Kiina aikoo tuoda palan Kuuta itselleen

Laskeutuminen Kuun Maahan näkymättömälle puolelle, näytteen haku Kuun pinnalta ja lopulta taikonauttien lento Kuuhun. Kiinalla on suuria suunnitelmia luontaisen kiertolaisemme suhteen.

Kiina on lisännyt hitaan varmasti aktiivisuuttaan (myös) avaruusalalla, ja nyt se valmistautuu tekemään yhden avaruuslentojen kehittyneisyyttä osoittavan tempun, josta vain Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat suoriutuneet aikaisemmin: tuomaan näytteen Kuun pinnalta Maahan laboratorioissa tutkittavaksi.

Jos kaikki sujuu suunnitelman mukaisesti, Pitkä marssi 5 -kantoraketti nousee lentoon Wenchangin avaruuskeskuksesta marraskuussa 2017 ja sinkoaa 8,2 tonnia massaltaan olevan Chang'e 5 -aluksen kohti Kuuta.

Se laskeutuu, kairaa näytteen kuuperästä, laittaa sen maahanpaluualuksen sisälle, minkä jälkeen alus laukaistaan pois Kuusta kohti maapalloa, ja lopulta tukevasti suojattu näytekapseli laskeutuu laskuvarjojen varassa Gobin autiomaahan lähelle Kiinan ja Mongolian rajaa. Myös Shenzhou-alukset käyttävät tätä aluetta laskeutumisiin.

Lisähaasteen Chang'e 5:n lentoon tuo se, että näytekapseli ei palaa suoraan Maahan, vaan se kiinnittyy ensin Kuun kiertoradalla emoalukseen, joka tuo kapselin Maahan. Emoalus kuljettaa mukanaan myös itse laskeutujaa: se vie laskeutujan ensin Kuun kiertoradalle, mistä se lähetetään vasta laskeutumaan Kuuhun.

Näin laskeutujasta ja näytekapselista saadaan kevyempiä, vaikkakin lennosta tulee telakoitumisen vuoksi monimutkaisempi.

Alusta ollaan luonnollisesti jo valmistamassa ja otsikkokuvassa on sen maahanpaluukapseli. Se on tyypilliseen tapaan kellon muotoinen, sillä sen litteässä alaosassa on lämpösuojakilpi.

Laskeutumispaikkaa ei ole vielä päätetty, mutta laskeutujan toiminta kestänee vain yhden Kuun päivän ajan, siis noin 14 vuorokautta. Laskeutujan varustaminen siten, että se kestäisi toimintakunnossa myös Kuun kylmän ja pari viikkoa (Maan aikaa) kestävän yön, lisäisi sen massaa ja monimutkaisuutta olennaisesti. 

Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 1976, kun Kuusta tuodaan näyte Maahan. 1970-luvun alun Apollo-lentojen jälkeen toi tuolloin neuvostoliittolainen Luna 24 noin 170 grammaa kuuperää Kriisien merestä.

Seuraavaksi Kuun kääntöpuolelle

Näytteen hakemisen jälkeen Kiina aikoo laskeutua vuonna 2018 Kuun Maahan näkymättömälle puolelle. Tämä on haastavaa siksi, että sieltä ei ole suoraan radioyhteyttä Maahan, joten aluksen pitää olla hyvin autonominen ja lisäksi Kuuta kiertämään pitää lähettää linkkisatelliitti.

Tämän Chang’e 4 -luotaimen kohteena voi olla esimerkiksi Kuun etelänavan luona olevat kraatterialueet. Jos kumpikin tuleva luotain onnistuu tehtävässään, on tarkoitus vuonna 2020 tuoda näyte Maahan tuolta todella kiinnostavalta alueelta.

Tämä olisi jotain todella uutta; alueella oletetaan olevan paljon vesijäätä, mikä tekisi tulevaisuudessa miehitetyt kuulennot ja -asemat paljon helpommiksi toteuttaa.

