Yllätysten joulukalenteri: Sateenkaaren värit
Talvella ei kovin usein sateenkaaria näy, mutta puolen vuoden kuluttua tilanne on toinen. Sateisena kesäpäivänä pilvien jo hiljalleen hajaantuessa taivaalle voi leimahtaa upea värien kirjo.
Julkaistu: 19.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yllätysten joulukalenteri: Stiglerin laki
Yhdysvaltalaisen tilastotieteen professorin Stephen Stiglerin nimeä kantava laki kertoo, että ainuttakaan tieteellistä keksintöä ei ole nimetty alkuperäisen keksijänsä mukaan.
Julkaistu: 15.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Kohtaaminen rannalla
Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että edeltäjämme Homo erectus eli pystyihminen ja toinen kädellislaji Paranthropus boisei eli vankka-apinaihminen asustivat samoilla seuduilla samoihin aikoihin.
Julkaistu: 29.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Näetkö punaista – vai sinistä? Osa II
Artikkelin edellisessä osassa selvisi, että näemme värit jokseenkin samanlaisina, mutta nimeämme erilaiset värisävyt usein eri tavoin. Ja näemmekö ne aina oikein?
Julkaistu: 23.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Näetkö punaista – vai vihreää? Osa I
Miten näemme värit? Punainen, keltainen ja sininen – jokainen tietää, miltä ne näyttävät. Perinteisen käsityksen mukaan ne ovat kolme pääväriä. Mutta miten itse kukin meistä näkee kolmikon – tai ylipäätään eri värit ?
Julkaistu: 20.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Uusi, upea tiedekeskus avattiin Genevessä: CERNin Science Gateway
Lauantaina 7. lokakuuta 2023 avattiin Genevessä Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNin uusi yleisökeskus Science Gateway.
Julkaistu: 08.10.2023 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Lukiolaiset kiihdyttivät hiukkasia
Tiedetuubi on ollut viime aikoina varsin hiljainen, mutta sivuston tekijät ovat olleet puuhakkaita erilaisten projektien kanssa. Eräs niistä oli Kiihdytin hiukkasen -kilpailu, missä lukiolaisryhmät pääsivät Suomen suurimman hiukkaskiihdyttimen puikkoihin.
Julkaistu: 22.09.2021 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri 23: Ydintalvi peruttu
Vuonna 1983 viisi tutkijaa julkaisi artikkelin Science-lehdessä. "Nuclear Winter: Global Consequences of Multiple Nuclear Explosions" koetti arvioida sitä, millainen olisi maailmanlaajuisesta ydinsodasta tuleva ydintalvi.
Julkaistu: 23.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri 18: Linus Pauling ja helixmoka
Linus Pauling on varmasti eräs viime vuosisadan suurimpia tutkijoita. Hän sai kaksi Nobelin palkintoa, ja jos ei olisi töpännyt pahasti DNA:n rakenteen selittämisessä, olisi kolmaskin saattanut olla hänelle tarjolla.
Julkaistu: 18.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri 16: Valoakin nopeammat neutriinot
Vuonna 2011 kansainvälisen OPERA-kokeen tutkijat ilmoittivat havainneensa merkkejä siitä, että neutriinot voisivat kulkea valoakin nopeammin. Ilmoitus sai aikaan tietysti suuren haloon, koska periaatteessa mikään ei voisi kulkea nopeammin kuin valo. Havainto paljastui sittemmin vääräksi, mutta opettavaiseksi: piuhat kannattaa kiinnittää kunnolla.
-
Julkaistu: 16.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 15. Einsteinin suurin moka
Albert Einstein oli eräs 1900-luvun suurimmista tiedemiehistä, mutta ei hänkään ollut erehtymätön. Niin sanottu kosmologinen vakio oli hänen suurin harha-ajatuksensa.
-
Julkaistu: 15.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 9. Maapallon ikä
Pätevätkin tutkijat tekevät virheitä, kun päätelmiä tehdään vajavaisten tietojen perusteella tai jotain seikkaa ei osata ottaa huomioon. Se, miten Lordi Kelvin arvioi maapallon iän, on hyvä esimerkki tästä.
