Yllätysten joulukalenteri: Sateenkaaren värit

Talvella ei kovin usein sateenkaaria näy, mutta puolen vuoden kuluttua tilanne on toinen. Sateisena kesäpäivänä pilvien jo hiljalleen hajaantuessa taivaalle voi leimahtaa upea värien kirjo.

Julkaistu: 19.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Yllätysten joulukalenteri: Stiglerin laki

Yhdysvaltalaisen tilastotieteen professorin Stephen Stiglerin nimeä kantava laki kertoo, että ainuttakaan tieteellistä keksintöä ei ole nimetty alkuperäisen keksijänsä mukaan.

Julkaistu: 15.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Kohtaaminen rannalla

Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että edeltäjämme Homo erectus eli pystyihminen ja toinen kädellislaji Paranthropus boisei eli vankka-apinaihminen asustivat samoilla seuduilla samoihin aikoihin.

Julkaistu: 29.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Näetkö punaista – vai sinistä? Osa II

Artikkelin edellisessä osassa selvisi, että näemme värit jokseenkin samanlaisina, mutta nimeämme erilaiset värisävyt usein eri tavoin. Ja näemmekö ne aina oikein?

Julkaistu: 23.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Näetkö punaista – vai vihreää? Osa I

Miten näemme värit? Punainen, keltainen ja sininen – jokainen tietää, miltä ne näyttävät. Perinteisen käsityksen mukaan ne ovat kolme pääväriä. Mutta miten itse kukin meistä näkee kolmikon – tai ylipäätään eri värit ?

Julkaistu: 20.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Uusi, upea tiedekeskus avattiin Genevessä: CERNin Science Gateway

Lauantaina 7. lokakuuta 2023 avattiin Genevessä Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNin uusi yleisökeskus Science Gateway.

Julkaistu: 08.10.2023 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Lukiolaiset kiihdyttivät hiukkasia

Tiedetuubi on ollut viime aikoina varsin hiljainen, mutta sivuston tekijät ovat olleet puuhakkaita erilaisten projektien kanssa. Eräs niistä oli Kiihdytin hiukkasen -kilpailu, missä lukiolaisryhmät pääsivät Suomen suurimman hiukkaskiihdyttimen puikkoihin.

Julkaistu: 22.09.2021 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri 23: Ydintalvi peruttu

Vuonna 1983 viisi tutkijaa julkaisi artikkelin Science-lehdessä. "Nuclear Winter: Global Consequences of Multiple Nuclear Explosions" koetti arvioida sitä, millainen olisi maailmanlaajuisesta ydinsodasta tuleva ydintalvi.

Julkaistu: 23.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri 18: Linus Pauling ja helixmoka

Linus Pauling on varmasti eräs viime vuosisadan suurimpia tutkijoita. Hän sai kaksi Nobelin palkintoa, ja jos ei olisi töpännyt pahasti DNA:n rakenteen selittämisessä, olisi kolmaskin saattanut olla hänelle tarjolla.

Julkaistu: 18.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri 16: Valoakin nopeammat neutriinot

Vuonna 2011 kansainvälisen OPERA-kokeen tutkijat ilmoittivat havainneensa merkkejä siitä, että neutriinot voisivat kulkea valoakin nopeammin. Ilmoitus sai aikaan tietysti suuren haloon, koska periaatteessa mikään ei voisi kulkea nopeammin kuin valo. Havainto paljastui sittemmin vääräksi, mutta opettavaiseksi: piuhat kannattaa kiinnittää kunnolla.

-

Julkaistu: 16.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 15. Einsteinin suurin moka

Albert Einstein oli eräs 1900-luvun suurimmista tiedemiehistä, mutta ei hänkään ollut erehtymätön. Niin sanottu kosmologinen vakio oli hänen suurin harha-ajatuksensa.

-

Julkaistu: 15.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 9. Maapallon ikä

Pätevätkin tutkijat tekevät virheitä, kun päätelmiä tehdään vajavaisten tietojen perusteella tai jotain seikkaa ei osata ottaa huomioon. Se, miten Lordi Kelvin arvioi maapallon iän, on hyvä esimerkki tästä.

Julkaistu: 09.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 8. Kylmäfuusio

Huhtikuussa 1989 kerrottiin mullistava uutinen: Utahin yliopiston tutkijat Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat onnistuneensa saamaan aikaan kylmäfuusion. Maailman energiaongelmat oli ratkaistu kertaheitolla!

Julkaistu: 08.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 7. DDT

Sveitsiläinen Paul Müller äkkäsi vuonna 1938, että saksalaisen Othmar Zeidlerin vuonna 1874 keksimä aine toimi aivan erinomaisena hyönteismyrkkynä.

Julkaistu: 07.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 4. Lysenko & vernalisaatio

Tässä tekstissä mennään vaarallisille vesille, sillä se käsittelee politiikkaa ja tiedettä. Kun ideologia alkaa määrätä tieteen suuntaa, ei tuloksena ole yleensä kuin harmia.

Käsittelyssä on nimittäin tapaus Lysenko.

Julkaistu: 03.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 3. Eetteri

Eetteri on orgaaninen yhdiste, joka reagoi varsin huonosti muiden aineiden kanssa ja sitä käytetään esimerkiksi uuttamisessa varsin paljon.

Aikanaan sillä oli myös kovasti käyttöä kosmologiassa, koska jostain syystä koko maailmankaikkeuden oletettiin olevan täynnä eetteriä – hieman kemiallisen eetterin tapaan huonosti vuorovaikuttavaa ainetta, jonka ansiosta esimerkiksi valo pystyi liikkumaan (hieman äänen tavoin) avaruudessa. 

Jo antiikin kreikassa niin sanotun maailmaneetterin oletettiin "täyttävän kuunylisen kaikkeuden".

Julkaistu: 03.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 2. Piltdownin ihminen

Vuonna 1912 amatööriluonnontieteilijä Charles Dawson kertoi maailmalle löytäneensä luita ja työkaluja eräästä luolasta Piltdownin luona Kentissä, eteläisessä Englannissa. Alue on tunnettu arkeologisista löydöistään.

Löytyneet luut näyttivät viittaavan jonkinlaiseen ihmisen ja apinan välimuotoon. Kun keskustelu Charles Darwinin esittämästä evoluutioteoriasta kävi tuolloin kovin kiivaana, ei ollut ihme, että löytö sai kovasti huomiota osakseen.

Julkaistu: 02.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 1. Lobotomia

Tiedetöppäysjoulukalenterin ensimmäisen luukun takana on lobotomia, eli operaatio, missä aivopuoliskojen välisiä ja niitä taaempiin aivojen osiin yhdistäviä hermoja leikattiin poikki. Tarkoituksena oli auttaa levottomia, ahdistuneita ja tuskaisia potilaita.

Julkaistu: 01.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Geenimuunneltu kolibakteeri syö hiilidioksidia

Tutkijat kehittivät kolibakteerin, joka osaa ottaa hiilidioksidia suoraan ilmasta ja muuntaa sitä orgaanisiksi yhdisteiksi. Tämän povataan avaavan ovia sekä uusille bioenergian muodoille että bakteerien avulla tehdyn ruuan valmistukselle.

Julkaistu: 28.11.2019 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä – tutkijoiden käsitys pohjoisen muinaisis­ta elinkeinoista meni uusiksi

Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5000 vuotta sitten. 

Julkaistu: 22.03.2019 / Kirjoittanut Toimitus

Einstein oli taas oikeassa: aika-avaruus on symmetrinen

Albert Einsteinin suppean suhteellisuusteorian peruslähtökohtia on, että  valon nopeus on aina ja kaikkialla sekä kaikissa suunnissa sama. Kvanttigravitaatiota koskevien teoreettisten mallien mukaan on kuitenkin mahdollista, että hiukkasmaailmassa nopeusrajoitusta ei noudatetakaan niin orjallisesti.

