Huima keksintö: nelikopteri, joka "lentää" myös veden alla

Huima keksintö: nelikopteri, joka "lentää" myös veden alla

Lentääkö ilmassa vai sukeltaako veden alla – who cares?

New Jerseyssä sijaitsevan Rutgers-yliopiston tutkijaryhmä kehitti nelikopterin, joka pystyy toimimaan sekä ilmassa että vedessä. Yllä oleva video on jo vuoden takaa, mutta näyttää hyvin kuinka koptereilla on paljon jännittäviä mahdollisuuksia. 

08.10.2016

Lentäminen ja sukeltaminen ovat hieman erilaisia asioita, koska ilma an aerodynamiikka ja veden hydrodynamiikka ovat hieman erilaisia. Periaatteessa potkurien tulisi olla erilaisia optimaaliseen toimintaan, mutta tässä videossa oleva kopteri näyttää ainakin käyttävän samaa ilmassa toimivaa potkuria myös veden alla liikkumiseen. Tosin potkuri pyörii luonnollisesti hitaammin, ja oletettavasti vaatii hieman suurempaa voimaa moottorilta.

Luonnollisesti tässä tapauksessa nelikopterin tulee olla myös täysin vesitiivis, ei vain roiskesuojattu.

Yksi olennainen vedessä lentämisen haaste on tässä ohitettu ohjaamalla kopteria kaapelin välityksellä: kauko-ohjaimen radiolinkki etenee vedessä erittäin huonosti.

Tänään lauantaina 8. lokakuuta Helsingin Observatoriolla olevassa Kansainvälisen avaruusviikon tapahtumassa esitellään kaukokartoitusta ja myös nelikoptereita. Satelliittien lisäksi kun kaukokartoittajat käyttävät yhä enemmän sellaisia. Ovet avautuvat klo 12.

Lisätietoja tapahtumasta on täällä: Kansainvälinen avaruusviikko 2016.

Millaiseksi Pluto paljastui? Ja kysy mitä vain avaruudesta Observatoriolla tänään.

Avaruusviikonloppu Helsingin observatoriolla alkoi eilen lauantaina yleisöryntäyksellä ja jatkuu tänään planeettatutkimuksella.

Ovet ovat avoinna klo 12-16, minä aikana sisäänpääsy Observatorioon ja sen näyttelyyn on ilmainen. Planetaariossa on niin ikään ilmaisia esityksiä koko ajan, puutarhassa voi katsoa Aurinkoa kaukoputkella (jos sää sallii) ja sisäpihalla oleva Tiedekahvila on myös avoinna. Myös Observatorion avaruusaiheinen myymälä on avoinna.

Koska Observatorio on vain lyhyen kävelymatkan päässä Eteläsatamasta, kannattaa esimerkiksi käynti tänään alkaville silakkamarkkinoille yhdistää avaruusasiaan: klo 15 alkavalla "kysy mitä vain avaruudesta ja avaruustutkimuksesta" -tilaisuudessa voi vaikka kysyä siitä, olisiko muilla planeetoilla meriä ja silakoita...

Pluto, tiedekuntopiiri ja Kysy mitä vain

Päivän ohjelma alkaa kuitenkin jo klo 13, jolloin Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo ensimmäistä kertaa julkisessa esitelmässä Suomessa millaiseksi oudoksi maailmaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. Lauantaina hauskaksi osoittautuneessa uudenlaisessa ”tiedekuntopiirissä” pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla. Yksi kuntopiirin kohteista in Observatorion kekskimmäinen tähtitorni, mikä sinällään on käynnin väärti – paikka on normaalisti yleisöltä suljettu.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta. Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruutta, tähtitiedettä ja avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen sekä tilaisuuden aikana. Jos jokin asia on vaivannut mieltäsi, niin nyt on hyvä tilaisuus saada suora vastaus.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Tule mukaan suunnittelemaan viestiä avaruuteen lähetettäväksi!

Suomesta viesti alieneille

Nyt viikonloppuna Helsingin observatoriossa on Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuma ja siksi vanha tähtitorni kaupungin keskustassa on täynnä toimintaa.

Ovet avautuvat klo 12, ja samalla alkavat planetaarioesitykset, puuhapisteet puutarhassa ja kahvilassa on pöytä koreana.

Klo 13 esitellään Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi avaruuteen lähetettävä Suomi 100 -satelliittihanke; professori Esa Kallio kertoo millainen laite on tarkoitus lähettää Maata kiertämään vuonna 2017 ja miksi.

