Video: aurinkolentokone Solar Impulse esittelyssä

Video: aurinkolentokone Solar Impulse esittelyssä
26.07.2016

Solar Impulse 2 -lentokone sai tänään aamulla maailmanympärilentonsa tehtyä. Suuri, mutta kevyt kone teki ensilentonsa vuonna 2014 ja kerroimme tuolloin koelentojen aikaan siitä ja tuolloin vielä edessä olleesta ennätyslennosta tällä videolla.

Videon julkaisun aikaan joulukuussa 2014 kone oltiin juuri purettu osiin ja kuljetettu Abu Dhabiin, missä se kasattiin uudelleen ja valmisteltiin maailmanympärilentoa varten. Lento alkoi 9. maaliskuuta 2015 ja keskeytyi heinäkuussa 2015, kun ennätyksellisen pitkän Tyynen valtameren ylilennon aikana koneen akut ylikuumenivat ja ne jouduttiin vaihtamaan. Uudelleen kone pääsi ilmaan – remontin ja kevään myötä otollisiksi muuttuneiden sääolojen odottamisen jälkeen – huhtikuun 21. päivänä tänä vuonna ja päättyi viimein tänään aamulla. 

Takana on liki 15 vuoden haaveilu, 13 vuotta tähän saakka kestänyt projekti, kahden vuoden ajalle venynyt lento sekä 43 041 lentokilometriä.

Ilmassa 17 etapin aikana kone oli yhteensä 23 vuorokautta. Niiden aikana se osoitti, että puhdas aurinkoenergia ei ole enää haaveilua, vaan todellista, toimivaa tekniikkaa.

Videomateriaali: Solar Impulse

Aurinkolento ympäri maailman päättymässä

Solar impulse pyramidien yllä Kairon luona

Jos kaikki käy suunnitelman mukaisesti, laskeutuu Solar Impulse 2 -sähkölentokone tänään tiistaina aamulla aikaisin Abu Dhabiin Arabiemiraateissa ja päättää siten maailmanympärilentonsa. Kyseessä on monessakin mielessä suuri tapaus.

Idea lentämisestä maapallon ympäri pelkällä aurinkovoimalla ympäri maailman on jo yli 15 vuotta vanha. Seikkailija-lääkäri Bertrand Piccard mietti tuolloin 2000-luvun alussa mikä voisi olla seuraava suuri haaste, ja maailmanympärilento sähkölentokoneella oli yksi hänen mieleensä tullut haaste. Mitä enemmän sitä hän ajatteli, sitä tärkeämmältä se tuntui, ja näin hanke sai alkunsa. 

Mukaansa Piccard sai toisen sveitsiläisen seikkailijan, liikemies André Borschbergin, joka muodostikin Piccardin kanssa erinomaisen parivaljakon. Kummatkin olivat haasteista kiinnostuneita lentäjiä, kunnianhimoisia ja määrätietoisia. Piccard oli enemmän julkisuudessa viihtyvä keikari ja Borschberg taas kulisseissa viihtyvä puurtaja; kumpaakin tarvittiin hankkeessa, joka oli paitsi teknisesti erittäin kunnianhimoinen, mutta vaati myös sponsorirahaa ja julkisuutta.

Julkisuus luonnollisesti oli tärkeää paitsi hankkeen toteuttamiseksi, niin myös sen viestin eteenpäin viemiseksi: pelkällä sähkövoimalla lentäminen maailman ympäri ei ole enää pelkkä haave. Aurinkopaneelit ja tekniikka yleisesti ovat sillä tasolla, että aurinkosähköllä lentäminen tässä laajuudessa on mahdollista. Liikennelentokoneisiin on vielä matkaa, mutta jostain pitää alkaa – ja Solar Impulse 2 on jo nyt osoittanut, että sähkövoimalla lentäminen ei ole pelkkää ituhippihaaveilua.

Lentokone on siis Solar Impulse 2, eli kyseessä on jo toinen aurinkosähkölentokone. Ensinnä tekniikkaa testattiin pienemmällä koneella, joka teki pitkiä koelentoja, ja näiltä kerättyjen kokemusten jälkeen kakkoskone oli valmis koetokseen. Kone lentää hitaasti, joten etenkin valtamerien ylitykset olivat oikeasti haastavia ja vaarallisia, vaikka tukena oli satelliittitekniikka ja yhteyksien päässä Monacossa lennonjohto. Lopulta lentäjä oli koneensa kanssa ilmassa kuitenkin yksin.

Vaikka matkan kaikki 17 etappia ovat sujuneet yleisesti ottaen hyvin, ei ilman kommelluksia matkasta ole selvitty. Suurin kupru oli Tyynen valtameren ylityksen aikana ylikuumenneet akut, jotka pakottivat keskeyttämään lennon viime kesänä. Akkuja piti uusia ja konetta huoltaa Havaijilla, mistä kone pääsi keväällä (kun sääolot olivat jälleen suotuisia) jatkamaan matkaansa Yhdysvaltoihin.

