Pariisin kaasupallon kyydissä – Olympiatuli-ilmapallon salaisuus on ratkennut

Pariisin kaasupallon kyydissä – Olympiatuli-ilmapallon salaisuus on ratkennut

Kävin Pariisissa ottamassa selvää Olympiatulta kantavasta kaasupallosta ja pääsin myös pallon kyytiin – tosin toisen, samanlaisen.

05.08.2024

Pariisissa on saman valmistajan tekemä saman kokoinen pallo, jolla kuka tahansa pääsee lentämään. Ranskan sähköyhtiö EDF puolestaan esittelee olympiapaviljongissaan tuletonta liekkiään, joka saadaan LED-valojen ja vesiumun avulla.

Pariisin upean olympiailmapallon tarina

Pariisin upean olympiailmapallon tarina

Pariisin olympialaisten avajaiset huipentuivat perjantaina olympiatulen sytyttämiseen, mutta tuli ei olekaan tavallinen, vaan ilmapallon alla.

29.07.2024

Eikä kyseessä ole oikea tuli, vaan LED-valoilla ja vesisumulla aikaan saatu vaikutelma.

Koko pallotarinalla on pitkä historia, mihin kuuluvat paitsi yleensä avajaisista raportoidessa kerrottu Montgolfierin veljesten kuumailmapallo, niin myös maailman ensimmäinen kaasupallo.

Se on itse asiassa pallon oikea historiallinen kiinnepiste, koska olympiapallo näyttää samalta kuin tuo joulukuun 1. päivänä 1783 lentänyt pallo ja lisäksi pallo on samalla paikalla, mistä ammoinen vetypallo nousi lennolleen.

Jari Mäkinen ja hänen 14 vuotta nuorempi minänsä (arkistonauhalta) kertovat mistä oikein on kyse tässä Pariisin ilmapalloilussa.

Jättimäisiä palloja stratosfääriin

Stratopallo

Päivän kuva

Päivän kuvana on tänään ranskalainen tutkimusilmapallo täytettävänä Kanadassa sijaitsevassa Timminsin tutkimusasemalla.

Ranskalla on pitkä historia stratosfääriin lähetettävien pallojen ja niiden kantamien tutkimuslaitteiden tekemisessä. Nyt syyskuun lopussa sekä lokakuun alussa olleen Strato Science 2015 -kampanjan aikana tehtiin kuusi lentoa, joilla tutkittiin yläilmakehän kemiaa, vesihöyryn määrää ja jakautumaa, aerosoleja sekä koetettiin saada talteen avaruudesta ilmakehään tullutta planeettainvälistä ainetta.

Kampanjan aikana käytettiin myös uudenlaista, kevyttä ja monitoimista gondolia, mihin tutkimuslaitteet asennettiin. Usein nykyisin pallojen kantamat gondolit tehdään lähes räätälintyönä kullekin lennolle, joten standardoitu monikertakäyttögondoli helpottaisi toimintaa olennaisesti – ja leikkaisi myös kustannuksia.

Samaan aikaan kun ranskalaiset lennättivät suuria (tilavuudeltaan jopa 800 000 molleita pallojaan Kanadasta, tehtiin Ruotsin Kiirunassa myös pallolentoja. Kiiruna on eräs maailman aktiivisimmista stratosfääripallojen lennätyspaikoista, ja tällä kerralla siellä olivat vuorossa Saksan avaruustutkimuskeskuksen, Ruotsin avaruushallinnon ja Euroopan avaruusjärjestön yhdessä toteuttamat BEXUS-opiskelijalennot.

Lennoilla on on mukana eurooppalaisten opiskelijaryhmien tutkimuslaitteita, ja nämä lennot ovat avoimia myös suomalaisille – olettaen, että ryhmillä onniin hyviä ideoita, että tulevat valituiksi mukaan. 

Alla on näistä lennoista kertova video.