Viesti ET:lle Suomesta

Sen jälkeen klo 14 käynnistetään jännittävä kilpailu, missä yleisöä pyydetään kehittämään avaruuteen vieraalle sivilisaatiolle lähetettävä viesti. Millainen viestin tulisi olla, miten se tulisi lähettää ja minne?

Vastausta kerätään yhdessä Yleisradion tiede- ja nuortenohjelmien kanssa lokakuun puoliväliin saakka ja voittava viesti lähetetään oikeasti matkaan lokakuun lopussa. 

Observatoriolla ovat Ursan Tutkijakerhon vetäjät ja asiantuntijat antamassa taustatietoja tämän viestin tekemiseen neljässä työpajassa, joissa pohditaan viestin rakentamisen periaatteita, etsitään elämää avaruudesta, kerrotaan eksoplaneetoista ja sekä kerrataan millaisia viestejä ihmiskunta on jo laittanut kohti tähtiä. 

Viestiehdotuksia voi lähettää vaikka heti huomisesta alkaen YLE Tieteen ja Prisma Studion Facebook-sivujen ja sähköpostilla (tai vaikka perinteiseen tapaan postitse) 18.10. saakka. Jos viesti mahtuu twitter-viestiin, niin @yletiede on silloin hyvä osoite – käytä hashtagiä #viestiavaruuteen.

Lauantain ohjelman päättää vielä katsaus siihen, mitä voisi tapahtua, jos yhteys maanulkoiseen elämään joskus saadaan: lokakuun 9. päivänä elokuvateattereihin tulevasta Vierailu-elokuvasta ja sen tekemisestä kertoo osatuottaja Sami Jahnukainen.

Avaruusviikonloppu jatkuu vielä sunnuntaina 4.10., jolloin katse käännetään hieman lähemmäksi omaan Aurinkokuntaamme ja siihen, miten sitä tutkitaan.

Tarkempia tietoja ja koko viikonlopun ohjelma on täällä.

Ensi viikonloppuna avaruus tulee Helsingin observatorioon

Avaruusviikon tunnus

 

Ensi viikolla, siis lokakuun ensimmäisenä viikkona vietetään jälleen ympäri maailman Kansainvälistä avaruusviikkoa. Tämän YK:n suojeluksessa olevan viikon Suomen päätapahtuma pidetään ensi viikonloppuna Helsingin observatoriossa, aivan kaupungin keskustassa, missä ohjelmassa on älyllistä elämää, tutkimusmatkoja aurinkokunnassa ja uudenlainen tiedekuntopiiri.

Avaruusviikon ajankohta on valittu siksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Vuonna 2015 teemana ovat ”löydöt” ja sen hengessä viikon aikana kiinnitetään huomiota siihen, kuinka jännittävää aikaa nykyisin elämme: avaruusteleskooppien ja tutkimuslaitteiden avulla teemme uskomattomia löytöjä lähes päivittäin. Viimeisen vuosikymmenen aikana olemme oppineet uutta koko maailmankaikkeudesta kenties enemmän kuin koko edeltävän historian kuluessa.

Satelliitit, avaruusluotaimet ja kulkijat muiden planeettojen pinnalla näyttävät meille koko ajan uusia, tuntemattomia maailmoja. Ja kaukoputkilla löydetään jatkuvasti kokonaisia uusia planeettoja, tähtijärjestelmiä, galakseja ja muita jännittäviä kohteita niin läheltä kuin kaukaakin! Emme ole kenties koskaan eläneet näin huimaa aikaa – paitsi että nyt uudet löydöt hukkuvat kaiken muun joukkoon.

Ensi lauantaina ja sunnuntaina Observatoriolle Helsingissä!

Viikon päätapahtuma Suomessa pidetään Helsingin observatoriolla viikonloppuna 3.–4. lokakuuta. Muualla Suomessa pidettävistä tapahtumista saa paikallisista tähtiharrastusyhdistyksistä.

Paitsi että Observatorion yleisönäyttelyyn pääsee silloin tutustumaan ilmaiseksi, on paikalla erikoisohjelmaa alla olevan aikataulun mukaisesti.

Observatorio on avoinna kumpanakin päivänä klo 12-16, planetaariossa pidetään näytöksiä ja Ursan kirjamyynti on avoinna. Observatorion kahvila on myös avoinna.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Lauantai 3. lokakuuta

Suomi100Lauantain aiheena on elämä avaruudessa ja sen aikana käynnistetään kaksi jännittävää hanketta:

Klo 13 esitellään Suomi 100 -satelliitti.
Kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, lähetetään tapausta juhlistamaan avaruuteen hyvin erikoislaatuinen satelliitti. Projektin vetäjä, professori Esa Kallio kertoo hankkeesta ja paikalla on myös Aalto-yliopiston satelliittirakentajia.