Ja kyllä, Kiina haluaa ihan virallisesti myös lähettää aikanaan ihmisiä Kuun pinnalle. Tästä ei kuitenkaan ole tarkkaa aikataulua.

Pitkälle se on kuitenkin jo päässyt siitä, kun maa lähetti ensimmäisen kuuluotaimensa Chang'e 1:n kymmenen vuotta sitten.

Nämä uudet, entistä kunnianhimoisemmat kuulennot ovat osaltaan mahdollisia siksi, että Kiinalla on käytössään uusi, voimakas kantoraketti. Pitkä marssi 5 (kiinaksi Changzheng 5) pystyy lähettämään noin kahdeksan tonnia massaltaan olevan lastin kohti Kuuta, eli Chang'e 5 on juuri ja juuri sen suorituskyvyn rajoissa.

Kuuluotaimien lisäksi raketilla on mahdollista lähettää muita raskaampia lasteja avaruuteen: matalalle kiertoradalle Maan ympärillä se voi singota 25-tonnisen kuorman (kuten esimerkiksi avaruusaseman moduulin) ja geostationaariradalle 14 tonnia olevan satelliitin.

Raketti avaa mahdollisuuksia myös uusille planeettaluotaimille sekä asteroidien tutkimiselle.

Kiinalainen hiilidioksidinuuskija lähdössä avaruuteen

Ariane 5 VA234

Sen jälkeen kun Japani laukaisi eilen matkaan geoavaruustutkijan, on tänään laukaisuvuorossa kiinalainen hiilidioksidia mittaava satelliitti. Suomalaiset osallistuvat myös tämän tutkimussatelliitin mittaustuloksien luotettavuuden varmistamiseen Sodankylässä tehtävin havainnoin ja hyödyntävät satelliitin mittaustietoja ilmastonmuutostutkimuksessa.

Kiina on maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja, mutta pyrkii myös monin eri keinoin vähentämään päästöjään. Lisäksi kiinalaiset haluavat osallistua yhä tiiviimmin ilmastonmuutokseen ja päästöjen seurantaan. 

Maa on myös ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen ja sitoutunut sopimuksen tavoitteeseen, jossa pyritään rajoittamaan ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.  

Tänään laukaistavaksi suunnitellun TanSat-satelliitin avulla Kiina haluaa selvittää, missä ja miten paljon hiilidioksidia pääsee ilmaan ihmisen toimesta.

Ilmatieteen laitos osallistuu TanSatin keräämien tietojen varmentamiseen vertailemalla Sodankylässä tehtäviä mittauksia satelliitin avaruudesta tekemiin mittauksiin.

Tätä ns. validointia tehdään Sodankylän FTS-mittalaitteen avulla. Se mittaa hiilidioksidin ja metaanin kokonaispitoisuutta koko ilmakehän läpi alhaalta ylös mittaamalla Auringon säteilyn absortiospektrejä lähi-infrapuna-alueella. Osa Auringon säteilystä siis imeytyy ilmakehän molekyyleihin, ja tutkimalla tätä säteilyä infrapunaisen aallonpituusalueella voidaan selvittää kuinka paljon ilmakehässä eri korkeuksilla on hiilidioksidia ja metaania.

Sodankylän tarkka mittalaite kuuluu kansainväliseen TCCON-verkostoon, jonka tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista tietoa ilmakehän hiilidioksidin kokonaismäärästä eri puolta maailmaa.

"Tietoa koko maapallon kattavista havainnoista kokonaisjakaumasta tarvitaan, jotta ymmärrämme paremmin, miten hiilidioksidin lähteet ja nielut kehittyvät eri puolilla maapalloa ja mitkä tekijät vaikuttavat ilmakehän hiilidioksidin kokonaismäärään", toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen Ilmatieteen laitoksen tänään julkaisemassa tiedotteessa.

