Webb-avaruusteleskoopin mosaiikkipeili on nyt valmis
Parin vuoden kuluttua avaruuteen laukaistava James Webb -avaruusteleskooppi on ison askeleen lähempänä maalia: sen 6,5 metrin läpimittainen pääpeili on valmis.
Vaikka Marsin kaasukehässä on hyvin vähän vesihöyryä, planeetan punaisella taivaalla purjehtii toisinaan pilviä.
Iso-Britannian kuninkaallisten pioneerien ilmapallojaoston luutnantti Philip Sharpe otti tänään päivän kuvana olevan kuvan syyskuussa 1906. Se on ensimmäinen kuuluisasta Stonehengen esihistoriallisesta monumentista.
Musta aukko suihkuaa kaukaisessa galaksissa
Pictor A on eteläisellä taivaalla Maalarin tähdistön suunnassa sijaitseva galaksi, jolla on etäisyyttä noin 480 miljoonaa valovuotta. Sen keskustassa on galakseille tyypilliseen tapaan supermassiivinen musta aukko (kirkas piste keskellä kuvaa), joka ahmii ympäristössään olevaa ainetta sisäänsä.
Maan kuumasta vaipasta löytyi merkkejä elämästä
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt 47 vuorokautta kestäneen tutkimusmatkan aikana Keski-Atlantin selänteeltä kivinäytteitä, joissa on merkkejä elämästä ja hiilen kiertokulusta. Löydössä ei olisi muuten mitään erikoista, mutta se tehtiin Maan kuoren alla olevan kuuman vaipan yläosista.
Huima Hyperloop konkretisoituu eurooppalaisittain
Jokunen päivä sitten päivän kuvana oli Aérotrain, yksiraiteinen ilmatyynyn päällä liikkunut juna. Nyt kuvassa on kuin sen uusi inkarnaatio: hollantilaisen Delftin teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden suunnittelema varsinainen junayksikkö Hyperloop-järjestelmään.
Kuu syntyikin nokkakolarin seurauksena
Yksi Apollo-lentojen tulos oli, että kaikki Kuun syntyä koskevat teoriat menivät romukoppaan. Kuusta tuotujen kivinäytteiden ja niiden kemiallisen koostumuksen avulla kehiteltiin nykyisin vallitseva teoria, jonka mukaan Kuu syntyi valtaisan kosmisen kolarin tuloksena.
Tappoiko ammoinen ihminen jättilinnun sukupuuttoon?
Se, että ihminen pystyy hävittämään kokonaisen lajin sukupuuttoon, ei ole yllätys. Sen sijaan se, että ihminen näyttää tehneen niin jo 50 000 vuotta sitten, on yllättävää.
Bo päihittää Monopolin - ainakin iässä
Välttämättä Bo ei ole niin piinaavan pitkällinen kuin Monopoli pahimmillaan, mutta ikää sillä on sitäkin enemmän: 2 300 vuotta.
Jälkiviisaus oli parasta viisautta myös astronauttihommissa
Monet asiat olisivat paljon yksinkertaisempia, jos niistä voitaisiin päättää jälkikäteen. Avaruuslentojen historiassa on tällaisia tilanteita ollut useita (ja varmasti on tulevaisuudessakin paljon lisää), mutta etenkin tänään 55 vuotta sitten oltiin Yhdysvalloissa erittäin jälkiviisaita: maasta olisi saattanut tulla ensimmäinen ihmisen avaruuteen lähettänyt maa, jos...
Varjoliitimellä revontulia katsomassa
Espanjalainen Horacio Llorens on konkari taitolentämisessä varjoliitimellä; moninkertainen maailmanmestari, joka on tehnyt ennätyksiä ja lennellyt mitä erilaisimmissa paikoissa.
Plutossa on oletettua enemmän vesijäätä
Vaikka New Horizons ohitti Pluton yli puoli vuotta sitten, sen tekemät havainnot tuottavat edelleen yllätyksiä.
Ei juna, ei lentokone, vaan omituinen sekasikiö
Tämä oli maglev-junien edeltäjä, lentokonemainen ilmatyynyalus nimeltä Aérotrain.
Kiina julkisti huiman määrän kuukulkijansa ottamia kuvia
Suuri määrä kaksi vuotta sitten Kuun pinnalle laskeutuneen Chang'e 3 -aluksen ja sen Yutu-kuukulkijan ottamia kuvia on nyt katsottavissa netissä. Kiinalaisessa kuukuva-arkistossa on myös mainioita aiempien kuuluotaimien ottamia kuvia.
Om nom nom – elimistö auttaa popsimaan syöpäsolut rokotteen ohjaamana
Syöpäsolun osilla kuorrutettu virus kannustaa elimistön oman immuunipuolustuksen hyökkäämään kasvainten kimppuun. Temppuna on ikään kuin ohjelmoida puolustus etsimään ja tuhoamaan vieraita aineita.