Klo 14 suunnitellaan viesti lähetettäväksi avaruuteen.
Avaruusviikolla käynnistetään YLE:n Tiede- ja Nuortenohjelmien kanssa projekti, missä yleisö saa ehdottaa millaisen viestin he haluaisivat lähettää avaruuteen. Observatorion itäsiipeen tehdään samanaikaisia työpajoja, joissa yleisö voi kiertää kuin kuntopiirissä ikään: niissä neuvotaan miten viestin voisi tehdä, minne se kannattaisi lähettää, miten viesti voidaan lähettää ja millaisia viestejä maapallolta on lähetetty historian kuluessa. 

Viestin etsiminen jatkuu Yleisradion kanavilla syksyn kuluessa ja huipentuu siihen, että se lähetetään oikeasti avaruuteen.

Klo 15 Vierailu -elokuvan esittely
9.10. elokuvateattereiden ohjelmistoon tulevan SETI-aiheisen Vierailu -elokuvan osatuottaja Sami Jahnukainen kertoo elokuvasta ja sen tekemisestä.

Sunnuntai 4. lokakuuta

Sunnuntaina kerrotaan aurinkokunnan tutkimuksesta. 

PlutoKlo 13 on aiheena Pluto.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo auditoriossa millaiseksi paikaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. 
Kyseessä on jälleen ”tiedekuntopiiri”, mutta nyt pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta.
Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Kansainvälistä maailman avaruusviikkoa vietetään jälleen lokakuussa

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous teki vuonna 1999 päätöksen tästä kansainvälisestä avaruusviikosta, jota vietettäisiin joka vuosi 4.-10. lokakuuta. Nämä päivät valittiin sen vuoksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Viime vuosina tapahtumien määrä viikon aikana on lisääntynyt runsaasti ja tänäkin vuonna ympäri maailman järjestetään tuhatkunta erilaista avaruusviikkoon liittyvää tapahtumaa. Tietoa näistä on Kansainvälisen avaruusviikon globaalilta sivustolta.

Viikon teemana tänä vuonna on "Löydöt" ja lisätietoja tapahtumasta julkistetaan huhtikuussa 2015.

Tietoa viime vuonna pidetystä tapahtumasta Heurekassa on täällä.

Se oli Heurekan avaruusviikonloppu

Tuukka Vegan kannella

Viime viikonloppuna Heurekassa vietettiin kansainväliseen avaruusviikkoon liittyvää Avaruusviikonloppua, jonka aikana juhlistettiin myös 60-vuotiasta CERNiä. Sen kunniaksi paikalla oli koko joukko fyysikoita sekä Rovion suunnittelema uusi Angry Birds -hiukkaskiihdutinpeli.

Lauantain aikana liki 900 ja sunnuntaina yli 500 näyttelylipun ostanutta henkilöä kävi paikalla, mutta heidän lisäkseen etenkin sunnuntaina paikalla oli runsaasti vain avauusviikonlopun maksuttomaan antiin ostallistuneita – niin työpajat, esitelmät, erikoisesitykset planetaariossa kuin monet avaruus- ja CERN-aiheiset demonstraatiot olivat ilmaisia ja niitä varten Heurekan "eteisaluetta" oli laajennettu.

Tarjolla oli mm. komeettaydinten kokkausta, erikoisia (ja ilmaisia) planetaarioesityksiä, hiukkasfysiikan ja kosmologian esittelyä, kaukoputkia, ensimmäinen suomalainen satelliitti ja paljon esimerkikisi alussa mainittu uusi nelimetrinen, interaktiivinen ja vaarallisesti koukuttava peli Angry Birds -peli.

Kansainvälinen avaruusviikko jatkuu koko tämän viikon ajan ja eri puolilla Suomea on siihen liittyviä tapahtumia. Esimerkiksi Jyväskylän Siriuksen Nyrölän observatorio on avoinna yleisölle (säävarauksella) 4.-10. lokakuuta klo 20 - 21. Lista kaikista avaruustapahtumista on Ursan nettisivuilla.