Ihmisen aiheuttama hiilidioksidin ja metaanin kasvu ilmakehässä on tärkein syy ilmastonmuutokseen. Tästä huolimatta niiden lähteisiin ja nieluihin liittyy vielä paljon epävarmuuksia.

"Onkin tärkeää saada lisää globaaleja mittauksia, jotta voimme paremmin ymmärtää ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä ja niiden kehitystä tulevaisuudessa", sanoo Tamminen.

TanSatin kaltaiset satelliitit, jotka pystyvät mittamaan kasvihuonekaasuja myös ilmakehän alimmista kerroksista, ovat vielä verrattain uusia. Aiempia merkittäviä satelliitteja ovat japanilaisten rakentama GOSAT ja Nasan vuonna 2014 laukaisema OCO-2.

TanSat laukaistaan radalle, joka on lähellä OCO-2:n rataa, jolloin näiden kahden satelliitin havainnot ovat suoraan vertailukelpoisia.

Ilmatieteen laitoksella on ollut jo yhteistyötä Kiinan kanssa jo vuodesta 2004 lähtien. Yhteistyöhön on kuulunut erilaisia projekteja satelliittihavaintojen hyödyntämiseksi ilmakehän koostumuksen tutkimuksessa. Yhteistyö on tapahtunut Euroopan avaruusjärjestön ja Kiinan Tiede- ja teknologiaministeriön Dragon-yhteisprojektin puitteissa. Aiemmissa hankkeissa on tutkittu mm. otsonikerrosta ja ilmanlaatua.

Ariane 5 VA234

Laukaisuita liukuhihnalta

Loppuvuosi on varsin kiireistä aikaa kantorakettilaukaisuiden suhteen, sillä tänään kiinalaissatelliittia kuljettavan Pitkä Marssi 2D -kantoraketin lisäksi on tarkoitus laukaista vuoden viimeinen Ariane 5 avaruuteen Ranskan Guyanasta, Kouroun avaruuskeskuksesta. Tämän VA234-lennon kyydissä on kaksi tietoliikennesatelliittia. Yllä olevassa kuvassa rakettia ollaan kuljettamassa eilen laukaisualustalle. Kyseessä on jo seitsemäs Ariane 5:n lento tänä vuonna.

Kiina aikoo laukaista lisäksi loppuvuoden aikana lisäksi kaksi muuta rakettia, ja myös venäläiset ovat laukaisemassa yhden.

Jutun TanSat-osuus perustuu Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen.

Yllätys – Kiinalaisten kuulaskeutuja on edelleen voimissaan

Chang'e 3
Chang'e 3
M101 Chang'e-3:n kuvaamana

Kiinalainen Chang'e 3 -laskeutuja asettui pehmeästi Kuun pinnalle kolme vuotta sitten. Hieman yllättäen itse laskeutuja toimii edelleen, vaikka sen mukana ratsastanut pieni kulkija onkin jo hiipunut.

Kiinan Chang'e 3 oli ensimmäinen Kuun pinnalle laskeutunut luotain sitten vuoden 1976, jolloin Neuvostoliiton Luna 24 laskeutui sinne pehmeästi.

Kiinalaisalus laskeutui 14. joulukuuta 2013 Sateiden mereen, eli Mare Imbriumiin, Kuun pohjoispuolelle, eli Suomesta katsottuna Kuun yläosaan, sen puolivälin vasemmalle puolelle. Sateiden meri on siellä näkyvä, selvästi tumma ympyrä.

Chang'e 3 vapautti ensi töikseen päällään matkanneen pienen kulkijan Kuun pinnalle, mutta tämä Yutu-kulkija kärsi alusta alkaen suurista lämpötilaeroista ja jäi kököttämään paikalleen tammikuun alussa 2014.

Siihen saatiin radioyhteys vielä helmikuussa 2014, minkä jälkeen se lähetti vielä satunnaisesti telemetriatietojaan aina viime vuoden maaliskuuhun saakka, jolloin se vaikeni.

Sen sijaan varsinainen laskeutuja on ollut toiminut paremmin. Kiinan tiede-, teknologia ja puolustusteollisuushallinnon julkaiseman tiedotteen mukaan laskeutuja herätettiin nyt 9. joulukuuta, jotta se olisi toiminnassa kolmantena laskeutumisensa vuosipäivänä. Se, että laskeutuja herätettiin, tarkoittaa sitä, että se ei ole toiminut jatkuvasti, vaan on ollut välillä horroksessa.

Tiedotteen mukaan Chang'e 3 on ottanut muun muassa 232 kuvaa 16. syyskuuta olleen osittaisen kuunpimennyksen aikaan ja käyttänyt mukanaan olevaa pientä, tähtitaivaan kuvaamiseen tarkoitettua ultraviolettikaukoputkea.

Alla on yksi tämän 15 cm halkaisijaltaan olevalla peilillä varustetun kaukoputken ottamista kuvista. Kyseessä on M101, ns. Tuulimyllygalaksi, joka sijaitsee Isossa Karhussa. 

M101 Chang'e-3:n kuvaamana

Tieteellisesti kuva ei ole valtavan merkittävä, mutta osoittaa hyvin, että tämä ensimmäinen (ja ainoa) Kuun pinnalla oleva erityisesti tähtitieteellisiin havaintoihin tarkoitettu tutkimuslaite toimii.

Samaa voi sanoa muutenkin Chang'e 3:n tieteellisestä annista, sillä se on jäänyt vaisuksi. Laskeutujan päätehtävä onkin ollut testata tekniikkaa ja osoittaa, että Kiina pystyy laskeutumaan Kuuhun sekä operoimaan siellä olevaa luotainta. Se, että suunnitellut vuoden sijaan laskeutuja on toiminut jo kolme vuotta, on kiinalaisittain miellyttävä yllätys.

Vaikka suuresti ei luotamella ollakaan tiedettä tehty, on se kerännyt kyllä myös kiinnostavia tietoja ja kuvia. Kerroimme muun muassa kaikessa hiljaisuudessa julkaistuista kuvista tämän vuoden alussa. Suurin yksittäinen Chang'e 3:n tekemä tieteellinen havainto on laskeutumispaikalta löytynyt uudenlainen basalttikivi, joka sisältää runsaasti tummaa rautatitaanioksidia.

Kiina on luvannut julkistaa lisää tiedetuloksia ensi maaliskuussa.

Silloin kerrottaneen lisää seuraavasta kiinalaisesta kuuluotaimesta, joka on aikomus laukaista matkaan jo ensi vuoden lopussa. Chang'e 5 on itse asiassa Chang'e 3:n kaksoiskappale, jota on viritelty siten, että laskeutuva voisi ottaa myös näytteen Kuun pinnasta ja singota sen takaisin Maahan. 

Erityisen kiinnostavan tästä laskeutumisesta tekee näytteenhaun lisäksi se, että laskeutuminen on tarkoitus tehdä Kuun Maahan näkymättömälle puolelle.

Yutu-kulkija laskeutujan kameran kuvaamana.

 

Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana

Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana

Kiinalaisten taikonauttien 30-päiväinen lento Tiangong-2 -avaruusasemalle on jo edennyt paria päivää ylitse puolenvälin. Taikonutit Jing Haipeng ja Chen Dong lähtivät matkaan 17. lokakuuta ja suunnitelman mukaan he palaavat takaisin Maahan marraskuun 20. päivänä.

03.11.2016

Lento on täynnä tieteellisiä ja teknisiä kokeita, mutta luonnollisesti olennaisessa osassa on myös tiedotus ja PR.

Tässä mielessä kiinnostava on asemalta vapaalentoon lähetetty pieni satelliitti nimeltä Banxing-2, joka on kokeellinen pikkusatelliitti, mutta sen tehtävä on periaatteessa vain ottaa kauniita kuvia 18 metriä pitkästä asemasta sen ulkopuolelta: satelliiteista ja avaruusaluksista ei ole paljoakaan avaruudessa otettuja kuvia, mutta nyt ainakin Tiangong-2:sta niitä on roppakaupalla.

