Sodankylään ESAn satelliittien kalibrointi- ja validointikeskus
Euroopan avaruusjärjestö ESA perustaa yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa Arktisen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskuksen Sodankylään. Tällaista toimintaa on tehty Sodankylässä jo pitkään, mutta nyt toiminta saa virallisemman luonteen.
Julkaistu: 07.02.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Pysyykö jääkuiden elämä piilossa?
Onko jättiläisplaneettojen jäisten kuiden valtamerissä syntynyt alkeellista elämää? Sitä ei tiedetä – ehkä koskaan.
Julkaistu: 07.02.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Asteroidi 2024 YR4 - tänne törmäys voisi osua ja tällainen se voisi olla
Seuraamme asteroidi 2024 YR4:n havaitsemista ja sen mahdollista törmäysuhkaa. Tässä jutussa on analyysi sen koosta, mahdollisesta törmäyspaikasta ja siitä, miten törmäys saattaisi tapahtua.
Julkaistu: 05.02.2025 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi
Galaktinen napakymppi
Mitä tapahtuu, kun galaksit kolaroivat nokikkain? Avaruuteen lähtee leviämään renkaita samaan tapaan kuin lammen pintaan, kun veteen heittää kiven. Mittakaava vain on hieman toisenlainen.
Julkaistu: 05.02.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Asteroiditörmäyksen mahdollisuus vuonna 2032 kasvanut
Joulukuussa löydettyä asteroidia 2024 YR4 on havaittu aktiivisesti, koska se tulee lentämään hyvin läheltä maapalloa – kenties jopa törmäämään – vuonna 2032. Tuoreimman arvion mukaan törmäyksen todennäköisyys on noussut, mutta edelleen on vielä todennäköisempää, että kappale menee ohi.
Julkaistu: 04.02.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Uusi, upea Meteosat
Tässä tulee massiivinen video uudesta eurooppalaisesta sääsatelliitista! Meteosat 12 eli MTG-Imager 1 laukaistiin avaruuteen joulukuussa 2022 ja se otettiin arkikäyttöön nyt kaksi vuotta myöhemmin.
Julkaistu: 04.02.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Asteroidi 2024 YR4 tuli ja meni – ja tulee vuonna 2032 uudelleen vaarallisen lähelle
Joulukuussa löydetty asteroidi 2024 YR4 saattaa törmätä maapalloon joulukuussa 2032. Joka tapauksessa se menee hyvin, hyvin läheltä. Tutkijat arvelevat törmäyksen todennäköisydeksi noin prosentin.
Julkaistu: 29.01.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Hurjia tuulia eksoplaneetalla
Suuren eksoplaneetta WASP-127b:n päiväntasaajalla on reippaita tuulia: tuulen nopeus on siellä jopa 33 000 km/h. Tuulta ei luonnollisestikaan voitu mitata suoraan, mutta tämä kiinnostava tieto kaukaisen planeetan tuulesta saatiin selvitettyä Euroopan eteläisen observatorion ESOn VLT-teleskoopilla tehdyistä havainnoista.
Julkaistu: 25.01.2025 / Kirjoittanut Toimitus
Planeettajono iltataivaalla
Voiko kaikki Aurinkokunnan planeetat nähdä yhdellä silmäyksellä tai edes samana iltana suunnilleen samalla taivaankolkalla? Kyllä voi, juuri nyt – tai ainakin kohdakkoin.
Julkaistu: 23.01.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Suomi mukaan Artemis -sopimuksiin
Suomi on liittynyt tänään mukaan Yhdysvaltain ja Nasan Artemis-sopimuksiin, jotka luovat kansainvälisen, monenkeskisen kehyksen yhteistyölle Kuun, Marsin ja muiden taivaankappaleiden tutkimuksessa. Samalla Suomi liittyi mukaan Euroopan avaruusjärjestön Zero Debris -aloitteeseen ja esitteli myös uuden avaruusstrategian.
Julkaistu: 21.01.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Punainen tupa on matkalla Kuuhun
Kohti Kuuta on parhaillaan menossa kaksi kulkijaa. Toisessa niistä on mukana pieni ruotsalainen punainen talo. Kyseessä on taideprojekti, jota Mikael Genberg on suunnitellut jo 25 vuotta.