Tiedemagiaa: vesitiivis vesipussi lävistettynä
Päivän kuvana on tänään kynillä puhkottu vesipussi, joka pitää silti vettä.
Iso urakka: etsi ja irrota 9000 sähköjohtoa
Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä on edessä harvinaislaatuinen urakka, kun insinöörit joutuvat kamppailemaan suuren johtomäärän kanssa päivittäessään LHC-hiukkaskiihdyttintä vieläkin paremmaksi.
Aiheuttiko satelliitin rikkoutuminen eilisen GPS-häiriön?
Kerroimme eilen Metsähovin radiotutkimusasemalla havaitusta omituisesta GPS-satellittipaikannusverkoston aikahäiriöstä Merja Tornikosken blogikirjoituksen pohjalta. Nyt tapauksesta on tullut lisätietoa: kenties syynä oli satelliitin rikkoutuminen.
Edisonin ensimmäinen hehkulamppu
”Menlo Parkin velho” eli Thomas Alva Edison (1847–1931) sai 27. tammikuuta 1880 patentin hehkulampulleen. Se oli ainoastaan yksi Edisonin yli tuhannesta patentista, mutta hyvin merkittävä: hehkulamput hallitsivat valaistus- ja valaisinmarkkinoita pitkään.
Vuosi 2015 oli selvästi mittaushistorian kuumin
Maailman ilmatieteen järjestön julkaiseman raportin mukaan vuosi 2015 oli mittaushistorian lämpimin rikkoen aiemmat ennätykset selvästi.
Merkittävä häiriö GPS-signaalissa
Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman suunnittelema ja toteuttama vetymaser-atomikellon automaattinen valvontajärjestelmä hälytti GPS-satelliittipaikannuksen välittämän kellonajan hypänneen äkillisesti väärään aikaan nyt tiistaina 26. tammikuuta 2016 hieman puolenpäivän jälkeen.
Asiasta kerrotaan observatorion blogissa.
Huipputarkka kuva kahdeksan kertaa Maata suuremmalla teleskoopilla
Mitä saadaan, kun yhdistetään 15 maanpäällistä radioteleskooppia ja yli 100 000 kilometrin etäisyydellä sijaitseva tutkimussatelliitti?
Kaikkien aikojen tarkin tähtitieteellinen kuva.
Aussiobservatorion nousu ja tuho
Lauantaina 18. tammikuuta 2003 suuri metsäpalo riehui Australian pääkaupungin Canberran luona. Polttavan kuuma sää ja voimakkaat tuulet puskivat tulimerta eteenpäin huimalla nopeudella vaatien neljän ihmisen hengen, tuhoten 400 asuntoa ja polttaen suuren osan Stromlo-vuoren observatoriosta.
Vedessä lilluvat kultananopartikkelit paljastuvat
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen ja Coloradon osavaltion yliopiston tutkijat ovat yhdessä selvittäneet noin yhden nanometrin kokoisen kultapartikkelin pintaa suojaavan ligandimolekyylikerroksen rakenteen ja dynamiikan vedessä. Tällä on merkittävä merkitys nanomateriaalien biologisten sovellusten kehittämisessä.
Nyt laitetaan tuoksuja digitaaliseen muotoon
Tampereella käynnistetään hanke, missä kehitetään menetelmää tuoksujen digitointiin.
Suoraan eteenpäin kahden Machin nopeudella
Kyllästyttääkö näkymä toimiston ikkunassa? Concorden kapteenilla tätä ongelmaa tuskin oli, sillä näkymä suoraan eteenpäin hänen työpaikaltaan oli varsin ainutlaatuinen.
Linnunradassa lymyää näkymätöntä nuudelia
Tai lasagnelevyjä. Mahdollisesti myös hasselpähkinöitä. Koostumuksen sijaan tutkijoiden luonnehdinnat kuvaavat kuitenkin tähtienvälisessä kaasussa olevien tihentymien muotoa.
Suru-uutinen: Gepardi Sarah, maailman nopein nisäkäs, kuoli
Cincinnatin eläintarhassa Yhdysvalloissa ollut gepardinaaras nimeltä Sarah on kuollut 15 vuoden ikäisenä. Kyseessä oli tutkitusti maailman nopein eläin, sillä se pystyi juoksemaan sata metriä aikaan 5,95 sekuntia.
Jatketaan vielä kuuteemaa, sillä ensi yönä taivaalla kumottaa täysikuu – elleivät pilvet peitä sitä näkyvistä.
Kuumoduulin ensimmäinen avaruusmatka
Päivälleen 48 vuotta sitten Saturn IB -raketti kohosi jyristen taivaalle mukanaan ensimmäinen kuumoduuli, jota päivän kuvassa valmistellaan lennolle. Runsaat 11 tuntia kestäneellä miehittämättömällä Apollo 5 -lennolla testattiin hämähäkkimäistä alusta, jolla ihminen laskeutuisi puolitoista vuotta myöhemmin Kuun pinnalle.