Siellä matkaa jatkettiin hyppäyksin, sillä nopean eteenpäin rynnistämisen sijaan tärkeää oli esitellä konetta ja sähkölentämistä eri puolilla pitkälti vielä öljyn voimalla pyörivää mannerta.

Atlantin tällä puolella matka on edennyt taas nopeammin, joskin tämän viimeisen etapin aloitusta jouduttiin lykkäämään lähes viikolla Piccardin vatsataudin vuoksi. 

Lopulta sunnuntaina yöllä klo 2.28 Suomen aikaa kone nousi ilmaan Kairosta viimeiselle lennolleen. Ellei mitään yllättävää enää tapahdu, laskeutuu kone Arabiemiraatteihin hieman ennen kello viittä aamulla Suomen aikaa. 

“Laskeuduin tänne (Egyptiin) vuonna 1999 lennettyäni ilmapallolla maapallon ympäri. Ideani maailmanympärilennosta sähköllä, ilman pisaraakan polttoainetta tuli myös täällä."
Bertrand Piccard

Lähi-Idässä on viime päivinä ollut ennätyksellisen kuumaa, joten reitillä on ollut runsaasti turbulenssia ja siksi Piccard ei ole päässyt ottamaan lennon aikana kuin mikrotorkkuja ja saapunee perille Abu Dhabiin hyvin väsyneenä, mutta varmasti erittäin onnellisena.

Matka aurinkovoimalla* maapallon ympäri on päättymässä, ja tätä lentoa voidaan muistella joskus samaan tapaan kuin esimerkiksi Lindberghin yksinlentoa yli Atlantin: aikanaan suuri saavutus, mutta nyt tylsää arkipäivää.

Palaamme tiistaina vielä lennon tunnelmiin.

* Kone lentää vain sähkövoimalla, ja suurin osa siitä saadaan siipien, rungon ja korkeusvakaajien päällä olevista aurinkopaneeleista. Lisäksi aina ennen lentoa koneen akut oli ladattu täyteen verkkovirralla, joten siinä mielessä kone on käyttänyt myös muuta kuin aurinkovoimaa. Teknisesti kone olisi voinut lentää matkan pelkästään aurinkoenergiallakin.

Kotkapartio yllätti aurinkolentokoneen

Solar impulse ja

Aurinkovoimalla ympäri maapallon lentävä Solar Impulse 2 -lentokone saapui tänään aamulla Sevillaan, Espanjaan, lennettyään liki kolmen vuorokauden ajan Atlantin ylitse. Espanjan ilmavoimien taitolentoryhmä "Kotkapartio" (Patrulla Águila) tuli ottamaan konetta vastaan – ja tästä kohtaamisesta otettiin luonnollisesti kuva. Se on tänään päivän kuvana.

Solar Impulse 2 on siis eteläisessä Espanjassa, minne se saapui tänään klo 8.38 Suomen aikaa. Maanantaina aamulla alkanut lento kesti siten lopulta kaksi vuorokautta, 23 tuntia ja kahdeksan minuuttia, jonka kuluessa ohjaimissa ollut Bertrand Piccard lensi koneella 6765 kilometriä.

Lennon live-seurannan mukaan kone kävi lennon aikana korkeimmillaan 8534 metrin korkeudessa ja keräsi 1388 kWh energiaa aurinkopaneeleillaan. 

Kyseessä oli jo 15. etappi koneen pitkäksi venähtäneellä matkalla maapallon ympäri. Se joutui jäämään Tyynen valtameren ylityksen jälkeen, pisimmän yhtäjaksoisen lentonsa päätteeksi, viime heinäkuussa remontoivataksi Havaijille, mistä matka jatkui vasta nyt huhtikuussa.

Pysähdyspaikoissa koneetta huolletaan ja esitellään yleisölle, kutsuvieraille ja medialle, sillä lennon tärkein tehtävä lentämisen lisäksi on uusiutuvien energiamuotojen esittely; (lähes pelkästään) aurinkovoimalla toimiva lentokone on tästä hyvä esimerkki.

Tämän jälkeen edessä on kaksi lentoa ennen saapumista Abu Dhabiin. Seuraavalla lennolla ohjaimissa on jälleen koneen toinen lentäjä André Borschberg.

Sähkölentokoneen maailmanympärilento etenee pomppauksin

Solar Impulse laskeutuu Leigh Valleyn lentokentälle

Aurinkovoimalla lentävä sähkölentokone Solar Impulse jatkaa lentoaan ympäri maailman. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kone on tehnyt viime viikkoina useita pomppauksia Yhdysvalloissa lentäessään kohti New Yorkia. Sen jälkeen edessä on pakostakin pitempi lento: hyppäys yli Atlantin.

