Venäjän oma mikroprosessori

Ma, 05/11/2015 - 23:33 By Jari Mäkinen

Kiertelin viime syyskuussa Moskovan tiedepiirejä ja eräs vierailukohteista oli Moskovan valtionyliopiston kampuksella sijainnut Lomonosov-supertietokone. Upea laite, mistä venäläiset isännät olivat syystäkin ylpeitä. 

Tosin venäläisen T-Platform -yhtiön koneen tekemisessä käyttämät prosessorit ovat läntistä tekoa: koneen aivoina on yli 12000 kappaletta Intelin Xeon X5570 ja X5670 -sirua sekä NVIDIA X2070 -grafiikkaprosessoreita. Pian nämäkin voidaan (ainakin periaatteessa) korvata venäläisillä tuotteilla, sillä itänaapurin kokenut prosessorintekijä Moscow Center of SPARC Technologies (MCST) -yhtiö ilmoitti perjantaina alkavansa valmistamaan itse suunnittelemiaan ja kehittämiään Xeonia vastaavia mikroprosessoreita käyttäviä tietokoneita ja klusterikomponentteja. 

Prosessori on nimeltään Elbrus-4C ja yhtiön tiedotteen mukaan (linkki venäjäksi) kyseessä on tehokkain Venäjällä tehty prosessori. Se vastaa teholtaan Intelin Core i3- ja Core i5 -suorittimia, ja sitä voidaan käyttää niin yksittäisissä tietokoneissa, servereissä ja Lomonosovin kaltaisissa tietokoneklustereissa.

Elbrus ARM-401Yhtiö julkisti samalla oman prosessoria käyttävän mikrotietokoneen, Elbrus ARM-401:n. Toistaiseksi konetta ei myydä yksityishenkilöille, vaan se on tarkoitettu ennen kaikkea viranomaisten, hallinnon, tutkimuslaitosten ja yritysten käyttöön.

Elbrus-4C:ssä on neljä ydintä ja sen viivaleveys on 65 nanometriä. Se on siis tässä suhteessa huomattavasti läntisiä jäljessä, sillä nykyiset esimerkiksi Intelin valmistamat prosessorit ovat 14 nanometrin arkkitehtuuria. Niissä on siis paljon tiiviimmässä komponentteja.

MCST sai prosessorinsa suunnittelun valmiiksi jo vuosi sitten keväällä ja prosessorin massatuotanto alkoi syksyllä 2014. 

Vaikka prosessorin ja sitä käyttävien laitteiden tekemisen voi nähdä osana kehitystä, missä Venäjällä halutaan kehittää “länsimaista” riippumatonta tekniikkaa, on se myös samalla looginen kehitys MCST:n tekemässä työssä; yhtiön juuret ulottuvat Neuvostoliiton ajalle ja sen tekemä työ oli sen verran hyvää, että Intel palkkasi 500 sen työntekijää Moskovan toimipisteeseensä vuonna 2004. 

Elbrus-4C on saamassa jo myös seuraajan. Elbrus-8C:ssä on kahdeksan ydintä, sen viivaleveys on 28 nm ja normaali kellotaajuus 3,3 GHz. Kehitystyö aloitettiin viime vuonna ja se edennee tuotantoon vielä tänä vuonna – olettaen, että Venäjälle saadaan näin tarkkaan tekemiseen tarvittavat tuotantolinjat.

Kuva: Lomonosov-supertietokone.

Prosessorit menevät vieraisiin

Ke, 10/30/2013 - 13:11 By Toimitus
ARM-prosessori

Tietokoneidemme aivoina toimivien mikroprosessorien kaksi suurinta nimeä, Inter ja ARM, ovat olleet jo vuosia toistensa pahimmat kilpailijat, mutta nyt Forbes-lehden mukaan ne ovat aloittamassa yhteistyötä. Välissä on Altera-niminen yhtiö, joka on Intelin läheinen kumppani, mutta joka alkaa pian valmistaa ARM:n 64-bittistä suoritinta.

ARM ei ole itse valmistanut suorittimiaan sitten 1980-luvun, vaan se suunnittelee virtapihejä prosessorejaan ja myy lisenssejä esimerkiksi Applelle, Nvidialle, Qualcommille, Samsungille ja Texas Instrumentsille, jotka sitten valmistavat prosessorit itse tai valmistuttavat ne alihankintana.

Vuonna 2010 ARM-arkkitehtuuria käyttäviä suorittimia valmistettiin 6,1 miljardia kappaletta ja noin 95% älypuhelimista ja tableteista käyttää niitä. Intel puolestaan ei ole onnistunut tekemään mobiililaitteisiin hyviä prosessoreja, vaikka onkin pätevä pöytäkoneiden suorittimien valmistaja.

Intel puolestaan on kehittänyt valmistustekniikkaansa ja se aloittaa ensi vuoden alussa 14 nanometrin tekniikalla valmistettavien Broadwell-suorittimien massatuotannon. Samalla kilpailijat ovat pääsemässä "vasta" alkuun 20 nanometrin suorittimien tuotannossa. Voisi siis sanoa, että siinä missä ARM hallitsee prosessorien suunnittelun, on Inter hionut niiden valmistamisen huippuunsa.

Ensimmäinen yhtiöiden yhteistuotanto on neljästä Cortex-A53-ytimestä koostuva Stratix 10 -siru, joita Intelin valmistuskumppani Altera alkaa tehdä ensi vuonna. Onkin mahdollista, että Intel alkaa toimia laajemminkin prosessorien pelkkänä valmistajana, mikä olisi paha isku esimerkiksi taiwanilaiselle TSMC-sopimusvalmistajalle. Esimerkiksi Apple on suunnitellut siirtävänsä iPhoneja ja iPadeja pyörittävien ARM-arkkitehtuuriin perustuvien A-sarjan prosessoreidensa tuotantoa TSMC:lle pois pahimmalta kilpailijaltaan Samsungilta, mutta sekin saattaa olla hyvin kiinnostunut yhteistyöstä Intelin kanssa – etenkin kun Applen tietokoneet käyttävät jo Intelin suorittimia.

On mahdollista, että A-suorittimien tehon kasvaessa Apple alkaisi pian käyttää niitä myös kevyimpien kannettavien tietokoneidensa suorittimina. Näin pitkään jatkunut pöytäkoneiden katoaminen ja kannettavien tietokoneiden lisääntyminen jatkuu siten, että kannettavien ja tablettien raja tulee hämärtymään samaan tapaan kuin tablettien ja älypuhemilien raja on jo nyt hyvin häilyvä.

25.3.2013 - Hyvää 20-vuotispäivää, Pentium!

Su, 03/24/2013 - 23:28 By Jari Mäkinen

Intel-yhtiön suosittu mikroprosessori Pentium viettää 20-vuotispäiväänsä. P5-arkkitehtuuriin perustuva, kreikan kielen numeroa viisi tarkoittavasta pentestä nimensä saanut Pentium 60 esiteltiin 22. maaliskuuta 1993 ja se on edelleen pohjana monissa tuotannossa olevissa Intelin prosessoreissa.

Alkuperäisessä Pentiumissa oli 3,1 miljoonaa transistoria ja sen pienimmät yksityskohdat olivat kooltaan 800 nanometriä. Se oli aikanaan huima askel eteenpäin, mutta kalpenee nyt tuotannossa olevalle Ivy Bridge -arkkitehtuurin prosessorille, missä transistorien koko on 22 nm ja niitä on neljässä prosessoritytimessä noin 1,5 miljardia. Ivy Bridgenkin juuret ovat Pentiumissa kahden vuosikymmenen takana.

Kuva: Intel