Satelliitin massa on 47 kg ja se on kooltaan noin 40 cm kanttiinsa oleva kuutio. Sen mukana on 25 megapikselin kamera, joka ottaa kuvia niin näkyvän valon kuin infrapunasenkin alueella. Lisäksi mukana on laajakulmakamera, jonka ottama kuva on alla.

Banxing-2:n tarkoitus on etääntyä jopa 500 kilometrin päähän asemasta ja sen avulla paitsi otetaan kauniita kuvia (joiden tarkkuus parhaimmillaan on senttimetrin luokkaa), niin myös harjoitellaan muodostelmalentoa kahden avaruudessa liikkuvan kappaleen välillä. Tämä on tärkeää, kun kiinalaiset alkavat käyttää ensi vuonna automaattista rahtialusta, joka telakoituu itsekseen avaruusasemaan.

On helposti myös ajateltavissa, että satelliitti – tai sen myöhemmät versiot – voisivat käydä kuvaamassa muitakin avaruudessa olevia kohteita, kuten muiden maiden satelliitteja ja avaruusasemaa. Yhdysvalloilla on tiettävästi jo neljä tällaista muita satelliitteja vakoilevaa satelliittia ja Venäjällä kaksi, joten Kiina liittyisi tässäkin mielessä suurten avaruusvaltojen joukkoon.

Video: Näin Kiinan taikonautit nousivat avaruuteen

Video: Näin Kiinan taikonautit nousivat avaruuteen

Tuorein kiinalainen miehitetty avaruuslento alkoi viime yönä klo 2.30 Suomen aikaa, kun Shenzhou-11 -alus laukaistiin matkaan Pitkä marssi 2F -kantoraketilla Gobin autiomaassa sijaitsevasta Jiuquanin avaruuskeskuksesta.

17.10.2016

Aluksen kyydissä olivat taikonautit Jing Haipeng ja Chen Dong, joiden on tarkoitus telakoitua Tiangong-2 -avaruusasemaan ja viettää siellä 30 päivää. Kaksikon edessä on varsin tiivis ohjelma täynnä tieteellisiä kokeita, tekniikan testaamista ja PR-toimia. 

Kyseessä on kuudes Kiinan tekemä miehitetty avaruuslento, ja tulee olemaan kaikkein pisin. Aiemmat lennot Tiangong-1 -asemalle kestivät kaksi viikkoa.

Videolla näkyy hyvin paitsi raketin laukaisu ja nousu avaruuteen, niin myös se, että Shenzhou pystyy kuljettamaan kolmea avaruuslentäjää, vaikka nyt kyydissä oli vain kaksi. Nähtävästi avaruusasemalla ei ole kuitenkaan resursseja kolmen ihmisen majoittamiseen pitkäksi aikaa.

Shenzhou 11 valmis lähtöön – mitä tiedämme tästä kiinalaisten avaruuslennosta?

Seuraava kiinalaisten miehitetty avaruuslento on tarkoitus laukaista kiertoradalle noin kahden tunnin päästä, eli aikaisin maanantaiaamuna Kiinan aikaa. Kaksihenkinen miehistö lentää Kiinan uudelle avaruusasemalle.

Kiina ei ole enää yhtä salamyhkäinen avaruuslentojensa suhteen kuin se on ollut aikaisemmin. Kokemuksen myötä luottamus lentojen sujumiseen suunnitellulla tavalla on lisääntynyt, ja se puolestaan on lisännyt luottamusta lentojen tekemiseen yhä julkisemmin. 

Niinpä tällä kerralla taikonauttikaksikko tapasi lehdistön edustajia tänään sunnuntaina ja vastaili kysymyksiin nyt yöllä Suomen aikaa alkavasta lennostaan.