Tällä hetkellä Solar Impulse 2 on New Yorkin laitamailla Pennsylvaniassa  Lehigh Valleyn lentokentällä, minne se saapui keskiviikon ja torstain välisenä yönä Suomen aikaa ja illan juuri pimennyttyä klo 20:49 paikallista aikaa. Otsikkokuvassa kone on juuri laskeutumassa kentälle 16 tuntia ja 49 minuuttia kestäneen lennon päätteeksi.

Matkaan kone lähti tälle 13. etapilleen Ohiosta, Daytonista, keskiviikkoaamuna. Lähtö viivästyi vuorokaudella, koska lentokone osui maassa ollessaan hangaariin, ja koneelle tehtiin sen jälkeen tarkistuksia. Kun kaikki oli kunnossa ja pikku kolarista selvittiin säikähdyksellä, pääsi sähkökone starttaamaan matkaan tällä kertaa Bertrand Piccardin ohjaamana.

Konetta seuraa koko ajan pieni ryhmä tavallisella lentokoneella, jonka mukana kulkee myös kevytrakenteinen, nopeasti rakennettava hangaari, joka toimii koneen suojana välilaskupaikoissa, joissa sille ei ole tarjolla tarpeeksi suurta hangaaria.

Alla olevassa kuvassa konetta siirretään hangaarinsa sisälle Daytonissa.

Solar Impulse tekee Pohjois-Amerikassa useampia pomppauksia, vaikka kone kykenisi lentämään koko mantereen ylitse yhdellä kerralla. Tarkoituksenahan ei ole vain lentää maapallon ympäri, vaan kertoa hankkeen avulla uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksista – ja tässä on paljon tehtävää etenkin Yhdysvalloissa.

Niinpä 24. huhtikuuta Kaliforniaan, San Franciscon eteläpuolelle Piilaaksoon laskeutumisensa jälkeen konetta ihailtiin siellä vähän aikaa, kunnes toukokuun toisena päivänä kone jatkoi André Borschbergin ohjaamana Phoenixiin, Arizonaan.

Siellä kone, sen lentäjät ja mukana seuraava tukijoukko viihtyivät toukokuun 12. päivään saakka, jolloin Bertrand Piccard lensi koneen Tulsaan. 1570 kilometriä pitkä lento kesti 18 tuntia ja kymmenen minuuttia, ja oli varsin jännittävä, koska sääolot Oklahoman tornadovyöhykkeellä olivat oikukkaat: Tulsa valikoitui lennon välietapiksi vain noin kaksi vuorokautta ennen sinne laskeutumista, joka tapahtui toukokuun 12. päivän iltana paikallista aikaa.

Tulsa on eräs USA:n öljypääkaupungeista, joten se sopi mainiosti aurinkosähköllä lentävän koneen pysähdykseen myös PR-mielessä.

Seuraavaksi kone nousi lentoon toukokuun 21. päivänä, jolloin Borschberg lensi sillä hieman yli 1100 km pitkän, 16,5 tuntia kestäneen lennon Daytoniin.

Dayton on tunnettu ennen kaikkea Wilbur ja Orville Wrightin kotikaupunkina. Veljekset tekivät 113 vuotta sitten ensimmäinen kunnollisen lennon ilmaa raskaammalla moottorikäyttöisellä lentokoneella.

Sitä seuranneen, toissapäiväisen Lehigh Valleyn lentokentälle suunnanneen lennon jälkeen pn vuorossa lähipäivinä lento New Yorkiin, mistä kone jatkaa kohti Eurooppaa kesäkuussa. Jos matka New Yorkiin on pelkkä pomppu, on lento yli Atlantin eräs maailmanympärilennon haastavimmista etapeista.

Määränpää Euroopassa on toistaiseksi vielä tuntematon, sillä se riippuu sääolosuhteista. Mahdollisuuksia on kuitenkin useita alkaen Iso-Britannian eteläosista päätyen Ranskan ja Espanjan kautta Pohjois-Afrikkaan.

Selfie

Kyllä, Solar Impulsen ohjaamossa on pieni luukku, jonka kautta voidaan ottaa myös aika äärimmäisiä selfie-kuvia.

Sähköllä maailman ympäri

Sähköllä maailman ympäri

Aurinkopaneeleista voimansa saava sähkölentokone Solar Impulse 2 on saanut koelentonsa Sveitsissä päätökseen ja on valmis lentämään maailman ympäri. Konetta ollaan parhaillaan purkamassa osiin, jotta se voitaisiin kuljettaa ennätyslennon lähtöpaikalle Abu Dhabiin. Lento tapahtuu ensi vuoden alussa.

17.12.2014

Kerroimme enemmän lennosta artikkelissa Sähkölento maailman ympäri lähestyy, mihin tämä video liittyy.

