Pärskiminen & niiskuttelu tulee kuukauden myöhässä

Ke, 04/11/2018 - 16:44 By Toimitus
Lepän norkko. Kuva: Thayne Tuason (Wikipedia, CC BY-SA 4.0)

Varma kevään merkki on ​säännöllisten siitepölytiedotuksen alkaminen. Tänä vuonna siitepölykausi tulee noin kuukauden myöhässä keskivertovuoteen nähden.

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on aloittanut säännöllisen siitepölytiedottamisen.

Ensimmäisen tiedotteen mukaan vähäisiä määriä lepän siitepölyä on kaukokulkeutunut maan etelä- ja keskiosiin, ja uudet kulkeumat ovat mahdollisia lähipäivien aikana. Lepän siitepölylle herkistyneet voivat saada allergisia oireita.

Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan lähipäivien aikana lämpimimmillä kasvupaikoilla maan eteläosissa. Lepän kukinta ei ole vielä alkamassa.

Koivun odotetaan tänä vuonna kukkivan tavallista voimakkaammin, kolmen heikohkon kukintavuoden jälkeen. Ennuste perustuu Luonnonvarakeskuksen norkkolaskentoihin.

"Koivun siitepölykausi alkaa tyypillisesti kaukokulkeumilla huhtikuun puolivälin jälkeen, huipun osuessa maan eteläosissa toukokuun alkupuoliskolle ja pohjoisessa touko-kesäkuun vaihteeseen", kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto.

"Tänä vuonna kukinta on todennäköisesti jonkin verran myöhässä, ellei huhtikuussa saada maahan lämpöaaltoa."

Koivun jälkeen allergikkoja kiusaa vielä heinien ja pujon kukinta. Niiden kukinnan runsaudesta ei voi antaa ennustetta tässä vaiheessa vuotta. 

Siitepölytilannetta ja -ennustetta voi seurata Turun yliopiston ylläpitämältä sivustolta www.norkko.fi.  

Osoitteesta app.norkko.fi voi tarkistaa paikkakuntakohtaisen tilanteen jopa kahden tunnin tarkkuudella.

*

Juttu on Turun yliopiston tiedote hieman toimitettuna. Otsikkokuva: Kuva: Thayne Tuason (Wikipedia, CC BY-SA 4.0)

Tagit

Suorana labrasta 7/2018: Anna-Mari Pessi on "somemuori", joka tietää kaiken itiöistä

Ma, 02/12/2018 - 10:02 By Jari Mäkinen
Suorana labrasta: Anna-Mari Pessi

Kahden Paavon jälkeen Suorana labrasta -tilin ottaa haltuun Anna-Mari Pessi Turusta. Hän on erikoistutkijana aerobiologian laboratoriossa Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä.

Anna-Mari luonnehtii itseään twitter-profiilissaan (@annapessi) "somemuoriksi ajalta ennen somea", mutta hän tuntuu olevan hyvin ajan hermolla sen suhteen, miten twiittaillaan. 

Tämän viikon aikana twiitit liittyvät todennäköisesti pääosin aerobiologiaan, eli ilmassa oleviin erilaisiin ötiäisiin, kuten siitepölyihin ja sieniin. Anna-Meri kertoo niiden olevan usein vapaa-aikanakin mielessä.

Työpaikkana hänellä on siitepölytiedotteistakin kuuluisa Turun yliopiston aerobiologian laboratorio, joka tosin on osa isompaa Biodiversiteettiyksikköä

"Aerobiologina tutkin ilman biologisia hiukkasia ulkoilmasta asuntoihin ja työkaluinani ovat mikroskooppi ja laaduhallinta. Useimmat tuntevat laboratoriomme allergikkoja palvelevista siitepöly- ja homeitiötiedotteista, sisäilmasta ihmettelemme homeita ja muita mikrobeja asumisterveyden näkökulmasta."

Anna-Mari kertoo olleensa näissä hommissa kesäharjoittelut mukaan laskettuna kohta 30 vuotta – ja lähes koko ajan samassa laboratoriossa!

"Joskus laskin, että olen laskenut ja tunnistanut (siis mikroskoopissa) yli 500 000 itiötä. Sen jälkeen lopetin laskemisen, siis sen laskemisen, kuinka paljon olen laskenut."

Hänen työhönsä kuuluvat mm. siitepölyseuranta ja -tiedotus ja niihin sisältyvä tutkimus sekä rakennusmikrobiolgia ja asumisterveystutkimusten laadunhallinta ja raportointi.

"Tällä hetkellä teen lisäksi laboratorio-opasta asumisterveyslaboratorioiden mikrobiologisista analyyseistä THL:n toimesta."

Ja tällä viikolla kaiken lisäksi hän myös lähettelee kuvia ja tunnelmia työstään @suoranalabrasta -tilille, jonka tuoreimmat postaukset näkyvät alla.

Siitepölydataa neljältä vuosikymmeneltä

Ti, 06/07/2016 - 10:47 By Toimitus
Paju kukkii


Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on avannut siitepölydataa vuosilta 1974‒2013. Tutkimusdata on tiedeyhteisön vapaassa käytössä, ja sitä voi hyödyntää myös kaupallisesti.


Aerobiologian yksikön vuodesta 1974 asti keräämän siitepölydatan avaaminen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Siitepölydata avataan nyt ensimmäistä kertaa vapaasti kaikkien käyttöön, aiemmin esimerkiksi Euroopan siitepölydatapankista sitä on luovutettu tapauskohtaisesti tutkimuksiin ja muihin tarkoituksiin, kaupallisiin tarkoituksiin vain maksua vastaan.

"Halusimme kokeilla erityyppistä lähestymistapaa", kertoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto ja jatkaa: "Näin voi syntyä uusia oivalluksia ja hyödyntämistapoja, joita ei tähän mennessä ole edes osattu ajatella".

Aerobiologian yksikkö on kerännyt siitepölydataa vuodesta 1974. Siitepölyhavaintoja kerätään yhdeksästä keräyspisteestä ympäri Suomen.

Nyt avattu data on kerätty Turun keräyspisteestä. Yksikön keräämiä aikasarjoja on käytetty muun muassa Ilmatieteen laitoksen, Turun yliopiston ja European Aeroallergy Network -verkoston yhteistyönä kehittämissä eri siitepölytyyppien leviämismalleissa.

Aiemmin tänä vuonna aerobiologian yksikkö ja Ilmatieteen laitos avasivat Tekesin rahoittamassa yhteishankkeessa Norkko-siitepölytiedotuspalvelun, joka tuottaa maailman tarkimpia siitepölyennusteita. 

Ensimmäisiä askelia tuoreen datapolitiikan toteuttamisessa

Siitepölydatan avaaminen toteuttaa käytännössä Turun yliopiston datapolitiikkaa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen vapaata saatavuutta ja hyödyntämistä. Yliopisto painottaa avointa tiedettä uudessa strategiassaan. 

Data avattiin sveitsiläisessä Zenodo-arkistossa, joka on myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen suosittelema. 

"Siitepölydata avattiin datapolitiikan pilottiprojektina", kertoo pilotin käynnistyksessä aktiivisesti mukana ollut lakimies Liisa Ewart Turun yliopiston tutkimuspalveluista.

"Datapolitiikan valmistellut projektiryhmä halusi pilotoida datan avaamista luotettavan, kansainvälisen ja arvostetun arkiston kanssa"

Siitepölydata on merkitty lisenssillä, jolla sitä voi vapaasi katsella, jakaa, muokata, levittää ja käyttää kaupallisesti, kunhan mainitsee datan tekijän nimen. 

"Dataan viitataan samalla tavalla kuin tutkimusjulkaisuihin. Tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön huomioidaankin yhä useammin tutkijan meriittinä", kertoo Turun ylipiston kirjaston palvelupäällikkö Jukka Rantasaari, joka oli mukana datapolitiikan valmistelleessa projektiryhmässä. 

 

Juttu on käytännössä suoraan lainattu Turun yliopiston tiedote.
Kuva: Marjatta / Flickr