Video: Nobelin taloustieteen palkintoesitelmä 2016

Tuskin kukaan Suomessa on jäänyt pimentoon siltä, että Nobelin tämänvuotisen taloustieteen palkinnon sai suomalainen Bengt Holmström. Paitsi että hän jakaa palkinnon yhdessä Oliver Hartin kanssa, Holmström on asunut ja työskennellyt jo pitkään Yhdysvalloissa ja itse asiassa kyseessä ei ole Nobelin palkinto, vaan Ruotsin valtionpankin myöntämä palkinto Alfred Nobelin kunniaksi.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Nobelin lääketieteen palkintoesitelmä 2016

Tämänvuotisen Nobelin palkinnon lääketieteen tai fysiologian alalla tulee nyt ensi lauantaina Tukholmassa pidettävässä juhlallisessa seremoniassa saamaan japanilainen Yoshinori Ohsumi.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Nobelin kemian palkintoesitelmä 2016

Käynnissä olevan Nobel-viikon olennainen osa ovat esitelmät, joita palkittavat ovat pitäneet tänään torstaina ja eilen keskiviikkona.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Nobelin fysiikan palkintoesitelmä 2016

Tukholmassa juhlitaan parhaillaan Nobel-viikkoa, joka huipentuu palkintojen jakotilaisuuteen ensi lauantaina. Perinteiseen tapaan sitä ennen palkinnon saajat pitävät esitelmiä, jotka on lähetetty myös netissä.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Kemiallinen joulukalenteri 8/24: Onko joulua ilman suklaata?

Heti alkuun vastaus otsikon kysymykseen: Ei, monille joulu ei olisi joulu ilman suklaata – eikä kemiallinen joulukalenteri ei olisi ainakaan kunnollinen ilman suklaan käsittelyä.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 7/24: Etikkasilakoita ja balsamicoa

Joulukalenterimme luukun raosta lorisee tänään monikäyttöistä etikkaa.

Julkaistu: 07.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 6/24: Polyesterilippumme

Suomen lippu esitettiin tiettävästi ensimmäisen kerran julkisesti 13.5.1848, samassa tilaisuudessa kuin Maamme-laulu julkistettiin. Kansallistuntoa tihkuva tilaisuus oli silloisen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ylioppilaskunnan kevätjuhla, Floranpäivän juhla.

Julkaistu: 06.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 5/24: Hyvää ja nokista joulua!

Hollannissa vietetään tänään Sinterklaas-juhlaa: Pyhä Nikolaus (Sint Nicolaas eli Sinterklaas) jakaa lahjoja kilteille lapsille ja pelottelee tuhmempia vitsalla tai säkkiin pistämisellä. Hän tulee höyrylaivalla Espanjasta, minne hän oli tullut kaukomailta lahjat mukanaan.

Julkaistu: 05.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 4/24: PVC ja muut joulumuovit

Joulu on muovintäyteistä aikaa. Tuorekelmu, polyesterikuidut, joulupukin naamari, kuplamuovipehmusteet, tehdaspakkaukset, muovikuusi ja -koristeet. Mistä se kaikki oikein tulee?

Julkaistu: 04.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 3/24: Jokapaikan arabikumi

Mitä yhteistä on akvarellikuvitetuilla joulukorteilla, nuoltavilla joulupostimerkeillä, joulupaketista löytyvillä kumikarkeilla, sekä uudenvuoden ilotulitteilla?

Julkaistu: 03.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 2/24: Parasetamolilla joulukipujen kimppuun

Tiedetuubin kemiallisen kierrätysjoulukalenterin toisesta luukusta putkahtaa pillereitä.

Julkaistu: 02.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 1/24: Mitä steariini oikein on?

Tiedetuubi käyttää kierrätyskaleneria: viimevuotinen kemiallinen joulukalenteri sai sen verran kiitosta, että se kannattaa laittaa pramille toisenkin kerran. Siis tänä juhlakautena esittelemme uudelleen 24 erilaista joulun tekevää ainetta ja kerromme niiden tarinan.

Julkaistu: 01.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Maailman pienimmät kultaketjut tehtiin Jyväskylän nanotiedekeskuksessa

Noin yhden nanometrin kokoisia kultahiukkasia yhdistettiin molekyyleillä toisiinsa, jolloin ne muodostivat kultahiukkasten ketjuja ja renkaita. Tutkimus on merkittävä edistysaskel valon kanssa voimakkaasti vuorovaikuttavien nanomateriaalien ymmärtämisessä.