Videomateriaali: Solar Impulse

Sähkölento maailman ympäri lähestyy

Solar Impulse 2

Muistatteko vielä aurinkovoimalla lentävän, pitkäsiipisen sähkölentokoneen Solar Impulse, joka vuosien 2011 ja 2013 välissä lenteli niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin?

Tuon koneen uudempi ja isompi versio Solar Impulse 2 on nyt saanut koelentonsa Sveitsissä päätökseen ja on valmis lentämään pois pesästään. Tällä koneella on aikomus lentää maapallon ympäri ensi vuoden alkupuoliskon aikana. 

Kone teki ensilentonsa viime kesänä Sveitsissä ja koetti siipiään ensimmäisen kerran yölennolla lokakuussa. Nyt koelento-ohjelman päättämisen jälkeen konetta puretaan osiin, ja alkuvuodesta se kuljetetaan Abu Dhabiin. 

Sieltä kone aloittaa tammi-helmikuussa sopivien säiden tullessa matkansa ympäri maailman tekemällä vain neljä tai viisi pysähdystä: Arabian niemimaalta Intian päälle, sieltä Kiinaan ja sieltä Tyynen valtameren, Amerikan ja Altantin yli taas Afrikan päälle ja takaisin Arabian niemimaalle. Jokaisella pysähdyksellään kone viipyy vähän aikaa etapissaan ja lähtee uudelleen matkaan sään ollessa sopiva, joten aikaa maailmaympärilentoon saattaa mennä parikin kuukautta.

Ympärilennosta ympärilentoon

Idea sähkölentoon ympäri maapallon tuli Bertrand Piccardin, tunnetun sveitsiläisen seikkailijasuvun nuorimmaisen, mieleen vuonna 1999, kun hän oli lentänyt maailman ympäri ilmapallolla. Hänen isänsä ja isoisänsä olivat kolunneet planeettaamme syvyyksistä stratosfääriin, ja Bertrand ei halunnut jäädä heitä vähäisemmäksi. Hän oli lukenut itsensä lääkäriksi, mutta lennoillaan hänellä ei ollut samanlaista tutkimuksellista taustaa kuin vanhemmillaan. 

Sen sijaan Piccard nuorimmainen oli kiinnostunut teknologiasta ja hän oli kiinnostunut uudesta, puhtaasta energiateknologiasta jo ennen pallolentoaan. Tästä merkki oli jo tekniikka, mitä Breitling Orbiter -pallo käytti: se oli helium-pallon ja kuumailmapallon risteytytys, jonka ulkopinta oli metallinkiiltävä, jotta Auringon paiste auttaisi lentoa myös mahdollisimman paljon.

Tuon lentonsa jälkeen Piccard ajatteli, että seuraava tempaus voisi olla lentää maailman ympäri sähkölentokoneella, joka saisi voimansa aurinkopaneeleista.

Hän kertoi ajatuksestaan André Borschbergille, ystävälleen, joka oli myös lentäjä ja yrittäjä. Ja niin kaksikko päätti rakentaa aivan uudenlaisen sähkölentokoneen, jolla voisi lentää ympäri maapallon. 

Borschbergin tehtäväksi tuli suunnitella, rakentaa ja koelentää tämä lentokone, kun taas Piccardin osana oli kiertää ympäri maailmaa hankkimassa rahoittajia ja kertomassa uusiutuvasta energiasta sekä sen mahdollisuuksista. 

Aivan liian usein uusiutuvia energiamuotoja pidetään pieninä tekijöinä, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikeissa olosuhteissa, mutta kaksikon päämääränä oli todistaa nämä ennakkoluulot vääriksi.

Koska idea oli varsin haastava ja lento sähkökoneella maapallon valtamerien ylitse olisi vaarallinen, piti tekniikkaa ensin testata. Siksi tehtiin koekone Solar Impulse 1. Sillä he tekivät ensimmäisen 24 tuntia kestäneen sähkövoimaa käyttäneen lennon, ja lensivät koneella halki niin Euroopan, Afrikan kuin Yhdysvallatkin. Tavoitteena lennoilla ei ollut kuitenkaan vain testata konetta, vaan myös kerätä varoja ja herättää kiinnostusta varsinaista lentoa kohtaan.

Versio kakkonen

Solar Impulse 2 on tehokkaampi, suurempi ja kyvykkäämpi. Parin vuoden aikana tekniikka on mennyt sen verran eteenpäin, että monet laitteet, rakenteet ja systeemit ovat nyt kevyempiä ja parempia. Lisäksi tämän koneen täytyy olla koekonetta olennaisesti luotettavampi.