Julkaistu: 19.01.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tätä kuvaa Andromedan galaksista otettiin vuosikymmenen ajan
Tässä on valokuva, jonka ottamiseen kului yli 10 vuotta: suurimmassa ja tarkimmassa koskaan Andromedan galaksista tehdyssä mosaiikkikuvassa on yli 600 yksittäistä kuvaa. Siinä on 200 miljoonaa tähteä ja 2,5 miljardia pikseliä.
Julkaistu: 18.01.2025 / Kirjoittanut Toimitus
Hurja avaruusvuosi 2025 hyrähti käyntiin rytinällä
Vuosi 2025 on alkanut hurjasti avaruuslentojen saralla. Uusia raketteja, uusia kuualuksia, uusi avaruusasema ja paljon muuta. Tässä massiivinen katsaus tulevaan ja viime päivien tapahtumiin.
Julkaistu: 17.01.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Kyllä, se on edelleen Mars!
Vastikään kerroimme Tiedetuubissa, kuinka naapuriplaneettamme Mars on kohtsillään oppositiossa. No nyt se on!
Julkaistu: 16.01.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Gaia tekee viimeiset havaintonsa tänään
Taivasta vuodesta 2014 alkaen kartoittanut Euroopan avaruusjärjestön Gaia-teleskooppi tekee tänään 15. tammikuuta viimeiset havaintonsa ja siirtyy kevään kuluessa eläkkeelle. Se jättää jälkeensä valtavan määrän kiinnostavia havaintoja.
Julkaistu: 15.01.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Galilein kuut
Kirkkaasti eteläisellä taivaalla loistavaa Jupiteria kannattaa katsoa kiikarilla. Se paljastaa kuut, jotka Galileo Galilei näki 1600-luvun alussa.
Julkaistu: 11.01.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Einsteinin rinkeli
Hubble-avaruusteleskoopilla on kuvattu Vesikäärmeen tähdistön suunnalla sijaitseva jokseenkin täydellinen Einsteinin rengas.
Julkaistu: 07.01.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Kosminen katoamistemppu
Toisinaan planeetta voi kadota taivaalta, mutta taustalla – tai pikemminkin etualalla – on yleensä hyvin näkyvä syy: Kuu
Julkaistu: 06.01.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Kyllä, se on Mars!
Punainen planeetta on talven mittaan kirkastunut ja näkyy nyt hyvin käytännössä koko pimeän ajan. Kuvassa Mars on lähestymässä edellistä oppositiota joulukuussa 2022.
Julkaistu: 05.01.2025 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Vuosi 2025 alkaa revontuli-ilottelulla
Aurinko pökkäsi kohti maapalloa uudenvuodentulituksen, joka jatkunee vielä usean päivän ajan. Kunhan vain olisi selkeää!
Julkaistu: 01.01.2025 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Parker-luotain lähes sukelsi Aurinkoon – ja selvisi hengissä
Nasan Aurinkoa tutkiva luotain liippasi joulun aikaan hyvin läheltä tutkimuskohdettaan, ja selvisi tästä lähes kamikaze-tyyppisestä tempusta hengissä (kuten odotettiinkin).
Julkaistu: 27.12.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Yllätysten joulukalenteri: Joulu Kuussa ja katseet Maassa
Yhdysvaltain Apollo-ohjelma oli 56 vuotta sitten täydessä käynnissä ja edennyt ensimmäiseen lentoon Kuun ympäri. Kun Apollo 8 kiersi Kuuta jouluna 1968, lennon kolme astronauttia pääsivät ihailemaan kuulentojen kenties suurinta yllätystä: maapalloa.
Julkaistu: 24.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yllätysten joulukalenteri: päivän luku on 147 165 829 km
Tänään 21.12. on talvipäivänseisaus, eli päivä on lyhimmillään täällä pohjoisella pallonpuolella ja yö pisimmillään. Tähtitieteellinen talvi alkaa, mutta yllättäen maapallo onkin lähimmillään Aurinkoa näinä aikoina!
Julkaistu: 21.12.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Yllätysten joulukalenteri: Tähtiä kuvaamaan
Mikä olisi parempi tapa rauhoittua joulun aikaan kuin mennä ulos ja katsoa tähtiä? Päidemme päällä kauniisti kaartuvan tähtitaivaan voi myös tallentaa valokuviin nykytekniikalla hyvin helposti. Muutama asia on kuitenkin syytä pitää mielessä.
Julkaistu: 18.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yllätysten joulukalenteri: Mitä mustassa aukossa tapahtuu?
