Seuraavaksi Kuun kääntöpuolelle

Näytteen hakemisen jälkeen Kiina aikoo laskeutua vuonna 2018 Kuun Maahan näkymättömälle puolelle. Tämä on haastavaa siksi, että sieltä ei ole suoraan radioyhteyttä Maahan, joten aluksen pitää olla hyvin autonominen ja lisäksi Kuuta kiertämään pitää lähettää linkkisatelliitti.

Tämän Chang’e 4 -luotaimen kohteena voi olla esimerkiksi Kuun etelänavan luona olevat kraatterialueet. Jos kumpikin tuleva luotain onnistuu tehtävässään, on tarkoitus vuonna 2020 tuoda näyte Maahan tuolta todella kiinnostavalta alueelta.

Tämä olisi jotain todella uutta; alueella oletetaan olevan paljon vesijäätä, mikä tekisi tulevaisuudessa miehitetyt kuulennot ja -asemat paljon helpommiksi toteuttaa.

Ja kyllä, Kiina haluaa ihan virallisesti myös lähettää aikanaan ihmisiä Kuun pinnalle. Tästä ei kuitenkaan ole tarkkaa aikataulua.

Pitkälle se on kuitenkin jo päässyt siitä, kun maa lähetti ensimmäisen kuuluotaimensa Chang'e 1:n kymmenen vuotta sitten.

Nämä uudet, entistä kunnianhimoisemmat kuulennot ovat osaltaan mahdollisia siksi, että Kiinalla on käytössään uusi, voimakas kantoraketti. Pitkä marssi 5 (kiinaksi Changzheng 5) pystyy lähettämään noin kahdeksan tonnia massaltaan olevan lastin kohti Kuuta, eli Chang'e 5 on juuri ja juuri sen suorituskyvyn rajoissa.

Kuuluotaimien lisäksi raketilla on mahdollista lähettää muita raskaampia lasteja avaruuteen: matalalle kiertoradalle Maan ympärillä se voi singota 25-tonnisen kuorman (kuten esimerkiksi avaruusaseman moduulin) ja geostationaariradalle 14 tonnia olevan satelliitin.

Raketti avaa mahdollisuuksia myös uusille planeettaluotaimille sekä asteroidien tutkimiselle.

Laukaisuita liukuhihnalta

Loppuvuosi on varsin kiireistä aikaa kantorakettilaukaisuiden suhteen, sillä tänään kiinalaissatelliittia kuljettavan Pitkä Marssi 2D -kantoraketin lisäksi on tarkoitus laukaista vuoden viimeinen Ariane 5 avaruuteen Ranskan Guyanasta, Kouroun avaruuskeskuksesta. Tämän VA234-lennon kyydissä on kaksi tietoliikennesatelliittia. Yllä olevassa kuvassa rakettia ollaan kuljettamassa eilen laukaisualustalle. Kyseessä on jo seitsemäs Ariane 5:n lento tänä vuonna.

Kiina aikoo laukaista lisäksi loppuvuoden aikana lisäksi kaksi muuta rakettia, ja myös venäläiset ovat laukaisemassa yhden.

Jutun TanSat-osuus perustuu Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen.

Tieteellisesti kuva ei ole valtavan merkittävä, mutta osoittaa hyvin, että tämä ensimmäinen (ja ainoa) Kuun pinnalla oleva erityisesti tähtitieteellisiin havaintoihin tarkoitettu tutkimuslaite toimii.

Samaa voi sanoa muutenkin Chang'e 3:n tieteellisestä annista, sillä se on jäänyt vaisuksi. Laskeutujan päätehtävä onkin ollut testata tekniikkaa ja osoittaa, että Kiina pystyy laskeutumaan Kuuhun sekä operoimaan siellä olevaa luotainta. Se, että suunnitellut vuoden sijaan laskeutuja on toiminut jo kolme vuotta, on kiinalaisittain miellyttävä yllätys.

Vaikka suuresti ei luotamella ollakaan tiedettä tehty, on se kerännyt kyllä myös kiinnostavia tietoja ja kuvia. Kerroimme muun muassa kaikessa hiljaisuudessa julkaistuista kuvista tämän vuoden alussa. Suurin yksittäinen Chang'e 3:n tekemä tieteellinen havainto on laskeutumispaikalta löytynyt uudenlainen basalttikivi, joka sisältää runsaasti tummaa rautatitaanioksidia.

Kiina on luvannut julkistaa lisää tiedetuloksia ensi maaliskuussa.