Tekniikan lisäksi nyt on täytynyt kiinnittää erityistä huomiota ohjaamon suunnitteluun. Lentäjän pitää pystyä toimimaan siellä kahdekdan kilometrin korkeudessa viiden vuorokauden ajan. Siis viisi päivää ja yötä mahdollisimman yksinkertaisessa ja pienessä ohjaamossa. Lentäjän pitää ohjata konetta, syödä, ottaa nokkaunia ja toimia mahdollisimman hyvin tuon koko ajan samaan tapaan kuin ilmailun historian kuuluisat ennätyslentäjät. Voi vain muistella The Spirit of St. Louis -elokuvaa, missä James Stewartin näyttelemä Charles Lindbergh käkki pienessä ohjaamossaan Atlantin päällä torkkuja ottaen ja voileipiä syöden.

Nyt lentäjillä on kuitenkin apunaan koko joukko tekniikkaa ja lääketieteellistä tietämystä. Lentäjät ovat simuloineet lentojaan jo monta kertaa, ja heidän suoritustaan on voitu paitsi tarkkailla, niin myös kehittää koko ajan paremmaksi.

Ohjaamon koko on vain 3,8 kuutiometriä, mistä leijonanosan haukkaavat laitteet ja istuin, jonka saa käännettyä vuoteeksi. Lentokoneessa on luonnollisesti pätevä autopilotti, mutta pitkiä, syviä unia lentäjä ei voi matkallaan ottaa. 

Piccardin eräs kiinnostuksen kohteista on autohypnoosi, jota hän aikoo käyttää hyväkseen lennolla: hän voi vaivuttaa itsensä halutessaan pikaiseen uneen, joka on piristävä ja rentouttava, mutta samalla hän (ainakin väittää) olevansa osin myös tietoinen  tilanteesta ympärillään.

Itse lentokoneen rakentamisessa on jokainen ylimääräinen gramma on hiottu pois. Sen runkorakenne on kevyttä hiilikuitua ja kevyttä metallia, kuten alumiinia ja titaania.

Koneen siipien kärkiväli on 72 metriä, eli se on leveämpi kuin Boeing 747 Jumbo-Jet. Mutta koneen massa on vain 2300 kiloa.

Tästä 633 kiloa on litiumpolymeeriakkuja, jotka on pakattu lämpösuojattuihin säiliöihin koneen neljään moottoritilaan, jotka on sijoitettu siipiin: kaksi toisessa siivessä ja kaksi toisessa. Akkujen energiatiheydeksi mainitaan 260 Wh/kg, eli täyteen ladattuina akuissa on teoriassa 164,58 kilowattituntia energiaa. 

Niistä riittää potkua neljälle 13,5 -kilowattiselle sähkömoottorille, jotka pyörittävät kukin neljä metriä halkaisijaltaan olevaa potkuria keskimäärin 525 kierroksen minuuttinopeudella.

Sähköä lentokone saa 17 248 aurinkokennosta, joita on asennettu siipien, rungon ja korkeusvakaajan päälle. Paneelien pinta-ala on 269,5 neliömetriä ja ne voivat tuottaa 23% hyötysuhteella 340 kilowattituntia vuorokaudessa. 

Päiväsaikaan siis kone voi käyttää moottoreitaan täydellä teholla ja ladata samaan aikaan akkujaan, jotta se voi jatkaa lentoaan myös Auringon laskettua. Energian säästämiseksi lentokorkeutta vaihdellaan päivän noin 8500 metristä yön noin 1500 metriin. Lentonopeus voi olla lähes 150 km/h, mikä tosin lentokoneelle ei ole paljoa: Solar Impulse onkin kuin moottoroitu liitokone, joka on suunniteltu lentämään mahdollisimman taloudellisesti. 

Kone palasiksi!

Parhaillaan Solar Impulse 2 -lentokonetta ollaan purkamassa osiin, jotka on helppo kuljettaa Abu Dhabiin, Yhdistyneisiin Arabiemiraattikuntiin. Samalla koneen lentoinstrumentteja parannellaan ja kaikki laitteistot käydään läpi.

Moottorien ja akkujen irrottaminen on hyvin yksinkertaista, mutta 72-metrisen siiven laittaminen osiin ei välttämättä ole sitä. Tai periaatteessa kyllä: siipi on koottu 23,5 metriä pitkistä siivenpäistä ja 25 metriä pitkästä keskiosasta, joiden erottaminen toisistaan on mahdollista. Kun osat on irti, ne laitetaan erityisvalmisteisiin kehikkoihin, joiden tukemana ne voidaan lastata rahtikoneeseen ja lennättää Abu Dhabiin. Tämä tapahtuu tammikuun alussa.

Runko laitetaan myös osiin, sillä ohjaamo, keskirunko ja perä irtoavat erilleen. 

Koneen purkamista ja kokoamista – sekä aikanaan itse lentoa – voi seurata esim. Twitterissä ja myös Tiedetuubi palaa varmasti asiaan!

Alla on konetta esittelevä videomme.

Aurinkolento läpi Amerikan

Valmistautumista lentoon Moffettissa

Sähkömoottorilentokone Solar Impulse valmistautuu parhaillaan lähtemään perjantaina 3. toukokuuta pitkälle matkalle halki Amerikan mantereen.

