Google heitti hyvästit avaruudelle – ainakin toistaiseksi

Skybox1
Skybox1

Hakukonemonialayhtiö Googlen takana oleva Alphabet on myynyt kovasti kohua herättäneen Bella Terra -satelliittiyhtiönsä Planet Labs -yhtiölle uudelleenorganisointinsa yhteydessä.

Hakukonemonialayhtiö Googlen takana oleva Alphabet on myynyt kovasti kohua herättäneen Bella Terra -satelliittiyhtiönsä Planet Labs -yhtiölle uudelleenorganisointinsa yhteydessä. Nykyisin vain nimellä Planet tunnettu sanfranciscolaisyhtiö on tällä hetkellä eräs kiinnostavimmista uuden avaruustoiminnan yhtiöistä.

Sen ideana on lähettää avaruuteen paljon pieniä nanosatelliitteja, joilla se voi ottaa kuvia melkeinpä milloin vain mistä vain maapallolla.

Satelliittien kuvat eivät ole valtavan tarkkoja, mutta niiden muutaman metrin yksityiskohtia näyttävät kuvat ovat täysin riittäviä moniin tarkoituksiin. Yhtiöllä on nyt 60 satelliittia avaruudessa ja se on lähettämässä tässä kuussa peräti 88 uutta satelliittia avaruuteen. 

Nämä ovat kooltaan Aalto-1:n kokoisia nanosatelliitteja ja osoittavat osaltaan uudenlaisten pikkusatelliittien tekniset ja kaupalliset mahdollisuudet.

Terra Bella puolestaan on keskittynyt hieman suurempiin, maapallon pintaa tarkemmin kuvaavin satelliitteihin. 

Kyseessä an alun petin Skybox-nimisenä perustettu yhtiö, jonka Google osti vuonna 2012. Yhtiöllä on nyt avaruudessa seitsemän satelliittia, jotka kuvaavat maata hyvin tarkasti, noin 90 cm:n resoluutiolla. 

Kuvien lisäksi satelliitit voivat ottaa 90 sekuntia kestäviä videoita.

Kaupan yhteydessä Google sitoutui ostamaan käyttöönsä yhtiön satelliittikuvia useamman vuoden ajaksi. 

Sinänsä kauppa ei ollut yllätys, sillä Alphabet on viime aikoina suoraviivaistanut organisaatiotaan ja hankkiutunut eroon "rönsyistä". Bella Terran myynnistä on puhuttu viime keväästä alkaen.

Bella Terran satelliitteja taivaalla taiteilijan näkemänä.

Android tulee autoon

Android autoon
Android autoon

Älykännyjen käyttöjärjestelmät ovat valtaamassa ympärillämme olevia laitteita yhä enemmän, ja ensimmäisenä ne tulevat autoihin. Eli kun lähdet liikkeelle autolla, käynnistät auton, laitat kännysi kiinni siihen piuhalla (tai bluetooth-yhteydellä) ja lähdet vasta sitten liikkeelle.

Niinpä Google esitteli eilen oman, Applen aiemmin julkistaman systeemin kaltaisen autoihin suunnatun käyttöjärjestelmänsä parhaillaan meneillään olevassa Android-sovelluskehittäjille suunnatussa I/O -tapahtumassa.

Android-käyttöjärjestelmää ja esimerkiksi Googlen karttasovelluksia on jo voinut jonkin aikaa käyttää muutamiin autoihin valmiiksi kojelautaan asennetuissa laitteistoissa Google Now -palveluna, mutta Android Auto laajentaa Androidin kattamaan laajemmin auton näyttöihin ja toimintojen ohjaamiseen.

Android Auto on ääniohjattava ja esittelytilaisuudessa Google esittelikin innokkaasti sitä, miten laitteistoa voi hallita puhumalla. Systeemi on räätälöity toimimaan yhdessä auton viihdejärjestelmän kanssa musiikin soittamiseen, liikennetietojen seuraamiseen ja navigointiin, joista jokaiselle on näytössä myös oma symbolinsa – äänen lisäksi laitetta voi luonnollisesti ohjata kosketusnäyttöä tökkimällä. Android Auto reagoi toimintapyyntöihin ja vastaa Google Mapsien navigointitoiminnan kaltaisella robottiäänellä.

Laitteiston avulla voi niin ikään lähettää viestejä puhumalla ja esimerkiksi tekstiviestin sanelu onnistuu samanaikaisesti karttaohjelman käyttämisen kanssa.

Olennaisin ero Applen CarPlay-systeemiin verrattuna onkin se, että Googlen versio toimii Android-laitteilla ja sen käyttöliittymä on sen mukainen. Nähtävästi Applen systeemi tosin on - etenkin joissakin autoissa – syvemmälle integroitu auton laitteistoihin, sillä sen avulla voi hallita myös auton muita matkustusmukavuuteen liittyviä asioita, kuten lämmitystä, ilmastointia ja istuimia.

Android Auton tuleminen ei ollut mikään yllätys, sillä jo tammikuussa Google julkisti perustaneensa Open Automotive Alliance (OAA) -yhteistyöorganisaation, mihin liittyi nelisenkymmentä yhtiötä. Näiden mukana olivat mm. Audi, GM, Hyundai ja Honda, joista osa on tuomassa myös Android Auton tuotteisiinsa vielä tämän vuoden aikana.

Samalla kertaa Android Auton kanssa Google ilmoitti tuovansa saataville sovelluskehityspaketin uutta järjestelmää varten.

I/O -tapahtumassa julkistettiin samoin uusi versio Android-käyttöjärjestelmästä, joka tulee aiempaa paremmin tulevia ja jo olevia Android-pohjaisia rannetietokoneita. Näin Google valmistautuu jo osaltaan huhutun (ja todennäköisen) Apple iWatchin tuloon syksyllä.