Silloin kerrottaneen lisää seuraavasta kiinalaisesta kuuluotaimesta, joka on aikomus laukaista matkaan jo ensi vuoden lopussa. Chang'e 5 on itse asiassa Chang'e 3:n kaksoiskappale, jota on viritelty siten, että laskeutuva voisi ottaa myös näytteen Kuun pinnasta ja singota sen takaisin Maahan. 

Erityisen kiinnostavan tästä laskeutumisesta tekee näytteenhaun lisäksi se, että laskeutuminen on tarkoitus tehdä Kuun Maahan näkymättömälle puolelle.

Yutu-kulkija laskeutujan kameran kuvaamana.

Shenzhou-10 -alusta kuljettanut Pitkä marssi 2F -kantoraketti nousemassa avaruuteen kesäkuussa 2013.

Kyseessä on jo kuudes kiinalaisten tekemä miehitetty avaruuslento ja kolmas, jonka kohteena on avaruusasema. Kaksi edellistä lentoa vuosina 2012 ja 2013 kävivät Tiangong-1 -asemalla. Kiina on nyttemmin menettänyt yhteyden tuohon asemaan ja se tulee putoamaan hallitsemattomasti Maahan ensi vuoden alussa.

Tiangong-2 on ykkösen tapaan massaltaan noin kahdeksan tonnia ja sen pituus on hieman yli kymmenen metriä. Sen sisätila on 15m³, joten se on varsin kookas.

"Tehtävämme on haastava, täynnä riskejä ja se on vaarallinen, mutta en haluaisi tehdä mitään niin paljon kuin nousta uudelleen avaruuteen", totesi Jing tiedotustilaisuudessa, eikä varmasti valehdellut – vaikkakin niskassaan molemmilla on Kiinan kunnianhimoinen avaruusohjelma ja maan halu näyttää kykynsä myös avaruudessa. 

Siinä missä Tiangong-asemat ovat miehitettyjä vain ajoittain, on Kiinan tarkoituksena lähettää oma pysyvästi miehitetty asema kiertoradalle 2020-luvun alussa. Osa valmistautumista sitä varten on Tanzhou-niminen automaattinen avaruusrahtari, jonka on tarkoitus telakoitua Tiangong-2:een ensi vuonna. 

Sen jälkeen Shenzhou-12 -alus taikonautteineen nousee asemalle joko ensi vuonna tai seuraavana.  Sitä seuraa uusi avaruusasema vuonna 2019, joka toimii uuden pysyvästi miehitetyn aseman ytimenä. Shenzhou-13:n ja -14:n on tarkoitus käydä tulla asemalla vuosina 2019 ja 2020, minkä jälkeen aseman laajentamisen jälkeen uuden sukupolven Shenzhou-alukset aloittavat avaruusaseman miehistönvaihtolennot samaan tapaan kuin nyt Kansainvälisen avaruusaseman miehistöjä vaihdetaan Sojuz-aluksin.

Mutta nyt on vielä vuorossa Shenzhou-12, ja sen on tarkoitus nousta matkaan nyt alkuyöstä Jiuquanin avaruuskeskuksesta Kiinan luoteisosasta.

Taikonautit Tiangong-1:n sisällä vuonna 2013.

Uusi asema pystyy toimimaan yksinään, mutta sitä on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa uusilla moduuleilla, jolloin lopulta tuloksena on taannoisen Mir-avaruusaseman kaltainen avaruusasema.

Aseman nyt laukaistava perusrunko on halkaisijaltaan 4,2 metriä ja sen massa on 20 tonnia. Se on suunniteltu siten, että kolmihenkinen miehistö voi toimia siellä kuukauden päivät kerrallaan. Asemaa ei siis ole suunniteltu toimimaan ainakaan toistaiseksi pysyvästi miehitettynä.

Seuraava Shenzhou-alus laukaistaneen matkaan pian avaruusaseman laukaisun jälkeen. Kyseessä on jo kuudes miehitetty kiinalainen avaruuslento ja kaikkiaan 11. Shenzhou-aluksen lento avaruudessa. Ensimmäiset neljä lentoa alukset tekivät automaattisesti, ja myös Shenzhou-8 -lento tehtiin ilman miehistöä. Se telakoitui itsestään Tiangong-1 -asemaan vuonna 2011 ja osoitti, että myös Kiina voi lähettää tarvikkeita avaruusasemalleen miehittämättömällä avaruusaluksella.