Julkaistu: 19.03.2019 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

FINNARP 2018 -tutkimusretkikunta palasi takaisin Etelämantereelta

Tuorein suomalainen tutkimusmatka Etelämantereella on päättynyt, kun FINNARP 2018 -tutkimusretkikunta palasi Suomeen nyt lauantaina 16.2.2019. Marraskuussa alkanut matka piti sisällään normaalia enemmän myrskyjä ja myös viisi päivää myöhästyneen paluun, mutta silti mittaukset saatiin pääosin tehtyä ja aseman sekä kaluston huollot onnistuivat.

Julkaistu: 18.02.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Samuel Kaski opettaa koneita oppimaan (video)

Otaniemessä, Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksen ala-aulassa on akateemikko Teuvo Kohosen muotokuva. Eikä syyttä: hän on kouluttanut useammankin sukupolven tekoälytutkijoita aikana, jolloin Suomessa ei vielä paljoa puhuttu tekoälystä tai koneoppimisesta. Hän oli edellä aikaansa itseorganisoituvine karttoineen.

Julkaistu: 30.10.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tältä näyttää unenpöpperöinen tuore nobelisti onnittelusoittoon vastatessaan

Tänään julkistettiin Nobelin tämänvuotisen kemian palkinnon saajat, ja nähtävästi yhdessä paikassa kamera oli jo valmiina: George Smith näytti tältä aamutuimaan puhelimeen vastatessaan.

Julkaistu: 03.10.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Onnittelusoitto fysiikan tämän vuoden Nobel-palkinnosta lähti kolmelle lasertutkijalle

Tutkijapiireissä odotetaan tällä viikolla soittoa Tukholmasta, ja niinpä Nobel-säätiö julkaisi tänään twitter-tilillään kuvan puhelimesta, mistä soitto lähtee tai soitot lähtevät. Puhelin soi tänään puoleltapäivin Tukholman aikaa kolmessa paikassa: onnittelusoiton saivat Arthur Ashkin, Gérard Mourou ja Donna Strickland.

Julkaistu: 02.10.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Lääketieteen Nobel 2018 meni syöpähoitotutkijoille

Tällä viikolla jaetaan jälleen Nobel-kunniaa – ja tulee myös kovasti pettymyksiä, kun palkinnotta jääneet harmittelevat kohtaloaan. Perinteiseen tapaan ensimmäinen palkinnoista meni lääketieteeseen: sen saavat jaetusti amerikkalainen James P. Allison ja japanilainen Tasuku Honjo “löydöistään syövän hoitamisessa immuunipuolustuksen negatiivisen säätelyn avulla".

Julkaistu: 01.10.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Virtanen sai bakteerin

Tämä on skandaali: A. I. Virtanen jäi aikanaan ilman hänen mukaansa nimettyä bakteeria. Nyt tämä epäkohta korjataan, sillä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkijat kunnioittavat nobelistiamme nimeämällä löytämänsä bakteerin Acidipropionibacterium virtaneniiksi.

Julkaistu: 31.08.2018 / Kirjoittanut Toimitus

CERN-tutkimuskeskuksessa kiihdytettiin kokonaisia atomeita – tulevaisuudessa siintää "gammasädetehdas"

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä pohditaan erilaisia uusia tapoja tuottaa hiuikkastörmäyksiä, jotka kertovat aineen perusolemuksesta. Yksi tällainen on "gammasädetehdas", joka vaatisi sen, että suuressa LHC-hiukkaskiihdyttimessä pyöritettäisiin protonien sijaan atomeita.

Julkaistu: 31.07.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Euroopan tiede vyöryy Toulouseen

Eteläisessä Ranskassa sijaitseva Toulouse on tällä viikolla eurooppalaisten tiedepiirien keskipisteessä. Sen valtaa joka toinen vuosi pidettävä ESOF, EuroScience Open Forum, eli eurotieteen avoin foorumi. Luvasssa on paljon EU-henkistä puhetta ja tärkeiltä vaikuttavia Brysselin edustajia, mutta myös roppakaupalla kiinnostavia esityksiä, tieteen ja tutkimuksen helmiä ennen kaikkea Euroopasta sekä koko kaupunkiin levittäytyvä tiedejuhla.

