Tämä origamikartta vääristää maailmankuvaa perinteisiä karttoja vähemmän
Palkittu japanilainen maailmankartta soveltuu moneen tehtävään. Kartta on joustava, eikä se vääristä mantereiden pinta-aloja kuten perinteiset kartat.
Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana
Kiinalaisten taikonauttien 30-päiväinen lento Tiangong-2 -avaruusasemalle on jo edennyt paria päivää ylitse puolenvälin. Taikonutit Jing Haipeng ja Chen Dong lähtivät matkaan 17. lokakuuta ja suunnitelman mukaan he palaavat takaisin Maahan marraskuun 20. päivänä.
Älä enää ärsyynny lehtien haravoinnista – ruskassa on raaka-aineiden runsaudensarvi!
Syksyn pudonneet lehdet sisältävät paljon kiinnostavia ainesosia, kuten väriaineita, hiilihydraatteja, proteiineja sekä haitallisten bakteerien kasvua estäviä yhdisteitä. Niitä voisi käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi kosmetiikka-, tekstiili-, rehu- ja elintarviketeollisuudessa.
Video: Before the Flood - avartava dokumenttielokuva ilmastonmuutoksesta
Tuore National Geographicin dokumentti näyttää saarnaamatta, kuinka ilmastomme on viime aikoina muuttunut. Realistiset tulevaisuudenkuvat antavat ajattelun aihetta.
Elokuva-arvostelu: Before the Flood on toivoa tihkuva synkkä dokumentti, joka kaikkien tulisi nähdä
Arvostelussa elokuva, jossa matkataan puolessatoista tunnissa ympäri maailman Leonardo di Caprion kanssa. Samalla perehdytään suurimpaan haasteeseen, joka ihmiskuntaa on ikinä kohdannut. Mikäs sen mukavampaa?
Syksyn taikaa: Satavuotisen kesäajan liian pitkä historia
Kesäaika otettiin ensi kerran käyttöön tasan sata vuotta sitten. Valoisan ajan "säästö" muodostaa vieläkin maailmanlaajuisen sekasotkun, joka aiheuttaa sekä ongelmia terveydelle että harmaita hiuksia globaalille yhteistyölle.
Yli vuoden urakka päättyi: Pluto-aineisto on viimein perillä
New Horizons -luotaimen keräämät ainutlaatuiset tiedot Plutosta ovat viimein turvassa. Ainakin luultavasti. Takana on viisitoista kuukautta kestänyt piinaava urakka.
Schiaparellin törmäyspaikka on saatu kuvattua tarkalla HiRISE-kameralla. Kuvat herättävät uusia kysymyksiä tapahtumien tarkasta kulusta.
Mars-laskeutujan tuhon syy selvinnyt – tänään saadaan uusia kuvia
Viikko sitten keskiviikkona tuhoutuneen Schiaparelli-laskeutujan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä on tutkittu kuumeisesti tämän viikon aikana, ja näyttää siltä, että syy on löydetty. Tänään torstaina saadaan myös kiertoradalta otettuja suurtarkkuuskuvia laskeutumisalueesta – siis eurolaskeutujan surullisesta hylystä punaisen planeetan pinnalla.
Saturnuksen pohjoisnapa muutaa rajusti väriään
Cassini-luotain on havainnut merkittäviä muutoksia Saturnuksen pohjoisnavalla. Kuusikulmainen napapyörre on muuttanut väriään ja käytännössä haalistunut. Tapahtuman uskotaan olevan seurausta kesän tulosta.
Syksyn taikaa: Humaltuvatko tilhet pihlajanmarjoista?
Pureudumme urbaaniin syyslegendaan: Toikkaroiko pihlajassa todella kännisiä tilhiä? Tieteen valossa näyttää siltä, että kyse on jostain aivan muusta.
Tuoreimmat tiedot Mars-laskeutujan tuhosta: pettikö tietokone Schiaparellin?
Keskiviikon tapahtumat Marsissa alkavat vähitellen selvitä, kun Schiaparelli-laskeutujan lähettämää noin 600 megabittiä tietoa, kolmea eri signaalia sekä kiertoradalta otettuja kuvia on käyty läpi. Tästä on tulossa ensimmäinen Mars-luotaimen onnettomuus, joka pystyttäneen selvittämään varsin tarkasti.