Julkaisemme videon Heurekan viikonlopusta myöhemmin nyt maanantaina, mutta tässä jo etukäteen muutamia kuvia. Otsikkokuvassa matkataan suomalaisen 1800-luvun löytöretkeilijän Adolf Erik Nordenskiöldin Vega-laivalla tähtien opastamana Koillisväylällä Tuukka Perhoniemen kertomana. Avaruusviikonlopun teemana kansainvälisesti oli satelliittinavigointi, joten ammoinen tutkimusmatka tähtien mukaan suunnistaen ilman GPS-navigaattoria oli erittäin jännittävä ja yllättävä!

Interaktiivisessa protoninpotkimispelissa saattoi simuloida itse törmäystä hiukkaskiihdyttimen sisällä ja kun pelin protoneiden tilalle vaihdettiin Angry Birds -pelistä tutut hahmot, tuli pelistä tuplasti hupaisampi. Suurikokoinen uusi peli on kehitetty CERNissä, ja sen mahdollistavat Helsingin yliopiston hiukkastutkijat ja Rovio Entertainment.

"Roviolle CERN on ollut hauskan oppimisen innoittaja, josta kutkuttavana esimerkkinä on Heurekaan tuotu Angry Birds -hiukkaskiihdytin", sanoo Rovion oppimisliiketoiminnan johtaja Sanna Lukander. Heurekassa peliä esitteli sen kehittäjä, CERNin Media Labin vetäjä João Pequenao, joka kertoo hankkeen taustasta enemmän pian julkistettavalla videollamme.

Aalto-1
Hiukkasilmaisintölkki

Viikonlopun aikana kokattiin pienikokoisia komeettaytimiä, kerrottiin huimasta Rosetta-lennosta komeetalle, esiteltiin Aalto-1 -satellittia (ensimmäistä suomalaista satelliittia, joka laukaistaan avaruuteen näillä näkymin ensi kesänä) ja kerrottiin niin avaruuteen kuin hiukkasfysiikkaan liittyvistä asioista auditoriossa sekä planetaariossa. Esillä oli mm. juomatölkistä tehtyjä hiukkasilmaisimia sekä kosmisista säteistä tehtyä musiikkia.

Auditorion jättikankaalla esitettiin myös elokuva Particle Fever.

Avaruusviikonloppu Heurekassa 4.–5. lokakuuta

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous teki vuonna 1999 päätöksen tästä kansainvälisestä avaruusviikosta, jota vietettäisiin joka vuosi 4.-10. lokakuuta. Nämä päivät valittiin sen vuoksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Viikon teemana tänä vuonna on "Avaruus näyttää tietä" ja tarkoituksena on kiinnittää huomiota avaruuden osuuteen arkipäiväisessä elämässämme, erityisesti satelliittinavigointiin, ja laajemmin avaruustutkimuksen merkitystä laajemmin maailmankuvallemme.

Suomessa Avaruusviikon päätapahtumaa vietetään Heurekassa 4.-5.10. päivittäin kello 10-18. Avaruusviikonloppuna avaruuden lisäksi juhlitaan 60-vuotiasta Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Potkaise protonipossua tai pongahda planeettakierrokselle

Tutustu kaukoputkiin ja komeettoihin, satelliitteihin ja suomalaiseen avaruustutkimukseen. Kuinka GPS oikeastaan toimii? Millainen on ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka lähetetään avaruuteen ihan kohta? Kokkaa itse komeettaydin tai kokeile limutölkistä tehtyä hiukkasilmaisinta!

Nyt päästään myös potkimaan protoneja. CERNin kehittämässä ja Helsingin yliopiston hiukkastutkijoiden Heurekaan tuomassa kohteessa pelaajat pääsevät törmäyttämään hiukkasia - hiukan samalla tavalla kuin tutkijat tekevät Geneven lähellä Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN:in LHC-hiukkaskiihdyttimessä. Osa pyöreistä protoneista muistuttaa hämmästyttävästi tuttuja Angry Birdsin hahmoja...

Heurekan planetaariossa tarjolla on avaruusaiheisia erikoisesityksiä. Lähde pikavisiitille planeettakuntaan Tiedetuubin Markus Hotakaisen opastamana. Tai nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan tähtiä tähyilemään ja Koillisväylää etsimään Tuukka Perhoniemen kanssa. Heurekan esittämässä Avaruuden ikkunoissa yleisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mihin avaruuden kolkkaan tai kojeeseen tutustutaan.

Auditoriossa asiantuntijat kertovat muun muassa Higgsin hiukkasen metsästyksestä ja merkityksestä, kosmisen säteilyn hiukkasten tutkimuksesta, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:istä, Rosetta-lennon tuoreista tuloksista, Mars-planeetan ajankohtaisesta komeettaohituksesta (joka tapahtuu kaksi viikkoa tämän tapahtuman jälkeen) ja satelliittinavigoinnin salaisuuksista. Auditorion jättikankaalla esitetään myös elokuva Partical Fever.

Kaikkiin Kansainvälisen avaruusviikonlopun esityksiin ja työpajoihin on vapaa pääsy. Heurekan näyttelyihin on normaalit pääsylippuhinnat. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Tiedetuubi, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, CERN, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ilmatieteen laitos, Tekes, Suomen avaruustutkimusseura ja tiedekeskus Heureka.

Tiedetuubi seuraa koko viikonlopun ajan tapahtumia ja ellet pääse paikalle, sen kautta voit katsoa myös tunnelmia paikan päältä Heurekasta.

Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia.

Lisätietoja: Heurekan tapahtumatuottaja Siina Vasama, siina.vasama@heureka.fi, 040 9015260.

Avaruusviikonlopun ohjelma

Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy. Planetaarion erityisesitykset ovat maksuttomia, mutta planetaarioelokuviin tarvitaan pääsylippu. Myös Heurekan näyttelyalueelle tarvitaan pääsylippu. Muutokset mahdollisia.

Lauantai 4.10.

10.00 Näyttelyalue avautuu

10.00-18.00 Toimintapiste:

Angry Birds -LHC-hiukkaskiihdytin ja muut hiukkaskiihdytinpelit
Opastus hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteeseen, Sami Lehti ja Helsingin yliopiston fysiikan jatko-opiskelijat

10.00-18.00 Työpajat ryhmätiloissa ja aulatiloissa:

Kasaa itse kaukoputki, Ursa
Rakenna komeetan ydin, Ursa
Hiukkasilmaisin limutölkistä, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
HIGGS-muistipeli ja tietokilpailu, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
Suomen avaruustutkimusseuran rakettikurssin esittelyä
Suomalainen avaruustutkimus, Aalto-yliopiston tutkimusryhmä esittelee työtään

Planetaarioesitykset:

11.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
11.45 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva
12.30 Kaksi pientä lasinpalaa -planetaarioelokuva
13.15 Avaruuden ikkunat. Heurekan live-esitys.
14.00 Markus Hotakainen: Pikavisiitti planeettakuntaan. Live-esitys.
15.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
16.00 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva

Auditorio:

10.15 Partical Fever -elokuva
12.00 Higgsin hiukkasen metsästys -esitys. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
12.30 Cernin tutkimuslaitoksen uusimmat saavutukset -esitys.
13.00 Rosetta-lennon tulokset. Tutkimusprofessori Minna Palmroth ja tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, Ilmatieteen laitos.
14.00 Kohti yhä tarkempaa satelliittipaikannusta, Professori Markku Poutanen, Geodeettinen laitos
15.00 Higgsin hiukkasen metsästys - tietoa tutkimustuloksista. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
16.00 Partical Fever -elokuva

Sunnuntai 5.10.

10.00 Näyttelyalue avautuu

10.00-18.00 Toimintapiste:

Angry Birds -LHC-hiukkaskiihdytin ja muut hiukkaskiihdytinpelit
Opastus hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteeseen, Sami Lehti ja Helsingin yliopiston fysiikan jatko-opiskelijat

10.00-18.00 Työpajat ryhmätiloissa ja aulatiloissa:

Kasaa itse kaukoputki, Ursa
Rakenna komeetan ydin, Ursa
Hiukkasilmaisin limutölkistä, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
HIGGS-muistipeli ja tietokilpailu, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
Suomen avaruustutkimusseuran rakettikurssin esittelyä
Suomalainen avaruustutkimus, Aalto-yliopiston tutkimusryhmä esittelee työtään

Planetaarioesitykset:

11.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
11.45 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva
12.30 Kaksi pientä lasinpalaa -planetaarioelokuva
13.15 Avaruuden ikkunat. Heurekan live-esitys.
14.00 Markus Hotakainen: Pikavisiitti planeettakuntaan. Live-esitys.
15.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
16.00 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva

Auditorio:

10.15 Partical Fever -elokuva
12.00 Higgsin hiukkasen metsästys -esitys. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
12.30 Cernin tutkimuslaitoksen uusimmat saavutukset -esitys.
13.00 Rosetta-lennon tulokset. Minna Palmroth ja Walter Schmidt, Ilmatieteen laitos.
14.00 Avaruusaseman suuri hiukkastutkimuslaite AMS-2. Jari Mäkinen
15.00 Higgsin hiukkasen metsästys - tietoa tutkimustuloksista. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
16.00 Partical Fever -elokuva

Viikon aikana myös ympäri Suomen järjestetään muita tapahtumia: niistä tietoa on Ursan tapahtumakalenterissa.

Tänäkin vuonna ympäri maailman järjestetään tuhatkunta erilaista avaruusviikkoon liittyvää tapahtumaa. Tietoa näistä on Kansainvälisen avaruusviikon globaalilta sivustolta.

Kansainvälinen avaruusviikko 2014

Kansainvälisen avaruusviikon teemana tänä vuonna on teemana tänä vuonna on “Avaruus näyttää tietä” ja tarkoituksena on kiinnittää huomiota avaruuden osuuteen arkipäiväisessä elämässämme, erityisesti satelliittinavigointiin, ja laajemmin avaruustutkimuksen merkitystä laajemmin maailmankuvallemme.

Päätapahtuma Heurekassa 4.–5. lokakuuta 2014

Avaruusviikonloppuna 4.-5.10. kello 10-18 Heurekassa juhlitaan 60-vuotiasta Cerniä ja vietetään Kansainvälistä avaruusviikkoa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tutustu kaukoputkiin ja komeettoihin, satelliitteihin ja suomalaiseen avaruustutkimukseen. Kuinka GPS oikeastaan toimii? Millainen on ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka lähetetään avaruuteen ihan kohta? Kokkaa itse komeettaydin tai kokeile limutölkistä tehtyä hiukkasilmaisinta!

Nyt päästään myös potkimaan protoneja, kun hiukkaskiihdyttimeen voi astua sisään. Pelimaailmassa voit valita vaikkapa Angry Birds -protonin ja kuulla tutkijoiden kertovan, mitä hiukkastutkimuskeskus CERNissä oikeasti tapahtuu protonien törmätessä. Suurikokoinen uusi peli on kehitetty CERNissä, ja sen mahdollistavat Helsingin yliopiston hiukkastutkijat ja Rovio Entertainment.

”Roviolle CERN on ollut hauskan oppimisen innoittaja, josta kutkuttavana esimerkkinä on Heurekaan tuotu Angry Birds -hiukkaskiihdytin”, sanoo Rovion oppimisliiketoiminnan johtaja Sanna Lukander.

Heurekan planetaariossa tarjolla on avaruusaiheisia erikoisesityksiä. Lähde pikavisiitille planeettakuntaan Tiedetuubin Markus Hotakaisen opastamana. Tai nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan tähtiä tähyilemään ja Koillisväylää etsimään Tuukka Perhoniemen mukana. Heurekan esittämässä Avaruuden ikkunoissa yleisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mihin avaruuden kolkkaan tai kojeeseen tutustutaan.

Auditoriossa asiantuntijat kertovat muun muassa Higgsin bosonin metsästyksestä ja merkityksestä, kosmisen säteilyn hiukkasten tutkimuksesta, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNistä, Rosetta-lennon tuoreista tuloksista, Mars-planeetan ajankohtaisesta komeettaohituksesta (joka tapahtuu kaksi viikkoa tämän tapahtuman jälkeen) ja satelliittinavigoinnin salaisuuksista. Auditorion jättikankaalla esitetään myös elokuva Particle Fever.

Kaikkiin Kansainvälisen avaruusviikonlopun esityksiin ja työpajoihin on vapaa pääsy. Heurekan näyttelyihin on normaalit pääsylippuhinnat. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Tiedetuubi, Helsingin yliopiston Fysiikan tutkimuslaitos, Pyhäsalmen maanalaisen fysiikan tutkimuslaitos, Aalto-yliopisto, CERN, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ilmatieteen laitos, Rovio Entertainment, Tekes, Suomen avaruustutkimusseura ja tiedekeskus Heureka.

Tiedetuubi seuraa koko viikonlopun ajan tapahtumia ja ellet pääse paikalle, sen kautta voit katsoa myös tunnelmia paikan päältä Heurekasta.

Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia.

Lisätietoja: Heurekan tapahtumatuottaja Siina Vasama, siina.vasama@heureka.fi, 040 9015260.

Avaruusviikonlopun ohjelma

Tapahtumaan on vapaa pääsy, samoin planetaario-esityksiin. Heurekan näyttelyalueelle tarvitaan pääsylippu. Muutokset ohjelmaan mahdollisia.

Lauantaina 4.10. ja sunnuntaina 5.10.

10.00-18.00 Toimintapiste

  • Angry Birds -LHC-hiukkaskiihdytin ja muut hiukkaskiihdytinpelit.
  • Opastus hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteeseen, FT Sami Lehti ja Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat ja tutkijat.

    11.00-18.00 Työpajoja ryhmätiloissa ja aulatiloissa mm.

  • Kasaa itse kaukoputki, Ursa.
  • Rakenna komeetan ydin, Ursa.
  • Hiukkasilmaisin limutölkistä, Ilmaisinlaboratorio.
  • Higgs-muistipeli ja tietokilpailu, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat.
  • Magneettikiihdytin ja magneettikentän voimakkuus –demo.
  • Tutustu myoni-ilmaisimeen.
  • Suomen avaruustutkimusseuran rakettikurssin esittelyä.
  • Ensimmäinen suomalainen satelliitti. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä esittelee työtään.

    Planetaarioesitykset:

    11.00 Tuukka Perhoniemi: Meriseikkailu 1878 – Vega-laivalla maailman ääriin. Live-esitys.

    11.45 Avaruusteknologia arjessamme –planetaarioelokuva.

    12.30 Kaksi pientä lasinpalaa –planetaarioelokuva.

    13.15 Avaruuden ikkunat. Heurekan live-esitys.

    14.00 Markus Hotakainen: Pikavisiitti planeettakuntaan. Live-esitys.

    15.00 Tuukka Perhoniemi: Meriseikkailu 1878 – Vega-laivalla maailman ääriin. Live-esitys.

    16.00 Avaruusteknologia arjessamme –planetaarioelokuva.

    Auditorio:

    12.00 Mitä Planck-satelliitti kertoo maailmankaikkeudesta? Lauantaina esityksen pitää FM Anna-Stiina Suur-Uski ja sunnuntaina FT Elina Keihänen.

    12.30 CERN – 60 vuotta huippufysiikkaa. Professori emeritus Jorma Tuominiemi.

    13.00 Rosetta-lennon tulokset. Tutkimusprofessori Minna Palmroth ja tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, Ilmatieteen laitos.

    14.00 Kohti yhä tarkempaa satelliittipaikannusta. Markku Poutanen, Geodeettinen laitos (esitys vain lauantaina).

    14.30 Avaruusasema jahtaa pimeää ainetta – AMS-2:n matka taivaalle.Tiedetoimittaja Jari Mäkinen.

    15.00 Higgsin hiukkasen metsästys. Mikä on Higgsin bosoni ja mikä sen merkitys? FT Sami Lehti, Helsingin yliopiston Fysiikan tutkimuslaitos.

    15.30 Siding Spring ja Mars: kosminen lähihuti. Tietokirjailija Markus Hotakainen.

    16.00 Particle Fever –elokuva, 99 min.

    Viime vuosien avaruusviikkojen tapahtumista on tietoa avaruusviikon aikaisemmilta sivuilta.

  • Avaruusviikolla mennään Marsiin

    Kuvamuokkaus, missä Maa ja Mars ovat yhdessä

    .
    4. – 10. lokakuuta vietetään kansainvälistä avaruusviikkoa, jonka teemana tänä vuonna on "Exploring Mars, Discovering Earth"; tutkimalla Mars-planeettaa voimme löytää myös omaa maapalloa koskevia asioita.

    Avaruusviikon aikana ympäri maailman on erilaisia avaruuteen liittyviä tapahtumia, ja myös Suomessa on hieman toimintaa. Kiinnostavin näistä on huomenna lauantaina 5.10. Heurekassa avautuva Mars-näyttely. Määränpäänä Mars on kanadalaisen Ontario Science Centerin alun perin tuottama, mutta se on suomalaistettu Heurekassa.

    Näyttely esittelee fyysisiä, psykologisia, teknologisia ja eettisiä haasteita, joita kohtaamme matkalla punaiselle planeetalle. Tarjolla on ohjeita niin avaruuskirurgiaan, maanviljelyyn avaruudessa kuin sosiaalisten suhteiden hoitoonkin. Näyttelyssä voi myös itse kokeilla mm. painottomuuden vaikutusta kehoon, erilaisten tunteiden tarttumista ryhmän jäsenestä toiseen, säteilyltä suojautumista, toimivan avaruusraketin rakentamista sekä Mars-kävelyä. Monet Maassa itsestään selvät asiat, kuten lattialle putoavat leivänmuruset tai irronneet hiukset, saavat avaruusseikkailun aikana aivan uusia merkityksiä. Kekseliäisyyttä vaaditaan myös silloin, kun normaalit satelliittiyhteydet Maahan eivät toimi, tai kun hapettomissa oloissa pitäisi kasvattaa ruokaa.

    Perjantaina 5.10. pidetyssä näyttelyn lehdistötilaisuudessa esiintynyt Heurekan uusi johtaja, ensimmäistä viikkoa työssään oleva Anneli Pauli kertoi yllättyneensä, että kyseessä on ensimmäinen Heurekan kokonainen avaruusaiheinen näyttely. "Mielikuvani oli, että onhan niitä täytynyt olla aiemminkin, vaan eipä olekaan. Mutta nyt on.”

    Projektipäällikkö Sami Pihkala kertoi puolestaan näyttelyn sisäänkäynnistä: ”Siinä kysytään ’lähtisitkö Marsiin” ja vastaus annetaan menemällä jommastakummasta portista. Eri kohteissa kerrotaan, millainen miehitetty Mars-lento olisi, mitä asioita on otettava huomioon ja minkälaisia ongelmia sen aikana voi esiintyä. Näyttelystä poistuttaessa kysytään ’Lähtisitkö yhä Marsiin?’.”

    Lisää kuvia näyttelystä on Tiedetuubin Flickr-sivulla.

    Avaruusviikonloppu Heurekassa

    Nyt tulevana viikonloppuna näyttelyn avajaisisia vietetään Heurekassa monin avaruusesityksin. Lauantaina 5.10. klo 13 Ilmatieteen laitoksen tutkija Sini Merikallio kertoo auditoriossa aiheesta "Mönkijällä Marsiin vai sähköpurjeella Saturnukseen?" ja Tiedetuubin Markus Hotakainen esittelee klo 12 ja 14 Marsia ja sinne menemistä Tiedettä pallolla -kohteella.

    Markus on vauhdissa pallolla myös sunnuntaina 6.10. klo 12. Sinin esitykseen on vapaa pääsy, mutta koska Tiedettä pallolla sijaitsee näyttelyalueella, pääsee sinne vain näyttelylipun ostamalla. Tosin Heurekaan on sääli tulla katsomatta uutta Mars-näyttelyä!

    Mikä avaruusviikko?

    Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous teki vuonna 1999 päätöksen kansainvälisestä avaruusviikosta, jota vietettäisiin joka vuosi 4.-10. lokakuuta. Nämä päivät valittiin sen vuoksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

    Viime vuosina tapahtumien määrä viikon aikana on lisääntynyt runsaasti ja tänä vuonna ympäri maailman järjestetään virallisesti 903 avaruusviikkoon liittyvää tapahtumaa. Lista niistä on Kansainvälisen avaruusviikon nettisivuilla. Suomen tapahtumia ei nähtävästi listalle ole ilmoitettu, mutta niistä saa tietoa mm. Ursan tapahtumakalenterista.

    Kansainvälinen Mars-simulaatio

    Tänä vuonna suurin viikon tapahtuma on kansainvälinen Mars-simulaatio, mihin osallistuu yli 20 järjestöä ja organisaatiota ympäri maailman. Kuusihenkinen "mars-astronauttiryhmä" on neljän päivän ajan Utahissa sijaitsevassa Mars-aseman simulaattorissa ja heihin ollaan yhteydessä eri puolilta maailmaa Itävallassa, Innsbruckissa sijaitsevan "lennonjohdon" kautta.

    Utahin Mars-ryhmää johtaa NASAn Amesin tutkimuskeskuksen avaruusbiotieteiden osaston johtaja Jon Rask. Itävallan avaruusfoorumi on puolestaan ollut hyvin aktiivinen Mars-tekniikan kehittämisessä ja se on mm. osallistunut Euroopan avaruusjärjestön kanssa vuonna 2011 Espanjassa pidettyyn simulaatioon.

    Lisäksi ryhmät Chilessä, Saksassa, Unkarissa, Puolassa ja Yhdysvalloissa testaavat erilaisia Mars-kulkijoita. "Mars-kävelyitä" uudenlaisin avaruuspuvuin tehdään viikon aikana myös Itävallassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Kaikki ryhmät ovat yhteydessä Itävaltaan, mistä tapahtumia voidaan seurata ja mistä toiminta lähetetään myös suorassa nettiohjelmassa.

    Lauantaina 5.10. kannattaa myös seurata Twitterissä tunnusta #simulatemars, sillä päivän kuluessa Inssbruckissa järjestetään Mars-simulaatioon liityvä Tweetup.