Julkaistu: 10.07.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Millä kannattaa kulkea pääkaupunkiseudulla: met­rol­la, au­tol­la vai kau­pun­ki­pyö­räl­lä?

Suuret muutokset kaupunkirakenteessa ja liikennejärjestelmässä pääkaupunkiseudulla ovat saaneet aikaan sen, että eri paikkojen saavutettavuus on voimakkaassa muutoksessa. Uusi avoin ai­neis­to pal­jas­taa muu­tok­set jaa geoinformatiikka voi näyttää nopeimmat sekä kätevimmät tavat liikkua.

Julkaistu: 29.06.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Mikä kelluu Kitisen joella?

Joet ovat järvien lailla hiilidioksidin ja metaanin lähteitä, mutta mitkä tekijät vaikuttavat kasvihuonekaasujen vaihtoon veden ja ilmakehän välillä? Sitä tutkitaan nyt suurella mittauskampanjalla Sodankylässä.

Julkaistu: 16.06.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Saksalainen mittaustötterökone kävi nuuskimassa Suomen ilmaa

Saksan Ilmailu- ja avaruuskeskuksen HALO-tutkimuslentokone lensi Suomen yllä 28. toukokuuta 2018 ja teki mm. hiilidioksidin ja metaanin mitauksia ensimmäistä kertaa Suomessa korkealle stratosfääriin asti.

Julkaistu: 08.06.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Onni on uusi kupu

Metsähovin radiotutkimusaseman maamerkki on suuren radioteleskoopin päällä oleva kupu. Nyt asema on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen vanhan ja väsyneen kuvun uusimiseen.

Julkaistu: 31.05.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Kuuden kvarkin "tupla-baryoni" on teoriassa mahdollinen

Aineen perusosaset eli protonit ja neutronit rakentuvat kolmesta tiukkaan pakkautuneesta kvarkista. Uudella simulaatiolla on todettu, että yhdessä hiukkasessa voi olla jopa kuusi kvarkkia.

Julkaistu: 29.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Tähän ei pysty edes Ringo Starr – kvanttirumpu soi ja on soimatta yhtä aikaa

Brittiläis-australialaisen tutkijaryhmän tulokset saavat huippurumpalitkin kalpenemaan kateudesta. Valosta tehty rumpukapula saa mikroskooppisen instrumentin värähtelemään samaan aikaan kuin se ei värähtele.

Julkaistu: 23.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Superkuumaa vettä pikapikapikaa

Näillä helteillä uimavedet lämpenevät nopeasti, mutta tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla vesi saadaan kuumennettua 100 000 celsiusasteeseen 0,000000000000075 sekunnissa.

Julkaistu: 15.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Tutkijat puristivat antiainetta entistä pienempään tilaan

Vaikka aine ja antiaine tuhoavat kohdatessaan toisensa, ne voivat muodostaa "epäneutraalia" plasmaa, joka koostuu sekä hiukkasista että antihiukkasista. Sitä on opittu käsittelemään uudella tavalla.

Julkaistu: 08.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Muinaiset egyptiläiset hautasivat hevosensa

Tombosista nykyisestä Pohjois-Sudanista tehty löytö kertoo, että hevoset olivat alueen muinaiselle kulttuurille tärkeämpiä kuin aiemmin on arveltu.

Julkaistu: 27.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Tutkijat saivat selville mikä erottaa nopeat ja hitaat kirjoittajat toisistaan

168 000 koehenkilöä testasi kirjoitusvauhtinsa tutkijoiden kehittämällä verkkotestillä. Nopeimpia näppäilijöitä yhdisti mm. pianon soittamista muistuttava painallustekniikka. Voit tehdä myös itse testin!