“Tämä on jännittävä ja myyttinen lento,” sanoo Andre Borschberg, eräs koneen lentäjistä ja koko hankkeen taustavoimista. "Lennossamme on vähän samaa henkeä kuin aikanaan ensimmäisissä mantereen poikki lentäneissä postilennoissa potkurikoneilla 1900-luvun alussa. "

Aurinkovoimalla lentävä kone teki huhtikuussa koelentoja Kalifornian taivaalla ja kävi muun muassa näyttävällä ohilennolla San Franciscossa Golden Gaten luona. Nyt se on valmis aloittamaan tähän saakka pisimmän ja haastavimman lentonsa.

Matka alkaa legendaariselta Moffett Fieldiltä, Moffetin lentokentältä Kaliforniasta, missä kone on ollut jo jonkin aikaa. Se tuotiin Sveitsistä Yhdysvaltoihin rahtina palasina, ja se koottiin Moffettissa jälleen lentokelpoiseksi.

Kaliforniasta lento jatkuu ensin Phoenixiin, Arizonaan, mistä kone jatkaa Dallasiin, Texasiin. Sieltä Solar Impulse lennetään Missouriin, St. Louisiin, pääkaupunki Washingtoniin ja lopulta New Yorkiin, missä hentoinen kone laskeutuu John F. Kennedyn lentoasemalle suurten ja painavien jumbojen joukkoon. Mittojen mukaan katsottuna Solar Impulse ei niille kuitenkaan häviä, sillä sen siipien kärkiväli on 63,4 metriä, siis jokseenkin sama kuin Airbus A340 -matkustajakoneella. Aurinkovoimakone painaa kuitenkin vain 1600 kg. Voimanlähteenään sillä on noin 12000 siiven yläpinnalle sijoitettua aurinkokennoa, jotka syöttävät virtaa akuille, mistä koneen neljä moottoria saavat energiansa.

Se, pääseekö kone matkaan perjantaina aamulla Kalifornian aikaa, siis iltapäivällä Suomen aikaa, riippuu sääolosuhteista; kovin huonossa kelissä lentoa ei tehdä. Suurin ongelma on se, että kone ei voi lentää pilvien läpi. Koska kone on kevyt, mutta kuitenkin suurikokoinen, ei se pidä myöskään voimakkaista tuulenpuuskista.

Koneen lentonopeus ei ole järin suuri, vain noin 70 km/h, joten kuhunkin etappiin aikaa kuluu 20-25 tuntia. Enemmän aikaa vierähtää kuitenkin kussakin välilaskupaikassa, sillä kone on niissä esillä kymmenen päivän ajan. Näin ollen saapuminen itärannikolle tapahtuu kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa säätilanteesta riippuen.

Matkaa voi seurata T-Tuubin lisäksi Solar Impulsen blogissa.

Rekisteritunnukseltaan HB-SIA oleva Solar Impulse on prototyyppi koneesta, jonka tarkoituksena on tehdä koko maapallon ympärilento aurinkosähköllä ilman välilaskua. Koneen rakenne on hiilikuitua ja sen aurinkopaneelit sekä akut ovat parhainta sekä kevyintä saatavissa olevaa tekniikkaa. Kaikki on suunniteltu keveys, energiapihiys ja luotettavuus mielessä.

Varsinaisen maailmanympärilentokoneen, HB-SIB:n, on tarkoitus nousta matkaan vuonna 2015.

Lue lisää Solar Impulsesta ja sen ideoijasta Bertnard Piccardista T-Tuubin ammoisesta artikkelista: Lentäjä ja seikkailija Bertnard Piccard

Lentäjä ja seikkailija Bertnard Piccard

Bertnard Piccard

Ilmapallolla ensimmäisen kerran välilaskutta ympäri maailman lentänyt sveitsiläinen Bertrand Piccard kiertää nyt ympäri maailmaa edistämässä kestävää kehitystä ja uutta tekniikkaa. Samalla hän johtaa Solar Impulse -lentohanketta, jonka tarkoituksena on – yllättäen – lentää aurinkovoimalla maapallon ympäri.

"Pudottakaa painolastinne ja lentäkää", kehottaa Piccard kuulijoitaan, koettaen itse näyttää parhaansa mukaan mallia.

Piccard katsoo suoraan silmiin, hymyilee valloittavasti ja pulppuaa puhetta. Hän selvästikin tapaa paljon ihmisiä ja on kehittänyt tapaamisiinsa draaman kaaren: hän lennättää ensin keskustelukumppaneitaan ensin pallolla ympäri maailman, sitten aurinkosähköllä lentävällä lentokoneella ja lopuksi taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Lääkäriksi opiskellut tutkimusmatkaajaperheen vesa heittää kuuntelijoilleen haasteita ja aihetta ajatteluun.