Julkaistu: 25.09.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Onko tämä muka taidetta? Kerro ja auta tutkijoita.

Mikä on taidetta ja mikä ei? Sitä pohtitaan joka päivä kahvipöydissä ja kapakoissa, mutta sitä miettivät myös tutkijat: miten oikeasti ymmärrämme kauneuden ja taiteen? Nyt suomalaistutkijat kaipaavat apua tämän selvittämisessä.

Julkaistu: 20.09.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Imutieliikennettä säätelevä molekyyli löytyi Turusta

Turun yliopiston tutkijat löysivät aiemmin tuntemattomia ja yllättävän suuria eroja ihmisen elimistön imuteiden välillä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin uusi imutieliikenteestä vastaava molekyyli. Tulokset voivat avata mahdollisuuksia esimerkiksi syövän leviämisen kontrollointiin.

Julkaistu: 07.09.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Unohda Loch Ness: tässä on Storr Lochsin hirviö (ja se on totta)

Legenda Loch Ness -järvessä elävästä hirviöstä elää edelleen, vaikka siitä ei ole saatu moderneillakaan laitteilla minkäänlaisia merkkejä. Sen sijaan Storr Lochs -järvestä Skotlannissa on löydetty oikea todiste toisesta jurakauden hirviöstä. Tosin tämä omituisen delfiinin näköinen, 170 miljoonaa vuotta sitten elänyt monsteri on oikeastaan aika sympaattisen näköinen!

Julkaistu: 07.09.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Metallipurjevene Tara – tutkimusmatkalla Tyynellä valtamerellä

Tara on ranskalainen 36-metrinen purjealus, jonka tutkimusmatkoja olemme seuranneet aikaisemminkin Tiedetuubissa (Jäämeri vuonna 2013 ja yleisjuttu viime vuonna)

Julkaistu: 06.09.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Hämmentävä muodonmuutos: meren jodi muuntuu pienhiukkasiksi ilmassa

Nyt tiedetään, miten merten makrolevien ja kasviplanktonin tuottamat jodiyhdisteet muuntuvat ilmakehän pienhiukkasiksi. Pienhiukkasilla on merkittävä vaikutus ilmastoon, sillä ne toimivat pilvien tiivistymisytiminä ja säätelevät pilvien ominaisuuksia, kuten Auringon valon heijastumista takaisin avaruuteen.

Julkaistu: 01.09.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Turkulaistutkimus perehtyy glyfosaatin haittoihin

Uudessa suomalaistutkimuksessa selvitetään urakalla glyfosaatin ympäristövaikutuksia sekä sitä kuinka haittoja voidaan vähentää. Tutkimuksia tehdään koealoilla Turun Ruissalossa.

Julkaistu: 31.08.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Harvinainen sääpommi aiheutti maanjäristysaaltoja

Japanilaiset seismologit kertovat havainneensa ensimmäistä kertaa voimakkaan myrskyn aikaansaamia seismisiä aaltoja. Pohjoisella Atlantilla vuonna 2014 olleen sääilmiön synnyttämiä pieniä tärähdyksiä havaittiin Japalissa olevilla mittalaitteilla.

Julkaistu: 28.08.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Haluatko edistää koirien hyvinvointia ja samalla tiedettä?

Onko sinulla koira? Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmä haluaa kuulla koiriesi käytöksestä!

Julkaistu: 12.08.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Fyysikot pettyneitä: uusi hiukkanen olikin tilastoharha

Jo yli puolen vuoden ajan on huhuttu, että LHC:n havainnoista olisi löytynyt uusi hiukkanen, joka laittaisi maailmankuvamme remonttiin. Ennenaikaisesti vuotaneet tiedot tulossa olevasta artikkelista kertovat, että hiukkasen sijaan havainnoista on löytynyt tilastollista säännönmukaisuutta, joka näytti uudelta hiukkaselta.

Julkaistu: 06.08.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tutkimus: Grönlannin jäätikön pohja suurimmaksi osaksi sula

Tuore kartta näyttää, mitkä osat Grönlannin jäätiköstä ovat jäätyneet pohjaan kiinni, ja missä jää liukuu vesikerroksen päällä.

Julkaistu: 04.08.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Maailman suurimman pedon esiäiti eli alle 80000 vuotta sitten

Tuore tutkimustulos kertoo kaikkien kaskelottien periytyvän yhdestä ainoasta naaraasta.

Julkaistu: 02.07.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Ei alkuainetta Lemmylle – Juri sen sijaan saa nimensä taulukkoon

Unohda ununtrium, ununpentium, ununseptium ja ununoctium! Tässä tulevat nihonium, moscovium, tennessine ja oganesson.

Julkaistu: 09.06.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Siitepölydataa neljältä vuosikymmeneltä

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on avannut siitepölydataa vuosilta 1974‒2013. Tutkimusdata on tiedeyhteisön vapaassa käytössä, ja sitä voi hyödyntää myös kaupallisesti.

Julkaistu: 07.06.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Tutankhamonin tikari tupsahti taivaalta

Tuore tutkimus kertoo selvästi: muinaisen Egyptin kuuluisin hallitsija haudattiin meteoriittiraudasta tehdyn veitsen kera.

Julkaistu: 02.06.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Ilmastospiraalista päivitetty versio

Kuinka ilmakehämme lämpenee? Hieno visualisointi hieman karmaisevasta asiasta.

Julkaistu: 01.06.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kaikkien aineiden sormenjäljet yhdessä kuvassa

Miten alkuaineet erotetaan toisistaan? Tämän kuvan avulla.

Julkaistu: 31.05.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Savua vai kuparia?

Kuva näyttää vähän mustavalkoiselta savulta, mutta on oikeasti kuparista tehdyn vaahdon halkileikkaus kuvattuna röntgentomografisesti.

Julkaistu: 30.05.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Maailman kuuluisin täydellinen auringonpimennys

Tänään vuonna 1919 tapahtui Etelä-Amerikassa, eteläisellä Atlantilla ja Afrikassa täydellinen auringonpimennys, joka on todennäköisesti maailman kuuluisin sellainen.

Julkaistu: 29.05.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Maan ydin on yllättäen kuorta nuorempi

Tanskalainen tutkijaryhmä päätti ottaa mittaa urbaanista suhteellisuusteoreettisesta legendasta. Osoittautui, että kerrankin uskomus vähätteli todellista ilmiötä. Aikaero pinnan ja ytimen välillä on luultua suurempi.

Julkaistu: 28.05.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Ota olut rauhassa – saattaa suojata dementialta

Liika on ehdottomasti liikaa: alkoholi on hermomyrkky, joka suuressa määrin ja liian usein nautittuna vaikuttaa haitallisesti aivoihin. Sen sijaan vähäisen tai kohtuullisen alkoholinkäytön vaikutukset näyttävät olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä – ainakin aivojen kannalta.

Julkaistu: 27.05.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Suunnatun evoluution äiti sai Millennium-palkinnon

California Institute of Technologyssa kemiantekniikan, biotekniikan ja biokemian professorina toimiva Frances Arnold on kehittänyt uuden ja nopean tavan muokata proteiineja – tekniikan, jonka ansiosta uusiutumattomia ja kalliita raaka-aineita käyttävää tuotantoa voidaan korvata kestävän kehityksen mukaisesti useilla teollisuuden aloilla.

Julkaistu: 24.05.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Piiskapyrstöinen kalalisko selvisi nopeasti muinaisesta joukkotuhosta

250 miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli tukalat oltavat. Elinolosuhteet muuttuivat niin nopeasti, että eläin- ja kasvikunta ei ehtinyt sopeutua – tai ainakaan suurin osa ei ehtinyt.

Julkaistu: 23.05.2016 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Itämeressä ui keltainen sukellusvene, jonka nimi on Uivelo (video)

Ilmatieteen laitos tutkii myös merten syvyyksiä nyt automaattisella sukellusveneellä. Uivelo on miehittämätön veden alla toimiva tutkimuslaite, joka otettiin käyttöön toukokuun alussa.

Julkaistu: 17.05.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Valo, ikivanha tuttu, yllätti tutkijat

Valon voisi kuvitella olevan tutkijoille niin tuttu asia kuin jokin voi ylipäätään olla. Sitä on tutkittu vuosisatojen ajan yhä tarkemmilla mittalaitteilla ja sitä on kaikkialla.

Julkaistu: 17.05.2016 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Tvärminnen tutkimusalus on antiikkinen - Stig auttoi hankkimaan uuden

Helsingin yliopisto on päättänyt hankkia uuden tutkimusaluksen Hangossa sijaitsevalle Tvärminnen eläintieteelliselle tutkimusasemalle. Nykyinen tutkimusvene Saduria ei enää täytä nykyaikaisia vaatimuksia.

Julkaistu: 17.05.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Maailman suurimman atomilaboratorion rakennus alkoi

Jo toinen historiallinen kuva peräjälkeen päivän kuvana: nyt kuva on vuodelta 1956, ja siinä rahdataan "jättimäisen" suurta magneettia juuri perustettuun Eurooppalaiseen hiukkastutkimuskeskukseen CERNiin.

Julkaistu: 17.05.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Maailman pienin autokilpailu: tässä tulevat nanoautot

Kenties omituisin kilpa-autoilutapahtuma on huipentumassa, kun viisi tutkijaryhmää viidestä maasta valmistautuu ajamaan kilpaa nanokokoisilla autoillaan. Rata on myös nanokokoinen, sillä reitillä pujotellaan atomien välissä. Kilpailu on Toulousessa, Ranskassa ensi syksynä, mutta kilpailijat on nyt valittu ja heidän loppukirinsä kisaan voi alkaa.

Julkaistu: 10.05.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Reportaasi Saaristomereltä 3/4: Kuin mammutit arolla

Jungfruskärin perinnemaisemat ovat kaunis saavutus, jossa kävijän silmä lepää. Mutta miksi niitä hoidetaan -- mikä on niiden biologinen merkitys? Neliosainen reportaasi kertoo Saaristomeren kansallispuiston helmestä.

Julkaistu: 10.05.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Joko kesä alkoi?

​Virallisen määritelmä mukaan terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi kymmenen plusasteen yläpuolelle. Viime päivinä on ollut lämmintä ja aurinkoista, ja monien mielestä kesä on jo ilmiselvästi alkanut.

Julkaistu: 07.05.2016 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Tutkijat tekivät spermaa ihosoluista

Espanjalainen tutkijaryhmä kertoo Naturen Scientific Reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessaan onnistuneensa muuttamaan ihmisen ihon soluja sukusoluiksi. Uusi menetelmä lupaa uuden menetelmän lapsettomuushoitoon, mutta herättää varmasti jälleen uudenlaisia eettisiä kysymyksiä.

Julkaistu: 01.05.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Isaac Newtonin sateenkaari

Päivän kuvana on sateenkaari – mutta tällä kertaa vuosikertaversiona.

Julkaistu: 29.04.2016 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Näin ääni kulkee tavallista nopeammin

190 vuotta sitten omituinen venekaksikko seilasi Genevenjärvellä. Veneissä olivat sveitsiläiset Jean-Daniel Colladon ja Charles-Francois Sturm, jotka mittasivat äänen nopeutta vedessä.

Julkaistu: 09.04.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Vesi - teema ja muunnelmia

Vesi on kummallinen aine. Se voi esiintyä kolmessa eri olomuodossa samoissa olosuhteissa – tai ainakin melkein. Ja nyt eletään taas sitä vuodenaikaa, kun olosuhteissa tapahtuu alvariinsa veden olomuotoon vaikuttavia muutoksia.

Julkaistu: 05.04.2016 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Kartta aivoista on kuin taideteos

Päivän kuvassa on tänään Jackson Pollockin taideteokselta näyttävä kartta aivojen koko kuorikerroksen hermoradoista. Se on tehty Lausannen polyteknisessä korkeakoulussa Blue Brain -projektin yhteydessä.

Julkaistu: 20.03.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Uutta voimaa antibiooteille? Oululaistutkijat keksivät bakteerien suojausmekanismin

Oulun yliopiston kasvimikrobiologian dosentti Anna Maria Pirttilän tutkimusryhmä on löytänyt uudenlaisen bakteerien puolustusmekanismin. 

Tietoa voidaan käyttää hyödyksi etsittäessä uusia antibiootteja tai lääkkeitä sellaisiin sairauksiin, jotka johtuvat hapen haitallisten muotojen eli niin sanottujen happiradikaalien toiminnasta. Tällaisia ovat muun muassa silmänpohjanrappeuma ja Alzheimerin tauti.

Julkaistu: 17.03.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiesitkö? Kannat koko ajan 600 kilon lastia päälläsi.

Julkaistu: 07.03.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Äkäpussin iki-ihana ensilento

Eräs ikonisimmista toisesta maailmansodasta kertovien elokuvien hahmoista on brittiläinen Spitfire-hävittäjä, jonka osuus Brittein saarten puolustamisessa saksalaisia vastaan olikin erittäin suuri. Sotasankari teki ensilentonsa tänään 80 vuotta sitten.

Julkaistu: 05.03.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen