Tekoäly maalasi alastomia ihmisiä – tulos meni "vähän" pieleen

Tekoälynakutauluja

Uhkakuvien mukaan tekoäly tulee ja korvaa monia ammatteja, mutta näyttää siltä, että taiteilijaksi siitä ei ainakaan vielä ole – ellei tavoitteena ole moderni taide tai renessanssitaulujen parodiat.

Vaikka tämä juttu on kevyt tarina perjantai-iltapäivän iloksi, on takana täysin vakava tutkimus.

GAN, eli generative adversarial networks on hahmontunnistusta ja koneoppimista yhdistävä tekoälyn sovellus, joka on tullut viime aikoina tunnetuksi muun muassa sen käyttämisestä ihmisten kasvojen muuttamisessa videoissa siten, että henkilö näyttää puhuvan jotain aivan muuta kuin puhuu.

Kyse on niin sanotusta ohjaamattomasta oppimisesta, eli siitä, että tekoälyohjelmisto ei tiedä ennalta tietoja, mitä se saa. Se organisoi sille annettua aineistoa, muodostaa siitä erilasia luokkia ja käyttää tietoja hyväkseen.

GANissa on kaksi päällekkäin toimivaa tekoälyalgoritmia, neuroverkkoa, joista yksi tuottaa tuloksia ja toinen koettaa koko ajan haastaa niitä. Näin yhdessä ne tuottavat niin hyvän tuloksen kuin annetusta aineistosta on mahdollista.

Tai siis periaatteessa näin, sillä tutkija Robbie Barrat halusi testata systeemiä alastonkuvien kanssa, ja tulos oli lievästi huvittava.

Barrat syötti neuroverkkojen iloksi tuhansia taideteoksia, joissa oli alastomia ihmisiä, ja katsoi mitä tapahtuu.

"Toinen neuroverkoista tuottaa toiselle neuroverkoista omatekemiään alastonmaalauksia ja koettaa huijata toista neuroverkkoa, joka vertaa niitä tietokannassa oleviin oikeisiin kuviin", selittää Barrat CNETissä olevassa artikkelissa.

"Molemmat saavat koko ajan parempia tuloksia ajan myötä, ja mitä pitempään GANia koulutetaan, sitä realistisempia tulokset ovat."

Joskus kuitekin neuroverkot tuottavat tuloksia, joitka saavat ne jäämään ikään kuin jumiin – maalauksia tekevä neuroverkko onnistuu huijaamaan tietokannan avulla eroja oikeiden ja tekoälyn tuottamien välillä etsivää neuroverkkoa siten, että kumpikaan ei pysty enää haastamaan toista.

Barrat julkaisi muutamia tällaisia teoksia Twitter-tilillään:

Teokset ovat vähän kuin surrealistisia maalauksia muodokkaista naisista.

Alla on muutamia teoksia lisää, ja enemmänkin niitä on Barratin Twitter-tilillä.

 

Suomessa tekoälyä, kuvantunnistusta ja oppivia systeemejä tutkitaan useissa eri paikoissa. Tiedetuubi kertoi Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtävästä työstä tässä jutussa.

Otsikkokuvassa on Robbie Barratin julkaisemia kuvia kuvankäsittelyllä raameihin laitettuna.