Kuten esimerkiksi: “Miksi maailma pelkää uudisraivaajia?” Historia tuntee lukemattomia seikkailijoita, tutkijoita ja taiteilijoita, jotka ovat olleet edellä aikaansa. Heitä on epäilty, heille ei ole annettu rahoitusta ja heille on jopa naurettu, kunnes he ovat onnistuneet kaikista vastoinkäymisistä huolimatta tekemään jotain mullistavaa tai löytämään jotain uutta. Esimerkkejä on runsaasti litteästä maapallosta lentämiseen, vuorten valloittamisesta omituiseen väitteeseen, jonka mukaan ihmisen sisällä olisi verta, joka kiertää verisuonistossa.

“Isoisäni, joka teki korkeusennätyksiä ilmapallolla, halusi saada pallolleen vakuutuksen. Vakuutusyhtiöt eivät halunneet antaa sitä, koska heistä palloilu ei ollut turvallista, eikä yläilmakehää tunnettu hyvin. Kun isoisäni oli sitten osoittanut, että pallolla lentäminen oli turvallista ja kerännyt tietoja olosuhteista ylhäällä ilmakehässä, hänelle oltaisiin kyllä annettu vakuutus.”

Kun Piccard pääsee vauhtiin, saavatkin perinteet ja konservatiivisuus kyytiä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ravistelevat vakiintuneita arvoja ja ajatuksia.

Piccard käyttää maailmanympärilentoaan ilmapallolla esimerkkinä siitä miten hänen mielestään meidän kaikkien pitäisi elää. “Ilmapallo lentää tuulen mukana, eikä sitä voi ohjata kuin korkeussuunnassa. Emme voi myöskään vaikuttaa kaikkeen mitä elämässämme tapahtuu, mutta voimme koittaa löytää sopivia tuulia. Meidän pitää pudottaa aina välillä historian painolastia, jotta voimme nousta sopivaan tuuleen.”

Tyynen valtameren päällä Piccard ja hänen kanssaan palloa lentänyt Brian Jones huomasivat olevansa epäsuotuisissa tuulissa ja etenevänsä vain madellen. Ruoka ja polttoaine kuluivat uhkaavasti. Ja kun pallo laskeutui yli 45 000 kilometriä pitkän lennon jälkeen, oli kaksikolla jäljellä enää vajaat 40 kiloa polttoainetta. Sitä tarvittiin pallon ilman lämmittämiseen; ilman polttoainetta ei kuumailmapallokaan lennä.

“Olinko peloissani? Olin, useaankin kertaan. Mutta pelko on luonnollinen olotila, joka auttaa keksimään uutta. Kun kohtaamme pelottavan asian, rikkoutuu rutiinimme ja joudumme pohtimaan miten voisimme toimia uudessa ja yllättävässä tilanteessa. Olen vakuuttunut siitä, että kaikki pioneerit ovat olleet peloissaan - vaikka he eivät sitä tunnustaisikaan. Pelko on suuri eteen päin lykkivä voimavara.”

Vihreän tekniikan lähetyssaarnaaja

Lentämisen ja seikkailun lisäksi Piccard puhuu paljon tulevaisuudesta, ja hänen ratkaisunsa edessä oleviin moniin haasteisiin on uusi tekniikka. “Meillä on jo nyt tietoa ja tekniikkamme taso on tarpeeksi korkealla, jotta voisimme astua uuteen aikaan, mutta emme ole tehneet mitään. Nykyisin käytössämme oleva tekniikka on naurettavan vanhanaikaista, kuin suoraan museosta!”

Suurin syntimme tällä hetkellä on Piccardin mukaan täydellinen riippuvaisuutemme fossiilisista polttoaineista. Se ei ole hyväksi ympäristölle, eikä ihmiskunnallekaan, koska öljystä saatava energia on tuudittanut meidät helppoon ja lyhytnäköisesti halpaan tekniikkaan. Öljy on vaikuttanut maapallon epätasaiseen taloudelliseen hyvinvointiin, ja epädemokraattiseen globalisaatioon.

Palat uudenlaiseen energiatekniikkaan ovat kuitenkin jo olemassa, ja Piccard toivookin poliitikoilta todellista halua siirtyä uuteen aikaan. “Maailma on pullollaan uusiutuvaa energiaa, ja se pitäisi ottaa vain käyttöön! Energian säästämisestä pitäisi tehdä myös kannattavaa. Olemme energiankäytössä kuin dinosauruksia, jotka ovat suuria ja voimakkaita, mutta eivät olleet sopeutuvia.”

Piccard on mukana toteuttamassa Solar Impulse -nimistä projektia, jonka tarkoituksena on suunnitella ja rakentaa pelkästään aurinkovoimalla toimiva lentokone, jolla lennettäisiin ympäri maapallon. Kyseessä ei ole vain uusi henkilökohtainen seikkailu, vaan esimerkki uuden tekniikan käytöstä: lentokone on erittäin kevyt, sen aurinkopaneelit (11 628 kpl) ja moottorit (4 kpl) ovat edistyksellisen tehokkaita, sen suunnittelussa käytetään nykyaikaisia menetelmiä ja sen akut ovat kevyet, mutta voimakkaat litiumioniakut. Koneen kun täytyy pystyä toimimaan myös yöllä paristojen voimin.