Esimerkiksi Audi A8 -autossa on jo nyt Google Maps -toiminto osana auton viihde- ja tietojärjestelmää.

Gaia taivaalla ja taskussasi

Gaian mobiilisovellus
Gaian mobiilisovellus
Gaian lämpösuojakerrosta

Vuosi sitten avaruuteen laukaistu ESAn Gaia-teleskoopi on laite, joka kartoittaa taivasta huiman tarkasti. Tarkoituksena on muun muassa koota Linnunradasta ainutlaatuinen kolmiulotteinen kartta, mutta lisäksi Gaia havaitsee paljon muuta, kuten muita tähtiä kiertäviä planeettoja , ruskeita kääpiöitä, oman galaksimme ulkopuolella olevia kohteita sekä lähellä, aurinkokunnassa olevia pienkappaleita.

Gaian työtä ja sen havaintomaailmaa voi seurata kätevästi älypuhelimille tehdyllä sovelluksella. Barcelonan yliopiston tekemä sovellusohjelma näyttää paitsi kauniita kuvia ja interaktiivisia diagrammeja, niin myös kertoo Gaiasta, sen matkasta havaintopaikalleen ja siitä miten sen tekee työtään.

Sovellus kertoo myös ajantasaista tietoa siitä mitä Gaia on tekemässä ja kuinka paljon tietoa se on kerännyt. Myös kaikki uudet löydöt tulevat näkyviin puhelimeesi.

Sovellus katsoo lisäksi menneeseen: se kertoo Hipparcos-satelliitista, Gaian edeltäjästä, joka keräsi havaintoja 120 000 tähdestä ja muusta taivaalla olevasta kohteesta. Näistä on koottu suuri, tähtitieteilijöiden aktiivisesti käyttämä taivaan kartasto. Gaian havainnoista tullaan tekemään uusi, moninkertaisesti parempi ja laajempi kartasto, jonka ensimmäinen osa on tarkoitus julkistaa kesällä 2016.

Gaia havaitsee arvion mukaan viisi vuotta kestämään suunnitellun havaintorupeamansa aikana noin miljardia kohdetta – tämä vastaa noin petatavua tietoa (miljoona gigatavua). Tiedot käy läpi Gaian eri maissa ja eri tutkimuslaitoksissa oleva tietojenkäsittely ja -analyysiyhteistö, johon kuuluu myös Helsingin yliopiston tähtitieteilijäryhmä. Suomalaisten vastuualueena ovat havainnoista löytyvät aurinkokunnan pienkappaleet, eli uudet asteroidit ja komeetat.

Toistaiseksi ilmainen Gaia-app on saatavissa vain iOS- ja Android-käyttöjärjestelmille. Lähiaikoina sovellukseen ollaan vielä lisäämässä materiaalia. Sovelluksen tekemisen rahoittivat yhdessä Espanjan tieteellistekninen säätiö sekä Espanjan talous- ja kilpailukykyministeriö. Niinpä englannin lisäksi sovelluksen kielet ovat espanja ja katalaani.

Gaia-app on ladattavissa iTunesista ja Google Playsta.

Gaian lämpösuojakerrosta

Jäätä ja hajavaloa

Gaia laukaistiin avaruuteen tasan vuosi sitten, 19. joulukuuta 2013, ja se aloitti tieteellisen työnsä 25. heinäkuuta, eli hieman myöhemmin kuin oli tarkoitus. Syynä viivästymiseen oli satelliitin sisällä ollut vesihöyry; normaalisti kaikissa avaruuslaitteissa on sisällä ilmaa, joka laukaisun aikana ja avaruudessa pihisee siitä ulos tätä varten tehtyjä tiehyeitä pitkin. Tähtitieteellisissä havaintolaitteissa, joissa on herkkää optiikkaa, tähän on kiinnitetty erityistä huomiota, koska ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy jääksi muun muassa peileihin. Siksi Gaiankin peileissä on sähkövastukset, joilla niitä voidaan lämmittää ja siten jäästä voidaan päästä vähitellen eroon. 

Gaiassa vesihöyryä oli jostain syystä enemmän kuin oletettiin, joten vesihöyryn härmistyminen jääksi peilien päälle oli ongelma. Tämä saatiin hallintaan ajan myötä ja erityisillä kikoilla, joilla satelliitin sisälle jäänyttä ylimääräistä ilmaa puolipakotettiin ulos avaruuteen.

Lisäksi Gaialla oli – ja on edelleen – toinen ongelma: sen optiikkaan pääsee ylimääräistä valoa. Valoa ei tule paljon, ja sen määrä vaihtelee Gaian asennosta ja Auringon suunnasta riippuen. 

Hajavalo ei haittaa havaintojen määrää, mutta vaikuttaa sen tekemien havaintojen laatuun. Kirkkaiden kohteiden tutkimista hajavalo ei haittaa paljoakaan, mutta himmeämpien tähtien kohdalla ero on merkittävä. Eniten tästä kärsivät spektrometriset havainnot, joiden avulla määritetään tähtien liikkumisnopeutta. Mikäli Gaia pystyy jatkamaan havaintojaan suunniteltua pitempään, saadaan silloin enemmän havaintoja erilaisissa hajavalotilanteissa, ja siten tulokset ovat parempia.

Joka tapauksessa Gaian mittaukset ovat nytkin paljon aiempia parempia, joten vaikka Gaia-lentoon osallistuvat tähtitieteilijät ovat hieman pettyneitä, saavat he käsiinsä päivittäin ainutlaatuista havaintomateriaalia.