Puheensorina alkoi oletettua aikaisemmin

Kuva: John Gurche / Chip Clark, Smithsonian

Ihmisen erottaa (muista) eläimistä se, että me pystymme puhumaan. Me emme kuitenkaan ole välttämättä maapalloa asuttaneista olioista ainoita, jotka ovat viestineet puhutulla kielellä. Tuore tutkimus viittaa vahvasti siihen, että myös neandertalinihminen osasi höpötellä niitä näitä.

Jo 35 vuotta sitten Israelista, Kebaran luolasta, löydettiin neandertalilaisen kieliluu, jolla on ikää 60 000 vuotta. Kieliluu on kaulan etuosassa kielen alapuolella oleva kaareva, hevosenkengän muotoinen luu, johon kiinnittyy kielen ja nielun lihaksia. Ihmisen kieliluu on muodoltaan hyvin erilainen kuin lähimpien nykyisten sukulaistemme eli simpanssien ja bonobojen. Siksi me pystymme puhumaan, mutta apinat eivät.

Löydetty kieliluu on kuitenkin lähes täsmälleen samanlainen kuin nykyihmisellä, joten jo aiemmin oli arveltu, että neandertalinihminen osasi mahdollisesti puhua. Kaikki eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita asiasta, sillä pelkkä identtinen muoto ei vielä välttämättä tarkoita samanlaista toimintaa eli liittymistä puheen muodostumiseen.

Asiaa ei pystytty ratkaisemaan suuntaan tai toiseen, koska käytössä ei ollut menetelmiä, joilla olisi pystytty tutkimaan tarkemmin muinaisen kieliluun toimintaa. 3D-kuvaus yhdistettynä tietokonemallinnukseen tarjosi vihdoin keinon arvoituksen ratkaisuun. Australialainen eläintieteilijä ja paleontologi Stephen Wroe lähti tutkimaan uudella menetelmällä ikivanhaa kieliluuta.