Julkaistu: 09.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 8. Kylmäfuusio
Huhtikuussa 1989 kerrottiin mullistava uutinen: Utahin yliopiston tutkijat Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat onnistuneensa saamaan aikaan kylmäfuusion. Maailman energiaongelmat oli ratkaistu kertaheitolla!
Julkaistu: 08.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 7. DDT
Sveitsiläinen Paul Müller äkkäsi vuonna 1938, että saksalaisen Othmar Zeidlerin vuonna 1874 keksimä aine toimi aivan erinomaisena hyönteismyrkkynä.
Julkaistu: 07.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 4. Lysenko & vernalisaatio
Tässä tekstissä mennään vaarallisille vesille, sillä se käsittelee politiikkaa ja tiedettä. Kun ideologia alkaa määrätä tieteen suuntaa, ei tuloksena ole yleensä kuin harmia.
Käsittelyssä on nimittäin tapaus Lysenko.
Julkaistu: 03.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 3. Eetteri
Eetteri on orgaaninen yhdiste, joka reagoi varsin huonosti muiden aineiden kanssa ja sitä käytetään esimerkiksi uuttamisessa varsin paljon.
Aikanaan sillä oli myös kovasti käyttöä kosmologiassa, koska jostain syystä koko maailmankaikkeuden oletettiin olevan täynnä eetteriä – hieman kemiallisen eetterin tapaan huonosti vuorovaikuttavaa ainetta, jonka ansiosta esimerkiksi valo pystyi liikkumaan (hieman äänen tavoin) avaruudessa.
Jo antiikin kreikassa niin sanotun maailmaneetterin oletettiin "täyttävän kuunylisen kaikkeuden".
Julkaistu: 03.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 2. Piltdownin ihminen
Vuonna 1912 amatööriluonnontieteilijä Charles Dawson kertoi maailmalle löytäneensä luita ja työkaluja eräästä luolasta Piltdownin luona Kentissä, eteläisessä Englannissa. Alue on tunnettu arkeologisista löydöistään.
Löytyneet luut näyttivät viittaavan jonkinlaiseen ihmisen ja apinan välimuotoon. Kun keskustelu Charles Darwinin esittämästä evoluutioteoriasta kävi tuolloin kovin kiivaana, ei ollut ihme, että löytö sai kovasti huomiota osakseen.
Julkaistu: 02.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 1. Lobotomia
Tiedetöppäysjoulukalenterin ensimmäisen luukun takana on lobotomia, eli operaatio, missä aivopuoliskojen välisiä ja niitä taaempiin aivojen osiin yhdistäviä hermoja leikattiin poikki. Tarkoituksena oli auttaa levottomia, ahdistuneita ja tuskaisia potilaita.
Julkaistu: 01.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Geenimuunneltu kolibakteeri syö hiilidioksidia
Tutkijat kehittivät kolibakteerin, joka osaa ottaa hiilidioksidia suoraan ilmasta ja muuntaa sitä orgaanisiksi yhdisteiksi. Tämän povataan avaavan ovia sekä uusille bioenergian muodoille että bakteerien avulla tehdyn ruuan valmistukselle.
Julkaistu: 28.11.2019 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi
Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä – tutkijoiden käsitys pohjoisen muinaisista elinkeinoista meni uusiksi
Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5000 vuotta sitten.
Julkaistu: 22.03.2019 / Kirjoittanut Toimitus
Einstein oli taas oikeassa: aika-avaruus on symmetrinen
Albert Einsteinin suppean suhteellisuusteorian peruslähtökohtia on, että valon nopeus on aina ja kaikkialla sekä kaikissa suunnissa sama. Kvanttigravitaatiota koskevien teoreettisten mallien mukaan on kuitenkin mahdollista, että hiukkasmaailmassa nopeusrajoitusta ei noudatetakaan niin orjallisesti.