Julkaistu: 09.04.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Sattuuhan sitä paremmissakin (tiede)piireissä – osa 2

Tiede ei läheskään aina etene voitosta voittoon, orastavasta hypoteesista toimivaan teoriaan. Matkan varrella on mutkia ja umpikujia, eivätkä tutkijatkaan ole kuin ihmisiä erheineen ja harhoineen. Jotkut niistä ovat aika kummallisia.

Julkaistu: 08.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Kvanttimekaniikka sanelee aineen uuden olomuodon

Kvanttimekaanisiin ilmiöihin liitetty topologinen järjestys näyttää olevan sovellettavissa myös klassisiin aineisiin.

Julkaistu: 04.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Sattuuhan sitä paremmissakin (tiede)piireissä – osa 1

Viime päivinä on mediassa ja varmasti myös akateemisissa kahvipöytäkeskusteluissa naureskeltu kosmologian professori Peter Dunsbylle, joka äskettäin löysi ”hyvin kirkkaan kohteen Trifidi- ja Laguunisumujen lähistöltä”.

Julkaistu: 23.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Ihmiset alkoivat innovoida jo varhain – koska oli pakko

Varhaisten ihmisten kehitys oli riippuvaista ympäristöoloista. Runsaat 300 000 vuotta sitten niissä tapahtui muutoksia, jotka pakottivat esivanhempamme ideoimaan uusia asioita.

Julkaistu: 16.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

"Jokainen kaava puolittaa myynnin" – Maailmankaikkeus ja herra Hawking

Millainen maailmankaikkeus olisi ilman Stephen Hawkingia? Vähitellen joudumme tottumaan ajatukseen, sillä tieteen megajulkkis on poissa. Suru-uutinen levisi maailmaan keskiviikkoaamuna.

Julkaistu: 14.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Vesi yllättää yhä – se voi olla lasimaisen tahmeaa

Vaikka kolme neljäsosaa Maasta on veden peitossa, tutkijat löytävät silti uusia ominaisuuksia tuolta elämän kannalta oleelliselta aineelta. Nyt nestemäisen veden on todettu esiintyvän aiemmin tuntemattomassa olomuodossa.

Julkaistu: 12.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Todella outoa: laservalo syntyy kaaoksesta

Ultralyhyen laserpulssin syntyhetki on pystytty havaitsemaan ensimmäistä kertaa – ja tulos on hyvin jännä. Tampereen teknillisen yliopiston fotoniikan tutkijat olivat mukana hankkeessa, jonka tulokset julkaistiin juuri Nature Photonics -lehdessä.

Julkaistu: 08.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus

FoodiEX haluaa syömäreitä kehittämään öklöruokaa

Hyönteisten ja rikkakasvien syönti saa monilla yökkäämisreaktion päälle, mutta miksi? Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen FoodiEX -hanke koettaa selvittää mikä uusien bioruokaraaka-aineiden syömisessä oikein tökkii.

Julkaistu: 06.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Onko skyrmioni pallosalaman salaisuus?

Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet luomaan kvanttikaasussa kolmiulotteisen skyrmionin. Se ennustettiin teoreettisesti yli 40 vuotta sitten, mutta vasta nyt se on havaittu myös kokeellisesti.

Julkaistu: 04.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Sano PEBF! Se on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri harppaus biomassamuoville

Oulun yliopiston Kestävän kemian tutkimusyksikössä on kehitetty uusi synteettinen biopolymeeri, jonka tutkijat ovat nimenneet lyhenteellä PEBF. Polymeeriä voidaan valmistaa biomassapohjaisista raaka-aineista siten, että materiaalin sisältämä hiili on kokonaisuudessaan biomassaperäistä.

Julkaistu: 28.02.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Olympiseeni muodostaa nanomaailman kisatunnuksen – tutkijat kehittivät uudenlaisen molekyylin

Kuin tilauksesta "juhlistamaan" suomalaisten surkeaa kisamenestystä kemistit ovat onnistuneet luomaan molekyylin, joka muistuttaa rakenteeltaan olympiarenkaita.

Julkaistu: 23.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen