Tutkimus: Yhteiskunta muuttuu luonnostaan tyhmemmäksi

Henkilö leikkii juomalaseilla

Ihmisen kehitys ei suinkaan ole loppunut, vaan evoluution lait pätevät yhä edelleen ja ne muovaavat meitä. Jos aikaisemmin kehitys on on kulkenyt kohti älykkäämpiä ihmisiä, on suunta nyt toinen – jos on uskominen islantilaistutkijoita.

Tarkalleen ottaen Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian PNAS-julkaisussa ilmestynyt tutkimusartikkeli sanoo, että olemme menettämässä halun opiskella, eli kyse ei suoranaisesti ole älykkyydestä. 

Äly ja opiskelu kun eivät ole ihan sama asia, vaikkakin niillä on toki yhteyttä – älykkäät henkilöt yleensä opiskelevat enemmän.

Reykjavikissa olevan geenitutkimusyhtiö deCODEn tekemässä tutkimuksessa osoitetaan, että vuonna 1910 syntyneet ovat olleet taipuvaisia hankkimaan korkeakoulutusta enemmän kuin vuonna 1975 syntyneet, eikä kyse ole vain asenteista koulutusta kohtaan.

Tutkijoilla oli käytettävissään yli sadan tuhannen islantilaisen geeninäytteet. He huomasivat, että älykkyyteen liittyvien 74 geenin muutokset johtavat siihen, että koulussa todennäköisimmin viihtyvien ihmisten määrä on laskussa.

Älygeenit muuttuvat harvinaisemmiksi, voisi yleistää. 

Tämä on siinä mielessä loogista, että korkeakoulutetut ihmiset tekevät vähemmän lapsia ja saavat ne vanhempina, ja siten heidän geeniperintönsä vaikuttaa koko ajan vähemmän kansakunnan yleiseen geenikantaan. Vähän koulutettujen tapauksessa tilanne on juuri päinvastainen.

Tutkimus toteaa, että tämä näkyy jo käytännössä – ainakin siis Islannissa. 

"Sukupolvea kohden älykkyysgeenien väheneminen on hyvin pientä, mutta sillä on merkitystä pitemmällä aikavälillä", kirjoitetaan artikkelissa.

Otsikkokuvassa oleva henkilö ei liity asiaan. Kuva: flickr / Tiffany Terry