Koekone teki ensimmäisen lentonsa joulukuussa 2009 ja ensimmäiseen yölentoonsa se usutettiin heinäkuussa 2010. Ohjaimissa oli Piccardin sijaan André Borschberg, kun kone nousi aamuvarhaisella ilmaan ja kierteli 26 tuntia taivaalla Sveitsin ilmatilassa nousten noin 8,5 kilometrin korkeuteen. Lento oli vielä varsin kaukana lopullisesta maailmanympärilennosta, mutta oli ensimmäinen yön yli kestänyt lento aurinkovoimalla toimivalla koneella.

Vuoden 2011 toukokuussa kone lensi ensimmäisen kerran ulkomaille Belgiaan ja vuotta myöhemmin toukokuussa 2012 sillä tehtiin monipäiväinen lento Marokkoon ja takaisin. Marokossa kone vieraili myös Ouarzazatessa, minne suunnitellaan maailman suurinta aurinkoenergiavoimalaa.

Koekone, joka on rekisteriltään HB-SIA, päästetään eläkkeelle testien jälkeen ja varsinaisen, lopullisiin lentoihin käytettävän koneen (HB-SIB) rakennus on meneillään. Sillä on tarkoitus tehdä maailmanympärilento vuonna 2014.

Tilaa lentokoneessa on vain yhdelle lentäjälle, joten maailmanympärilennon aikana tehdäänkin useita välilaskuja. Niiden aikana koneen avulla koitetaan saada tietoa vihreästä tekniikasta eteenpäin, joten lentämisen lisäksi koneen eräs tärkeimmistä tarkoituksista on toimia sanansaattajana. “95% ihmisistä ei ajattele öljyn jälkeistä aikaa. Tavoitteemme on saada heidät ajattelemaan.”

Halki Amerikan vuonna 2013

Helmikuun 2013 lopussa Solar Impulse lennätettiin Yhdysvaltoihin, missä koneella on tarkoitus lentää tänä vuonna mantereen halki San Franciscosta itärannikolle, pääkaupunki Washingtoniin ja New Yorkiin. Lento alkaa toukokuun ensimmäisenä päivänä ja aikomuksena on pysähtyä matkalla kaksi tai kolme kertaa. Lisää tietoa lennosta on Solar Impuslen nettisivuilla Across America 2013 ja sitä seurataan luonnollisesti myös T-Tuubissa.

Kuka Bertrand Piccard?

Lausannessa, maaliskuun 1. päivänä 1958 syntynyt Bertrand Piccard on seikkailija kolmannessa sukupolvessa. Hänen isoisänsä Auguste Piccard oli tunnettu ilmapalloilija ja tutkija, joka teki useita korkeusennätyksiä 1900-luvun puolivälissä. Isä Jacques Piccard tuli tunnetuksi ennen kaikkea sukeltajana ja tutkijana, ja hän puolestaan teki ennätyksiä syvyyssuunnassa.

Nuori Bertrand varttui siten seikkailujen ympäröimänä, ja hänen vanhempansa innostivatkin häntä jatkamaan samalla tiellä. He veivät nuorukaisen mm. seuraamaan kuualusten laukaisuita Yhdysvaltoihin. Ensin Bertrand kouluttautui riippuliitäjäksi, sitten lentäjäksi ja lopulta myös ilmapalloilijaksi. Hän opiskeli myös lääkäriksi.

Piccard nousi kuuluisuuteen keväällä 1999, kun hän lensi Brian Jonesin kanssa Breitling Orbiter 3 -ilmapallolla ensimmäistä kertaa välilaskutta ympäri maapallon. He nousivat matkaan 1.3.1999 Sveitsistä ja laskeutuivat Egyptiin 19 vuorokautta, 21 tuntia ja 47 minuuttia myöhemmin lennettyään 45 755 kilometrin matkan.

Nyt maailmalla luennoidessaan Piccard haluaa lentämisen lisäksi siis myös herättää. Hänen pääsanomansa on yksinertaisesti: “Mitä painolastia sinä voisit heittää yli laidan? Kuinka sinä voit alkaa elää uudella, kestävämmällä tavalla - niin oman itsesi kuin planeettamme kannalta?”

Solar Impulse, teknisiä tietoja (prototyyppi HB-SIA)

pituus 21,85 m
kärkiväli 63,40 m
lentoonlähtöpaino 1 600 kg
moottorien teho (sähkömoottorit) 4 × 7,35 kW
suurin lentokorkeus 8 500 m
keskinopeus 70 km/h