Shenzhou-11 -lennon miehistönä ovat Jing Haipeng ja Chen Dong, joista Jing on jo varsinainen konkari: 50-vuotiaalle entiselle hävittäjälentäjälle kyseessä on jo kolmas matka avaruuteen. Tätä ennen hän on lentänyt Shenzhou-7 -lennolla syyskuussa 2008 ja Shenzhou-9 -lennolla maaliskuussa 2012.

Chen on puolestaan ensikertalainen. Vuonna 1978 syntynyt lentäjä otettiin mukaan avaruuslentäjäkoulutukseen vuonna 2010 ja hänet nimitettiin tälle lennolle viime kesänä.

Sen jälkeen hän ja Jing ovat harjoitelleet aktiivisesti lentoaan varten. He tulevat telakoitumaan avaruudessa viime kuussa laukaistuun Tiangong-2 -avaruusasemaan ja työskentelevät siellä kuukauden ajan. 

Shenzhou-10 -alusta kuljettanut Pitkä marssi 2F -kantoraketti nousemassa avaruuteen kesäkuussa 2013.

Kyseessä on jo kuudes kiinalaisten tekemä miehitetty avaruuslento ja kolmas, jonka kohteena on avaruusasema. Kaksi edellistä lentoa vuosina 2012 ja 2013 kävivät Tiangong-1 -asemalla. Kiina on nyttemmin menettänyt yhteyden tuohon asemaan ja se tulee putoamaan hallitsemattomasti Maahan ensi vuoden alussa.

Tiangong-2 on ykkösen tapaan massaltaan noin kahdeksan tonnia ja sen pituus on hieman yli kymmenen metriä. Sen sisätila on 15m3, joten se on varsin kookas.

"Tehtävämme on haastava, täynnä riskejä ja se on vaarallinen, mutta en haluaisi tehdä mitään niin paljon kuin nousta uudelleen avaruuteen", totesi Jing tiedotustilaisuudessa, eikä varmasti valehdellut – vaikkakin niskassaan molemmilla on Kiinan kunnianhimoinen avaruusohjelma ja maan halu näyttää kykynsä myös avaruudessa. 

Siinä missä Tiangong-asemat ovat miehitettyjä vain ajoittain, on Kiinan tarkoituksena lähettää oma pysyvästi miehitetty asema kiertoradalle 2020-luvun alussa. Osa valmistautumista sitä varten on Tanzhou-niminen automaattinen avaruusrahtari, jonka on tarkoitus telakoitua Tiangong-2:een ensi vuonna. 

Sen jälkeen Shenzhou-12 -alus taikonautteineen nousee asemalle joko ensi vuonna tai seuraavana.  Sitä seuraa uusi avaruusasema vuonna 2019, joka toimii uuden pysyvästi miehitetyn aseman ytimenä. Shenzhou-13:n ja -14:n on tarkoitus käydä tulla asemalla vuosina 2019 ja 2020, minkä jälkeen aseman laajentamisen jälkeen uuden sukupolven Shenzhou-alukset aloittavat avaruusaseman miehistönvaihtolennot samaan tapaan kuin nyt Kansainvälisen avaruusaseman miehistöjä vaihdetaan Sojuz-aluksin.

Mutta nyt on vielä vuorossa Shenzhou-12, ja sen on tarkoitus nousta matkaan nyt alkuyöstä Jiuquanin avaruuskeskuksesta Kiinan luoteisosasta.

Katso Kiinan Tiangong-2 -avaruusaseman laukaisu

Katso Kiinan Tiangong-2 -avaruusaseman laukaisu

Tämä on yllättävää: Kiina näytti Tiangong-2 -avaruusaseman laukaisun suorana ja kerti siitä "läntiseen" tapaan televisiossa.

15.09.2016

Tiangong-2 on jo toinen kiinalainen avaruusasema, ja sen ennalta ilmoitettu laukaisuikkuna jatkuu tästä torstaista, syyskuun 15. päivästä viisi päivää eteenpäin.

Asema toimitettiin Jiuquaniin Pekingistä heinäkuun 7. päivänä ja se kuljetettiin eilen Jiuquanin avaruuskeskuksen laukaisualustalle 921.

Laukaisu tapahtuu Pitkä Marssi 2F/T2 -kantoraketilla. 

Asema itsessään on 14,5 metriä pitkä ja on massaltaan 8,5 tonnia. Se on suunniteltu siten, että kolmihenkinen miehistö voi toimia siellä kuukauden päivät kerrallaan.

Ensimmäisten asukkaiden odotetaan lähtevän matkaan lokakuussa Shenzhou 11 -avaruusaluksella.

Lähetys on katsottavissa suorana CCTV:n nettipalvelussa: op.cctvnews.cn/2015/live/ (ja jos kaikki toimii hyvin, niin myös yllä upotettuna).

Tällainen on uusi kiinalainen avaruusasema – laukaistaan matkaan kenties jo ylihuomenna

Taikonautit Tiangong-1:n sisällä vuonna 2013.

Kiina on laukaisemassa jo toisen avaruusasemansa avaruuteen nyt syyskuun puolivälissä. Ennalta ilmoitettu laukaisuikkuna avautuu torstaina, ja suunnitelman mukaan seuraava kiinalaisten miehitetty avaruuslento lähtee matkaan pian sen jälkeen.

Kiinan kunnianhimoinen avaruusohjelma menee eteenpäin hitaasti, mutta varmasti. Siinä seuraava askel on jo toisen kiinalaisen avaruusaseman, Tiangong-2:n laukaisu, ja tuoreiden tietojen mukaan tämä saattaa tapahtua jo nyt torstaina. Ennalta ilmoitettu laukaisuikkuna jatkuu 15. päivästä viisi päivää eteenpäin, mutta ainakaan toistaiseksi laukaisuradalla olevaa lentoliikennettä ei ole varoitettu tapahtumasta.

Laukaisu tapahtuu Jiuquanin avaruuskeskuksesta Pitkä Marssi 2F/T2 -kantoraketilla. 

Kiinalainen Visual Business -sivusto on julkaissut hienoja panoraamoja laukaista odottavasta raketista: tiangong.visualbusiness.cn/pano.

Tiangong-2 -avaruusasema toimitettiin Jiuquaniin Pekingistä heinäkuun 7. päivänä, minkä jälkeen sen laukaisua on valmisteltu. 14,5 metriä pitkä, 8,5 tonnia massaltaan oleva asema asennettiin viime kuussa kantoraketin nokkaan ja se on tarkoitus kuljettaa keskuksen laukaisualustalle 921 huomenna.

Erityistä tässä laukaisussa on se, että tällä kerralla kiinalaiset ovat kertoneet valmisteluista ja asemasta avoimemmin kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta avaruudessa hylättynä olevan, todennäköisesti rikkoutuneen edellisen avaruusaseman, Tiangong-1:n tilasta ei ole kerrottu mitään.

Taikonautit Tiangong-1:n sisällä vuonna 2013.
Taikonautit Tiangong-1:n sisällä vuonna 2013.

Uusi asema pystyy toimimaan yksinään, mutta sitä on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa uusilla moduuleilla, jolloin lopulta tuloksena on taannoisen Mir-avaruusaseman kaltainen avaruusasema.

Aseman nyt laukaistava perusrunko on halkaisijaltaan 4,2 metriä ja sen massa on 20 tonnia. Se on suunniteltu siten, että kolmihenkinen miehistö voi toimia siellä kuukauden päivät kerrallaan. Asemaa ei siis ole suunniteltu toimimaan ainakaan toistaiseksi pysyvästi miehitettynä.

Seuraava Shenzhou-alus laukaistaneen matkaan pian avaruusaseman laukaisun jälkeen. Kyseessä on jo kuudes miehitetty kiinalainen avaruuslento ja kaikkiaan 11. Shenzhou-aluksen lento avaruudessa. Ensimmäiset neljä lentoa alukset tekivät automaattisesti, ja myös Shenzhou-8 -lento tehtiin ilman miehistöä. Se telakoitui itsestään Tiangong-1 -asemaan vuonna 2011 ja osoitti, että myös Kiina voi lähettää tarvikkeita avaruusasemalleen miehittämättömällä avaruusaluksella.

Huono päivä avaruuslennoille: eilen räjähti toinenkin raketti

Virallisia tietoja odotellaan, mutta nähtävästi myös kiinalainen kantoraketti koki kovia eilen: kaukokartoitussatelliittia kuljettanut raketti syöksyi todennäköisesti alas.

Kiina suoritti eilen Long March-4C (Pitkä Marssi 4C) -kantoraketin laukaisun Taiyuanin laukaisukeskuksesta klo 21.53 Suomen aikaa illalla, mutta raketin kuljettama Gaofen-10 -kaukokartoitussatelliitti ei ilmaantunut kiertoradalle.

Sen sijaan twitterissä julkaistiin kuvia maahan pudonneista kantoraketin osista:

Laukaisun epäonnistumisesta ei toistaiseksi ole saatu ilmoitusta, mutta se näyttää todennäköiseltä. Maapalloa kiertäviä kohteita kartoittavat suurvallat ilmoittavat lähes välittömästi uusista kiertoradalle ilmaantuneista satelliiteista sekä niitä kuljettaneista rakettivaiheista, mutta nyt laukaisun jälkeen ei kiertoradalle ole päätynyt mitään.

Netissä kiertäviin rakettiromukuviin tulee toisaalta suhtautua varauksella, koska niitä on julkaistu aikaisemminkin, eikä niiden ajasta tai paikasta ole selvyyttä. Lisäksi normaalistikin onnistuneissa laukaisuissa Kiinassa osa rakettivaiheista putoaa kiinteälle maalle – jopa lähelle asutuskeskuksia.

Mikäli onnettomuus on tapahtunut, on se ensimmäinen kiinalaisraketin epäonnistuminen sitten vuoden 2013. Samalla se olisi ensmmäinen tämän jo 20 laukaisua tehneen kantorakettiversion onnettomuus.

Odottelemme lisätietoja...

Video: yli tuhat robottia tanssimassa

Video: yli tuhat robottia tanssimassa
11.08.2016

Kiinassa tehtiin viime viikonloppuna omalaatuinen maailmanennätys: 1007 robottia tanssi minuutin ajan täysin samaa tahtia.

Kyllä, tällainen ennätys on olemassa.

Edellinen Guinnessin ennätyskirjan ennätys kategoriassa "eniten robotteja tanssimassa synkronisesti" oli viime huhtikuulta, jolloin kiinalainen UBTECH Robotics -yhtiö laittoi 540 robottia tanssimaan TV-ohjelmassa.

Nyt Qingdaon olutfestivaalien järjestäjät keksivät mainostaa tapahtumaansa rikkomalla tuon ennätyksen laittamalla enemmän kuin tuplasti robotteja tanssimaan. Itse asiassa QRC-2 -nimisiä, pituudeltaan 43,8-senttisiä robotteja oli tanssimassa vielä enemmänkin, mutta osa niistä sekosi askelissaan ennen kuin ennätykseen vaadittu 60 sekuntia tanssia oli ohi.

Kaikkia robotteja ohjattiin yhdellä kännykällä. Guinnessin ennätyskirjan mukaan robotit oli varustettu salausohjelmistolla, jonka ansiosta yleisön kännykät ja muut Bluetooth-laitteet eivät häirinneet tanssirobotteja.

Nyt jäämme vain odottamaan uutta kiinalaistempausta, joka laittaa vieläkin enemmän robotteja tanssimaan...