Julkaistu: 19.03.2019 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
FINNARP 2018 -tutkimusretkikunta palasi takaisin Etelämantereelta
Tuorein suomalainen tutkimusmatka Etelämantereella on päättynyt, kun FINNARP 2018 -tutkimusretkikunta palasi Suomeen nyt lauantaina 16.2.2019. Marraskuussa alkanut matka piti sisällään normaalia enemmän myrskyjä ja myös viisi päivää myöhästyneen paluun, mutta silti mittaukset saatiin pääosin tehtyä ja aseman sekä kaluston huollot onnistuivat.
Julkaistu: 18.02.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Samuel Kaski opettaa koneita oppimaan (video)
Otaniemessä, Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksen ala-aulassa on akateemikko Teuvo Kohosen muotokuva. Eikä syyttä: hän on kouluttanut useammankin sukupolven tekoälytutkijoita aikana, jolloin Suomessa ei vielä paljoa puhuttu tekoälystä tai koneoppimisesta. Hän oli edellä aikaansa itseorganisoituvine karttoineen.
Julkaistu: 30.10.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tältä näyttää unenpöpperöinen tuore nobelisti onnittelusoittoon vastatessaan
Tänään julkistettiin Nobelin tämänvuotisen kemian palkinnon saajat, ja nähtävästi yhdessä paikassa kamera oli jo valmiina: George Smith näytti tältä aamutuimaan puhelimeen vastatessaan.
Julkaistu: 03.10.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Onnittelusoitto fysiikan tämän vuoden Nobel-palkinnosta lähti kolmelle lasertutkijalle
Tutkijapiireissä odotetaan tällä viikolla soittoa Tukholmasta, ja niinpä Nobel-säätiö julkaisi tänään twitter-tilillään kuvan puhelimesta, mistä soitto lähtee tai soitot lähtevät. Puhelin soi tänään puoleltapäivin Tukholman aikaa kolmessa paikassa: onnittelusoiton saivat Arthur Ashkin, Gérard Mourou ja Donna Strickland.
Julkaistu: 02.10.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Lääketieteen Nobel 2018 meni syöpähoitotutkijoille
Tällä viikolla jaetaan jälleen Nobel-kunniaa – ja tulee myös kovasti pettymyksiä, kun palkinnotta jääneet harmittelevat kohtaloaan. Perinteiseen tapaan ensimmäinen palkinnoista meni lääketieteeseen: sen saavat jaetusti amerikkalainen James P. Allison ja japanilainen Tasuku Honjo “löydöistään syövän hoitamisessa immuunipuolustuksen negatiivisen säätelyn avulla".
Julkaistu: 01.10.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Virtanen sai bakteerin
Tämä on skandaali: A. I. Virtanen jäi aikanaan ilman hänen mukaansa nimettyä bakteeria. Nyt tämä epäkohta korjataan, sillä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkijat kunnioittavat nobelistiamme nimeämällä löytämänsä bakteerin Acidipropionibacterium virtaneniiksi.
Julkaistu: 31.08.2018 / Kirjoittanut Toimitus
CERN-tutkimuskeskuksessa kiihdytettiin kokonaisia atomeita – tulevaisuudessa siintää "gammasädetehdas"
Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä pohditaan erilaisia uusia tapoja tuottaa hiuikkastörmäyksiä, jotka kertovat aineen perusolemuksesta. Yksi tällainen on "gammasädetehdas", joka vaatisi sen, että suuressa LHC-hiukkaskiihdyttimessä pyöritettäisiin protonien sijaan atomeita.
Julkaistu: 31.07.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Euroopan tiede vyöryy Toulouseen
Eteläisessä Ranskassa sijaitseva Toulouse on tällä viikolla eurooppalaisten tiedepiirien keskipisteessä. Sen valtaa joka toinen vuosi pidettävä ESOF, EuroScience Open Forum, eli eurotieteen avoin foorumi. Luvasssa on paljon EU-henkistä puhetta ja tärkeiltä vaikuttavia Brysselin edustajia, mutta myös roppakaupalla kiinnostavia esityksiä, tieteen ja tutkimuksen helmiä ennen kaikkea Euroopasta sekä koko kaupunkiin levittäytyvä tiedejuhla.
Julkaistu: 10.07.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Millä kannattaa kulkea pääkaupunkiseudulla: metrolla, autolla vai kaupunkipyörällä?
Suuret muutokset kaupunkirakenteessa ja liikennejärjestelmässä pääkaupunkiseudulla ovat saaneet aikaan sen, että eri paikkojen saavutettavuus on voimakkaassa muutoksessa. Uusi avoin aineisto paljastaa muutokset jaa geoinformatiikka voi näyttää nopeimmat sekä kätevimmät tavat liikkua.
Julkaistu: 29.06.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Mikä kelluu Kitisen joella?
Joet ovat järvien lailla hiilidioksidin ja metaanin lähteitä, mutta mitkä tekijät vaikuttavat kasvihuonekaasujen vaihtoon veden ja ilmakehän välillä? Sitä tutkitaan nyt suurella mittauskampanjalla Sodankylässä.
Julkaistu: 16.06.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Saksalainen mittaustötterökone kävi nuuskimassa Suomen ilmaa
Saksan Ilmailu- ja avaruuskeskuksen HALO-tutkimuslentokone lensi Suomen yllä 28. toukokuuta 2018 ja teki mm. hiilidioksidin ja metaanin mitauksia ensimmäistä kertaa Suomessa korkealle stratosfääriin asti.
Julkaistu: 08.06.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Onni on uusi kupu
Metsähovin radiotutkimusaseman maamerkki on suuren radioteleskoopin päällä oleva kupu. Nyt asema on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen vanhan ja väsyneen kuvun uusimiseen.
Julkaistu: 31.05.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Kuuden kvarkin "tupla-baryoni" on teoriassa mahdollinen
Aineen perusosaset eli protonit ja neutronit rakentuvat kolmesta tiukkaan pakkautuneesta kvarkista. Uudella simulaatiolla on todettu, että yhdessä hiukkasessa voi olla jopa kuusi kvarkkia.
Julkaistu: 29.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Tähän ei pysty edes Ringo Starr – kvanttirumpu soi ja on soimatta yhtä aikaa
Brittiläis-australialaisen tutkijaryhmän tulokset saavat huippurumpalitkin kalpenemaan kateudesta. Valosta tehty rumpukapula saa mikroskooppisen instrumentin värähtelemään samaan aikaan kuin se ei värähtele.
Julkaistu: 23.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Superkuumaa vettä pikapikapikaa
Näillä helteillä uimavedet lämpenevät nopeasti, mutta tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla vesi saadaan kuumennettua 100 000 celsiusasteeseen 0,000000000000075 sekunnissa.
Julkaistu: 15.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Tutkijat puristivat antiainetta entistä pienempään tilaan
Vaikka aine ja antiaine tuhoavat kohdatessaan toisensa, ne voivat muodostaa "epäneutraalia" plasmaa, joka koostuu sekä hiukkasista että antihiukkasista. Sitä on opittu käsittelemään uudella tavalla.
Julkaistu: 08.05.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Muinaiset egyptiläiset hautasivat hevosensa
Tombosista nykyisestä Pohjois-Sudanista tehty löytö kertoo, että hevoset olivat alueen muinaiselle kulttuurille tärkeämpiä kuin aiemmin on arveltu.
Julkaistu: 27.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Tutkijat saivat selville mikä erottaa nopeat ja hitaat kirjoittajat toisistaan
168 000 koehenkilöä testasi kirjoitusvauhtinsa tutkijoiden kehittämällä verkkotestillä. Nopeimpia näppäilijöitä yhdisti mm. pianon soittamista muistuttava painallustekniikka. Voit tehdä myös itse testin!
Julkaistu: 09.04.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Sattuuhan sitä paremmissakin (tiede)piireissä – osa 2
Tiede ei läheskään aina etene voitosta voittoon, orastavasta hypoteesista toimivaan teoriaan. Matkan varrella on mutkia ja umpikujia, eivätkä tutkijatkaan ole kuin ihmisiä erheineen ja harhoineen. Jotkut niistä ovat aika kummallisia.
Julkaistu: 08.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Kvanttimekaniikka sanelee aineen uuden olomuodon
Kvanttimekaanisiin ilmiöihin liitetty topologinen järjestys näyttää olevan sovellettavissa myös klassisiin aineisiin.
Julkaistu: 04.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Sattuuhan sitä paremmissakin (tiede)piireissä – osa 1
Viime päivinä on mediassa ja varmasti myös akateemisissa kahvipöytäkeskusteluissa naureskeltu kosmologian professori Peter Dunsbylle, joka äskettäin löysi ”hyvin kirkkaan kohteen Trifidi- ja Laguunisumujen lähistöltä”.
Julkaistu: 23.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Ihmiset alkoivat innovoida jo varhain – koska oli pakko
Varhaisten ihmisten kehitys oli riippuvaista ympäristöoloista. Runsaat 300 000 vuotta sitten niissä tapahtui muutoksia, jotka pakottivat esivanhempamme ideoimaan uusia asioita.
Julkaistu: 16.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
"Jokainen kaava puolittaa myynnin" – Maailmankaikkeus ja herra Hawking
Millainen maailmankaikkeus olisi ilman Stephen Hawkingia? Vähitellen joudumme tottumaan ajatukseen, sillä tieteen megajulkkis on poissa. Suru-uutinen levisi maailmaan keskiviikkoaamuna.
Julkaistu: 14.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Vesi yllättää yhä – se voi olla lasimaisen tahmeaa
Vaikka kolme neljäsosaa Maasta on veden peitossa, tutkijat löytävät silti uusia ominaisuuksia tuolta elämän kannalta oleelliselta aineelta. Nyt nestemäisen veden on todettu esiintyvän aiemmin tuntemattomassa olomuodossa.
Julkaistu: 12.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Todella outoa: laservalo syntyy kaaoksesta
Ultralyhyen laserpulssin syntyhetki on pystytty havaitsemaan ensimmäistä kertaa – ja tulos on hyvin jännä. Tampereen teknillisen yliopiston fotoniikan tutkijat olivat mukana hankkeessa, jonka tulokset julkaistiin juuri Nature Photonics -lehdessä.
Julkaistu: 08.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus
FoodiEX haluaa syömäreitä kehittämään öklöruokaa
Hyönteisten ja rikkakasvien syönti saa monilla yökkäämisreaktion päälle, mutta miksi? Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen FoodiEX -hanke koettaa selvittää mikä uusien bioruokaraaka-aineiden syömisessä oikein tökkii.
Julkaistu: 06.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Onko skyrmioni pallosalaman salaisuus?
Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet luomaan kvanttikaasussa kolmiulotteisen skyrmionin. Se ennustettiin teoreettisesti yli 40 vuotta sitten, mutta vasta nyt se on havaittu myös kokeellisesti.
Julkaistu: 04.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Sano PEBF! Se on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri harppaus biomassamuoville
Oulun yliopiston Kestävän kemian tutkimusyksikössä on kehitetty uusi synteettinen biopolymeeri, jonka tutkijat ovat nimenneet lyhenteellä PEBF. Polymeeriä voidaan valmistaa biomassapohjaisista raaka-aineista siten, että materiaalin sisältämä hiili on kokonaisuudessaan biomassaperäistä.
Julkaistu: 28.02.2018 / Kirjoittanut Toimitus
Olympiseeni muodostaa nanomaailman kisatunnuksen – tutkijat kehittivät uudenlaisen molekyylin
Kuin tilauksesta "juhlistamaan" suomalaisten surkeaa kisamenestystä kemistit ovat onnistuneet luomaan molekyylin, joka muistuttaa rakenteeltaan olympiarenkaita.
Julkaistu: 23.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen