjailuiden, lupausten ja demojen jälkeen kiinalainen Meizu ja espanjalainen (muutoinkin erittäin kiinnostava) BQ Readers tuovat Ubuntu-luurit myyntiin lähitulevaisuuessa. Tarkempia tietoja odotetaan nyt viikonloppuna alkavan, Barcelonassa pidettävän, Mobile World Congressin aikana.

Siitä, mitkä suuret verkko-operaattorit ovat sitoutuneet Ubuntuun, ei toistaiseksi ole kerrottu mitään, mutta periaatteessa puhelimet toimivat kaikissa verkoissa. Tiedotteessa mainitaan, että mm. Portugal Telecom, Telecom Italia, Smart Filippiineiltä ja Smartfren Indonesiasta ovat ottamassa puhelimet myyntiin ja tukevat niitä, mutta lisäksi Mark Shuttleworth, Canonical -yhtiön perustaja, kertoo ainakin kahden "tunnetun" nimen olevan mukana. Todennäköisimmin nämä ovat Kiinassa ja Espanjassa vahvoilla olevia yhtiöitä.

Tiedetuubi kertoi Ubuntun puhelinkäyttöjärjestelmästä viime vuoden helmikuussa, ja sen jälkeen se, mitä on tapahtunut, on tapahtunut nähtävästi kulisseissa. Nyt odotettu hanke nytkähtää kuitenkin eteenpäin.

Suurin Ubuntun edessä oleva ongelma on sama kuin Windows Phonella: ekosysteemi. Shuttleworthin mukaan vuoden loppuun mennessä on saatavilla peräti 50 sovellusta. Todennäköisesti – ja toivottavasti – Canonicalilla on jotain muutakin kuin vain tämä edeltävänä sanottavanaan Barcelonassa!

Tulosta itse vaatteesi

Vaateprintteri
Vaateprintteri

Lähituotanto tekee tuloaan joka alalla ja nyt yksittäin printattujen kirjojen ja 3D-printterien vanavedessä on tulossa myös vaatteiden tulostaminen. Eipä aikaakaan, kun vaateliikkeissä sinulle tehdään mittatilauskuteet samalla hinnalla kuin massatuotantovetimet, ellei jopa edullisemmin!

Barcelonassa asuva Gerard Rubio on synnyttänyt OpenKnit -yhteistön, jonka tarkoituksena on jakaa vapaasti tiedostoja, joilla kuka tahansa voi tehdä itselleen omat vaatteensa kudontaprintterillä. Toistaiseksi printteriä ei voi vielä ostaa, vaan se tulee tehdä itse: ohjeet tämän noin 500 euroa maksavan laitteen tekemiseen löytyvät github-yhteisön sivuilla olevasta Rubion ohjepaketista. Siellä on täydellinen lista osista sekä mm. tiedostot osien 3D-tulostamiseen; Rubio lupaa lisää ohjeita, mutta jo nyt näppärä tee-se-itse -askartelija pääsee ohjeilla alkuun. Printterin aivoina on Arduino-pienoistietokone.

Tiedostoja digitaalisten vaatteiden tulostamiseen on jo saatavissa mm. Takahiro Yamaguchin DoknItYourself.com -sivustolla. Vaatteita voi tosin myös suunnitella enemmän tai vähemmän helposti Mar Canetin ja Varvara Guljajevan tekemällä avoimen lähdekoodin Knitic -ohjelmistolla, jonka avulla printteriä myös ohjataan.

Rubion mukaan neulepuseron tekemiseen menee noin tunti. Kun suunnittelu, valmistus ja vaatteen käyttö tapahtuu nyt samassa paikassa, ja paidan teko on hyvin edullista, voi vaatteilla vaikkapa leikkiä ja jotain tiettyä tarkoitusta varten voi tulostaa puseron. Rubion mukaan tämä myös tuo vaatteisiin lisää luovuutta ja henkilökohtaisuutta, kun kuka tahansa voi suunnitella omat vaatteensa.

Vaikka kyseessä on nyt suurta omatoimisuutta vaativa hanke ja tekee vain kudottuja (hieman rupuisia) vaatteita, on tässä selvästi tulevaisuuden suunta. Yhä monimutkaisempien tavaroiden tuotanto tulee lähemmäksi, ja pian aasialaisten halpatehtailijoiden pitää keksiä uutta tekemistä.

Alla on Rubion julkaisema video tempauksesta, missä hän korvasi muotiliikkeiden vaatteita omillaan.

Lisää videoita ja tietoja on Gerard Rubion nettisivuilla.