Epäonninen Schiaparelli-laskeutuja lienee viimein löytynyt
Schiaparelli-laskeutuja on todennäköisesti paikannettu satelliittikuvista. Jos kyse todella on siitä, laite on pudonnut vauhdilla ja törmännyt pintaan, kenties jopa räjähtäen. Asia varmistunee lähiaikoina tarkempien kuvien myötä.
Revontuliaktiivisuus taas nousussa -> viikonloppuna katseet taivaalle!
Auringon näkyvä pinta on tällä haavaa varsin tylsän näköinen, sillä vain yksi vaisu pilkkuryhmä pilkottaa sen pinnalla. Silti viikonlopuksi ja ensi viikolle luvataan mahdollista revontuliaktiivisuutta. Sääli vain, että Suomi on varsin tiiviisti pilvien alla.
Suurimmalta kuuttomalta kääpiöplaneetalta löydetty kuu
Tutkijat ilmoittivat löytäneensä kiertolaisen 2007 OR10 -nimiseltä kappaleelta. Se on kolmanneksi suurin tunnettu kääpiöplaneetta.
Schiaparellin epäonnistumisen syy selvinnyt jo nyt?
Enää ei ole epäselvyyttä siitä, että Schiaparellin laskeutuminen on epäonnistunut. Se makaa todennäköisesti murskaantuneena Marsin pinnalla – mutta miksi?
Nasan Jupiteria kiertävä Juno uusissa vaikeuksissa
Aktiivisen avaruuspäivän toinen ikävä uutinen tulee Jupiterista: venttiiliviasta kärsinyt, planeetan lähiohituksen tänään tehnyt Juno-luotain asettui juuri ennen tutkimustoiminnan alkamista varotilaan ja koko ohilento menetettiin tieteellisessä mielessä. Lennonjohto on saanut luotaimen kuitenkin nyt hallintaansa ja lento voi jatkua.
ExoMars on onnistuneesti Marsin kiertoradalla – laskeutuja todennäköisesti tuhoutunut
Euroopan avaruusjärjestön ExoMars-lento saapui tänään Marsiin ja tuloksena on menestys ja epätietoisuus: lennon tärkein osa, Marsia tutkiva Trace Gas Orbiter asettui hienosti kiertämään planeettaa, mutta sen Schiaparelli-laskeutuja on todennäköisesti tuhoutunut.
Mitä tänään tapahtui Marsissa? Ja mikä on laskeutujan kohtalo?
Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen ExoMars-lento saapui tänään Marsiin. Lentoon kuuluva TGO-luotain asettui onnistuneesti kiertämään punaista planeettaa samalla kun sen mukana lentänyt pieni Schiaparelli-laskeutuja syöksyi Marsin kaasukehään – kenties myös sen pintaan, sillä sen kohtalosta ei ole vielä tietoa. Tällä sivulla on aikajanana se, mitä tänään tapahtui.
Schiaparelli-luotain laskeutuu mielenkiintoiselle alueelle Marsissa – jää lähes huomiotta
Eurooppalainen Schiaparelli-luotain tömähtää viimein tänään iltapäivällä Marsin pinnalle. Vaikka laite päätyy kiinnostavalle alueelle, se ei juuri seutua havainnoi.
Luotaimella pienenpieni mahdollisuus tehdä outoa historiaa Marsissa
Schiaparelli-luotain saattaa kohta tehdä historiaa Marsissa. Siihen se kuitenkin tarvitsee erittäin paljon oikein hyvää - tai huonoa - tuuria.
Video: Näin eurolaskeutuja Schiaparelli saapuu Marsiin
Eurooppalaisen ExoMarsin Mars-laskeutuja Schiaparelli syöksyy 21 000 kilometrin tuntinopeudella Marsin kaasukehään tänään klo 17.42 Suomen aikaa.
Superpäivä avaruudessa: mitä tapahtuu tänään?
Harvoin on avaruuslentojen ja -tutkimuksen alalla näin aktiivista päivää: ExoMars 2016 -lentoon kuuluvat luotain ja laskeutuja saapuvat Marsiin, Juno tutkii Jupiteria lähiohituksella ja kolme avaruuslentäjää lähtee matkaan kohti avaruusasemaa. Samalla eilen laukaistu Cugnus-rahtari löntystää kohti avaruusasemaa ja kaksi kiinalaista avaruuslentäjää on juuri aloittanut työnsä Kiinan omalla avaruusasemalla.
Siemenet syöksyivät yöllä avaruuteen
Tuorein rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle lähti matkaan viime yönä Suomen aikaa. Tämä Cygnus-avaruusrahtarin lento on kiinnostava siksi, että se käytti pitkästä aikaa Antares-kantorakettia ja aluksen mukana on myös Suomeen päätyviä siemeniä.
Siemenkuljetus avaruusasemalle lähtövalmiina
Kiihkeä toiminta avaruuslentopuolella jatkuu: eilen laukaistavaksi aiottu, mutta laukaisualustassa olleen vian vuoksi lykätty rahtilento Kansainväliselle avaruusasemalle on tarkoitus lähettää matkaan ensi yönä Suomen aikaa. Mukana Cygnus-aluksessa on myös Suomeen päätyviä siemeniä.
Video: Näin Kiinan taikonautit nousivat avaruuteen
Tuorein kiinalainen miehitetty avaruuslento alkoi viime yönä klo 2.30 Suomen aikaa, kun Shenzhou-11 -alus laukaistiin matkaan Pitkä marssi 2F -kantoraketilla Gobin autiomaassa sijaitsevasta Jiuquanin avaruuskeskuksesta.
Ratakorjaus onnistui, ExoMars on turvassa
Kaikki on nyt kunnossa ensi keskiviikon Marsiin saapumista ja laskeutumista varten: Schiaparelli-laskeutuja irtosi onnistuneesti eilen ja emoaluksen tärkeä ratamuutos nyt aamuyöstä onnistui sekin erinomaisesti.
Shenzhou 11 valmis lähtöön – mitä tiedämme tästä kiinalaisten avaruuslennosta?
Seuraava kiinalaisten miehitetty avaruuslento on tarkoitus laukaista kiertoradalle noin kahden tunnin päästä, eli aikaisin maanantaiaamuna Kiinan aikaa. Kaksihenkinen miehistö lentää Kiinan uudelle avaruusasemalle.
Kun ero on hyvä asia: Mars-laskeutuja Schiaparelli lähti omille teilleen
ExoMars-lento etenee kohti keskiviikkoista laskeutumista onnellisten tähtien alla, sillä Schiaparelli-laskeutuja irtosi TGO-luotaimesta heti sitten juuri suunnitellulla tavalla.
Toiminta alkaa tänään: ExoMars aloittaa saapumisen punaiselle planeetalle
Laskeutuminen Marsiin tapahtuu vasta ensi keskiviikkona, mutta varsinainen toiminta alkaa jo tänään, kun 577-kiloinen Schiaparelli-laskeutuja irrotetaan ExoMars-luotaimesta. Kolmen päivän ajan alukset lentävät erillään, ja siinä missä laskeutuja suuntaa suoraan Marsin pinnalle, tekee ExoMars ratamuutoksen ja asettuu kiertämään punaista planeettaa.
Video: Suomalaisittainkin tärkeä aaltopeltihärveli lentää jälleen
Syyskuun 15. päivänä Dübendorfissa, Zürichin luona oli ilmassa historian siipien havinaa ja näkymä lähes sadan vuoden takaa: Junkers F 13 -lentokone nousi ensilennolleen. Tilaisuutta juhlistettiin asiaankuuluvasti 1920-luvun hengessä, kuten video näyttää.
Nasan Jupiter-luotain Junolla ongelmia
Juno-luotain on jälleen lähestymässä Jupiteria hyvin soikealla radallaan planeetan ympärillä. Lähimmillään luotain on 19. lokakuuta, siis ensi keskiviikkona, jolloin tarkoituksena oli käyttää luotaimen rakettimoottoria radan muuttamiseen vähemmän soikeaksi. Nyt tästä manöveeristä on päätetty luopua Junossa mahdollisesti olevan vian vuoksi.
Jättimäiset renkaat eksoplaneetalla – tällainen on Super-Saturnus
Tähti nimeltä J1407 on Kentaurin tähtikuviossa noin 420 valovuoden päässä sijaitseva nuori tähti, jolla on varsin jännä kiertolainen: eksoplaneetta, jonka massiivinen rengassysteemi saa oman Aurinkokuntamme rengaskuningatar Saturnuksen näyttämään hassulta kääpiöltä. Ei ihmekään, että tätä J1407b -planeettaa on kutsuttu Saturnukseksi steroideilla.
Video: Miltä tähtitaivas oikeasti näyttää?
Todellisen tähtitaivaan saaminen kuvattua videolle on hyvin hankalaa, koska kamerat eivät yleensä pysty tallentamaan heikkovaloisia tähtiä ilman aikavalotusta. Niinpä suurin osa videoista, joilla on tapahtuu jotain ja taivaalla näkyy kaunis tähtitaivas, on keinotekoisia: tähdet ja toiminta on kuvattu erikseen ja liitetty yhteen jälkikäteen.
Revontulihälytys: upea näytelmä meneillään juuri nyt
Juuri nyt on meneillään kohtalaisen voimakas geomagneettinen myrsky. Sen odotetaan kestävän ainakin tämän yön – kenties pitempäänkin.
Jo neljäs suomalaissatelliitti sai lipun avaruuteen – mutta milloin ensimmäinen lähtee?
Suomesta on tullut yllättäen pieni avaruusmaa: pitkän odottelun jälkeen lähdössä ja suunnitteilla on jo kaikkiaan viisi satelliittia. Koko viisikkoa esiteltiin viime viikonloppuna Kansainvälisen avaruusviikon tapahtumassa Helsingin observatoriossa, ja nyt Iceye ilmoitti kyydin varmistuneen ensimmäiselle satelliitilleen.
Omituinen tutkimus: näin tehdään sähköstä ruokaa
Ihan pelkästä sähköstä ei saa tietenkään murkinaa, mutta kun mukaan otetaan ilmasta erotettua hiilidioksidia ja mikro-organismeja, voidaan tuottaa yksisoluproteiinia. Siinä on yli puolet proteiinia, neljänneksen hiilihydraatteja ja loput lipidejä ja nukleiinihappoja. Ympäristöystävällinen menetelmä voi tulevaisuudessa korvata perinteistä maatalouden ruoantuotantoa.
Video: Nasa suunnittelee Mad Max -tyylistä robottia Marsiin
Laitteen nimi on RASSOR, eli Regolith Advanced Surface Systems Operations Robot, ja se on eräänlainen automaattinen kaivuri.
USA:n salasukkula ollut jo 500 vuorokautta tällä lennollaan
Yhdysvaltain enemmän tai vähemmän salainen minisukkula X-37B on ollut jo 500 vuorokautta uusimmalla lennollaan. Kyseesä on jo neljäs tällaisen sukkulan lento, ja se on kenties rikkomassa edellisen lennon pituusennätystä.
Saksa kieltää polttomoottoriautot
Jo on aikoihin eletty: Saksa aikoo kieltää polttomoottoreiden käytön autossa. Vuodesta 2030 alkaen uusien autojen tulisi olla vain päästöttömiä.
Tämän vuoden syyskuussa jään keskimääräinen laajuus Pohjoisella jäämerellä oli 4,7 miljoonaa neliökilometriä, joka on kaikkien aikojen viidenneksi pienin arvo. Kaikki alhaisimmat merijään laajuudet on mitattu viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Video: avaruusturistialus näyttävässä onnettomuustestissä
Blue Origin -yhtiö suoritti viime keskiviikkona tärkeän kokeen avaruusturistien lennättämiseen tarkoitetulla New Shepard -raketillaan. Raketti nostaa normaalilennossa nokassaan olevan nelitonnisen, kuusipaikkaisen kapselin noin 40 kilometrin korkeuteen, mistä kapseli kohoaa yli sadan kilometrin korkeuteen ja laskeutuu sieltä alas pehmeästi laskuvarjojen varassa.