Pohjattomia syövereitä, kaiken nieleviä kosmisia hoovereita, portteja tulevaisuuteen… Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ennusti mustien aukkojen olemassaolon, mutta kuulu fyysikko itse ei niihin uskonut.
Julkaistu: 17.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yllätysten joulukalenteri: Mitä jos Lucia-neito olisi painottomuudessa?
Tänään 13.12. vietetään Lucian päivää. Lucia-neidolla on päässään yleensä kruunu, jossa on kynttilöitä. Mutta miten nuo kynttilät palaisivat avaruuden painottomuudessa? Bonuksena kiva temppu pikkujouluihin ja perjantai-illan iloksi!
Julkaistu: 13.12.2024 / Kirjoittanut Toimitus
Venus loistaa iltataivaalla
Siellä se taas on! Planeetoista kirkkain eli Venus näkyy auringonlaskun jälkeen matalalla etelälounaassa.
Julkaistu: 11.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Tähdistöt: Orion
Otavan jälkeen todennäköisesti tunnetuin tähtikuvio on Orion. Se toimiikin oivallisena siirtymänä syystalven tähtitaivaasta talvisiin näkymiin.
Julkaistu: 09.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Syystalven tähtitaivas
Näihin aikoihin joulukuussa yöt ovat pimeimmillään – etenkin kun suuressa osassa Suomea ei ole lunta haittaamassa valkoisella hohdollaan taivaan katselua. Kannattaa siis kääntää katseet yöäs tähtitaivaalle!
Julkaistu: 07.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yllätysten joulukalenteri: Mikä on tuo kirkas tähti?
Kyllä, se on Jupiter – joka ei kuitenkaan ole tähti, vaan Aurinkokunnan suurin planeetta.
Julkaistu: 07.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yllätysten joulukalenteri: Tee itse painottomuutta kotona!
Koska painottomuus on yksinkertaisesti vapaasta putoamisliikkeessä olemista, on painottomuutta helppo "tehdä" itsekin: heitä mitä vain ilmaan tai pudota alas, niin tuo kappale on painoton. Tässä ohjeet yhteen tapaan tehdä ja visualisoida painottomuutta.
Julkaistu: 05.12.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Yllätysten joulukalenteri: Eppur si muove!
Se liikkuu sittenkin! Näin tarina kertoo Galileo Galilein mutisseen, kun joutui inkvisition edessä perumaan puheensa aurinkokeskisestä maailmanmallista.
Julkaistu: 04.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Tähdistöt: Sisilisko
Jos vaatimattomuus kaunistaa, Sisilisko on öisen taivaan näteimpiä kuvioita. Harmi vain, että tähdistöä on varsin vaikea hahmottaa.
Julkaistu: 03.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Maapalloon törmäsi meteoroidi, joka havaittiin ennakkoon
Jälleen kerran on kohti Maata tuleva ja planeettaamme osuva meteoroidi - tai pieni asteroidi - havaittu etukäteen. Nyt varoitus tuli 12 tuntia ennen osumaa, joka tapahtui klo 18.15 Suomen aikaa tänään 3. joulukuuta 2024.
Julkaistu: 03.12.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tähdistöt: Kolmio
Jos tähtitaivaalla järjestettäisiin maailmalla suosittu look-alike contest eli kaksoisolentokilpailu, Kolmio veisi jokseenkin kiistatta voiton.
Julkaistu: 01.12.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Yllätysten joulukalenteri: Punainen taivas ja sininen auringonlasku
Tästä alkaa Tiedetuubin Yllätysten joulukalenteri 2024. Luvassa on eri tyyppisiä juttuja kummallisista aiheista, ja tästä ensimmäisestä luukusta tunkevat esiin punainen planeetta ja sen sinertävät auringonlaskut.
Julkaistu: 01.12.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Syystalven tähtitaivas: Krapu
Kravun tähdistö ei ole erityisen silmiinpistävä. Useimmat sen tähdistä ovat himmeitä ja kirkkaimmatkin muodostavat nurinniskoin olevan y-kirjaimen muotoisen kuvion, joka ei juurikaan muistuta myyttistä esikuvaansa, korkeintaan sen toista saksea.
Julkaistu: 30.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Starshipin kuudes koelento – banaani kertoo, mitä tapahtui
SpaceX teki 19. marraskuuta kuudennen koelennon uudella Starship-raketillaan. Lento sujui erinomaisesti, ja sen aikana oli yllätyksiäkin: esimerkiksi pikavauhtia tehty päätös laskeutua mereen ja rahtitilassa ollut banaani. Jari Mäkinen selittää tällä videolla lennon tapahtumia sekä kertoo miten Starshipin koelennot menevät tästä eteenpäin.
Julkaistu: 30.11.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Maapallolla on nyt yksi kuu vähemmän
Muistatko pienen asteroidi 2024 PT5:n, josta taivaanmekaniikan omituisuuksien vuoksi tuli maapallolle väliaikainen kuu? Nyt parin kuukauden kuuna olemisen jälkeen asteroidi on siirtynyt jälleen planeettainväliseen avaruuteen. Heippa, ja kiitos käynnistä!
Julkaistu: 27.11.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Syystalven tähtitaivas: Valaskala
Valaskala (Cetus) on yksi tämän taivaankolkan ”vesitähdistöistä”. Jos tähdistön kirkkaimmat tähdet yhdistetään viivoilla tietyllä tavalla, saadaan jopa hieman valasta muistuttava kuvio.
Julkaistu: 25.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Tähdistöt: Oinas ja Ilves
Öisen taivaan poikki kaartuvan Linnunradan valovyön eri puolilla – ikään kuin aidan toisistaan erottamina – ovat Oinaan ja Ilveksen tähdistöt.
Julkaistu: 24.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Messierin luettelo 250 vuotta
Charles Messier tuskastui tähtitaivaalle sirottuneisiin utuläiskiin, jotka hämäsivät häntä komeetanmetsästyksessä. Niinpä Messier laati luettelon kohteista, joihin ei kannattanut uhrata aikaa eikä vaivaa.
Julkaistu: 22.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Syystalven tähtitaivas: Kaksoset
Kaksosten (Gemini) tähdistö seisoo ylpeänä Linnunradan valovyön päällä – jos olettaa, että tähdistön kirkkaimmat tähdet Castor (α) ja Pollux (β) kuvaavat veljesten päitä.
Julkaistu: 20.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Syystalven tähtitaivas: Ajomies
Ajomiehen tähdistö (Auriga) muistuttaa enemmän leijaa kuin myyttistä taruhahmoa. Silti antiikin kreikkalaiset olivat hahmottavinaan siinä Erikhthonioksen, Ateenan kuninkaan. Tarun mukaan hän äkkäsi ensimmäisenä valjastaa hevosia vaunujen vetojuhdiksi.
Julkaistu: 19.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Syystalven tähtitaivas: Härkä
Syksyn kiihdyttäessä kohti kalkkiviivoja itäisellä taivaalla alkaa nousta ilta illalta korkeammalle talvisen taivaan tähdistöjä. Monissa niistä on useita kirkkaita tähtiä, mutta myös muita kiinnostavia kohteita.
Julkaistu: 18.11.2024 / Kirjoittanut Markus Hotakainen
Kuuhun lähdetään Pradat päällä ja avaruudessa asutaan Hiltonin hotellissa
Milanossa viime viikolla pidetyn Kansainvälisen astronauttisen yhdistyksen vuosikokouksen tärkeimmät teemat olivat Kuu ja uudet avaruusasemat.
Julkaistu: 21.10.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
SpaceX:n Starshipin viides koelento – riskin ottaminen kannatti
Sunnuntaina tapahtunut Starship-raketin viiden koelento oli merkkitapaus avaruuslentojen historiassa.
Julkaistu: 14.10.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Heran pikkusatelliitin suomalaiset silmät – tällainen on VTT:n spektrikamera
Hera-asteroidiluotaimen Milani-pikkusatelliitin kameralaitteisto on tehty Suomessa, Otaniemessä.
Julkaistu: 12.10.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Hera-asteroidiluotaimen laukaisuvalmistelut Floridassa
Hera-lennon laatupäällikkö Heli Greus kertoo etäyhteydellä Floridasta, miten luotaimen laukaisuvalmistelut sujuivat ja millainen oli tunnelma ennen laukaisua.
Julkaistu: 10.10.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen
Tällainen on HERA-asteroidiluotain
Euroopan avaruusjärjestön HERA-luotain lähtee tänään maanantaina 9. lokakuuta – jos kaikki menee suunnitellusti – kohti kaksoisasteroidi Didymosta, jota Nasan luotain kävi tönimässä kaksi vuotta sitten.
Julkaistu: 07.10.2024 / Kirjoittanut Jari Mäkinen