Viime viikon pakkasten jälkeen ei ilmaston lämpeneminen liene ensimmäisenä mielessä, mutta lukuarvo on 1,5°C. Vuosi 2016 oli tuon verran kuumempi kuin vuodet keskimäärin ennen kuin teollinen vallankumous alkoi.
Ensimmäisenä viime vuoden tilastoja ennätti esittelemään EU:n Copernicus -maanhavainnointiohjelman tietojen varassa työskentelevä C3S -tutkijaryhmä (Copernicus Climate Change Service), jonka mukaan maailmanlaajuinen keskilämpötila vuonna 2016 oli 14,8°C.
Se ylittää vähän, mutta selvästi edellisen vuoden: 2015:n oli 0,2°C viileämpi.
Kun tilastoja katsotaan kauemmaksi, 1700-luvun puoliväliin, niin nyt mennään 1,3°C korkeammalla tasolla. Kun tätä verrataan Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 sovittuun alle kahden asteen lämpenemistavoitteeseen, on kehitys menossa jopa nykyisin päästöleikkauksin huonoon suuntaan.
Pelkkä lämpeneminen ei ole ongelmana, vaan myös äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen ja siihen liittyen jäätiköiden sulaminen sekä meren pinnan nouseminen. Näistä koituu C3S:n mukaan lähiaikoina miljardien eurojen ylimääräiset kustannukset vuosittain.
“Lämpötila kiinteän maan ja merten päällä nousee, maailman merijään pinta-ala pienenee, jäätiköiden tilavuus ja lumipeite kutistuvat”, luettelee Euroopan keskipitkän ajanjakson sääennustekeskuksen Copernicus-palveluiden johtaja Juan Garcés de Marcilla jo nähtävissä olevia seurauksia.
“Sadetta tuovat sääsysteemit ovat muuttumassa ja ilmastoon liittyvät äärimmäisyydet, kuten kovat helteet, tulvat ja kuivuudet lisääntyvät.”
Viime vuonna lämpötiloihin vaikutti etenkin alkuvuodesta vielä voimissaan ollut El Niño -ilmiö, mutta päinvastoin kuin tavallisesti, lämpötilat eivät alkaneet pudota ilmiön heikennyttyä. Todennäköisesti pohjoisen ja eteläisen napa-alueen ennätyksellisen vähäinen merijää on vaikuttanut asiaan.
Kuvaaja esittää kunkin vuoden keskimääräisen lämpötilan kahden metrin korkeudelta mitattuna. Otsikkokuvassa on lämpötilan ero verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon.
C3S:n tietojen perusteella lähes kaikkialla ympäri planeettamme viime vuoden keskilämpötila oli normaalia suurempi. Suurimpia erot olivat pohjoisnavan ympäristössä, missä viime aikoina on ollut edelleen lähes 20°C tavallista lämpimämpää kuin normaalisti näihin aikoihin. Nyt tilanne on palautunut lähemmäksi normaalia.
Vuoden 2016 aikana hiilidioksidin määrä ilmakehässä oli varsin suuri, mutta ihmisen lisäksi asiaan vaikuttivat suuret metsäpalot, jotka osaltaan johtuivat kesän helteistä; kuiva, kuuma metsä syttyy ja palaa helpommin.
Ensimmäistä kertaa koskaan maailmanlaajuinen hiilidioksidin keskimääräinen arvo ei laskenut alle 400 ppm:n syksyllä, jolloin arvo on normaalisti kaikkein alhaisin pohjoisen pallonpuolen kesän innostaessa kasveja yhteyttämään. Tällä hetkellä keskimääräinen arvo on 406 ppm.
Lisätietoja Copernicus -ohjelman ilmastotutkimuksesta on osoitteessa climate.copernicus.eu ja ilmakehän mittaustietoja on osoitteessa atmosphere.copernicus.eu.
Samasta aiheesta