Miksi E.T. ei vieläkään soita?
Siksi, että E.T. ei elä – enää. Näin toteavat Australian kansallisen yliopiston astrobiologit Aditya Chopra ja Charley Lineweaver.
Donald Kerst ja ”Superröntgenkone”
Päivän kuva on 76 vuoden takaa. Professori Donald Kerst rakensi vuonna 1940 ensimmäisen magneettiseen induktioon perustuvan hiukkaskiihdyttimen Illinois’n yliopistossa.
Antarktiksella aaltoilee - mutta mikä?
Vedestä, jäästä tai maasta ei ole kyse, vaan ilmasta. 3–10 tunnin välein Etelämantereen yli pyyhkäisee aiemmin tuntemattomia ilmakehän aaltoja.
Kosminen perhostoukka on kuolemassa
Toisin kuin maalliset perhostoukat, jotka koteloituvat ja kuoriutuvat kauniiksi hyönteisiksi, tämä taivaallinen toukka – viralliselta nimeltään IRAS 20324+4057 – voi olla tuhoontuomittu
Maailman ensimmäiset solmut kvanttiaineessa
Jyväskylän yliopiston kvanttilaskennan professori Mikko Möttönen on yhdessä Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijoiden kanssa saanut aikaan maailman ensimmäiset solmut kvanttiaineessa. Löytö avaa uuden pelikentän kvanttimekaanisten solmujen tutkimukselle ja hyödyntämiselle.
Ilmasto muuttuu, jäätiköt sulavat
Näillä pakkasilla ilmaston lämpeneminen ei ole päällimmäisenä mielessä, mutta ilmiö on vääjäämätön.
ESA tutkii sähköpurjeella tehtävää asteroidien kiertoajelua
Sähköpurje on Ilmatieteen laitoksella keksitty käänteentekevä avaruusalusten vauhditusmenetelmä. 15. tammikuuta Ilmatieteen laitoksessa käynnistyi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n rahoittama kaksivuotinen projekti, jossa tutkitaan sähköpurjeen käyttöä asteroidivyöhykkeen kiertoajelu-tyyppisellä lennolla.
Nyt kun taivaalta sataa lisää lunta jo valmiiksi nietosten peittämään maahan, voidaan vilkaista olosuhteita naapuriplaneetan pinnalla – tosin vuosikymmenien takaa.
Uusi teoria: alkuräjähdystä seurasi kaksi inflaatiota
Kosmologian standardimallin mukaan alkuräjähdystä seurasi inflaatio, maailmankaikkeuden äkillinen ja hyvin nopea laajeneminen. Sen seurauksena kosmoksesta kehittyi sellainen kuin havaitsemme sen olevan. Paitsi että…
Maxwellin demonina tunnettu ajatuskoe on jälleen yksi erinomainen esimerkki siitä, kuinka tyhjänpäiväiseltä vaikuttavalla pohdiskelulla on yllättäviä käytännön sovelluksia. Tässä tapauksessa 1800-luvun lopun pirulaisella kuvitettu mielikuvitustilanne auttaa kehittämään tulevaisuuden mullistavaa tietokonetta.
Keskustelujen sudenkuopat ja kuinka päästä niistä ylös
Ville Lähde:
Paljon liikkuvia osia
Onnea 257-vuotias British Museum!
Maailman vanhin yleisölle avoin kansallinen museo, British Museum, avattiin tänään vuonna 1759. Yhä edelleen museo on eräs maailman parhaimmista museoista – ehdoton käyntikohde jokaiselle Lontoon kävijälle!
Kosminen saippuakupla avaruuden tyhjyydessä
Vaikka taivasta on tarkkailtu kaukoputkilla jo 1600-luvun alkuvuosista, edelleen löytyy uusia, ennestään tuntemattomia avaruuden kohteita – eikä pelkästään ammattitähtitieteilijöiden voimin.
Ensimmäisten tähtien hautausmaa
Euroopan eteläisen observatorion ESOn VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) on löydetty kaasupilvi, joka on syntynyt mahdollisesti maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien kuollessa ja levittäessä raskaampia alkuaineita avaruuteen.
Kuva on simulaatiosta, jossa tarkastellaan tähden räjähdystä varhaisessa maailmankaikkeudessa. Rengasmainen rakenne on kaasupilvi, joka laajenee supernovaräjähdyksen seurauksena ja rikastaa lähistöllä olevaa tiheämpää pilveä (merkitty punaisella).
Sääpallon räjähdys stratosfäärissä
Joka päivä noin 800 säähavaintopalloa lähetetään taivaalle ympäri maailman. Tyypillisesti ne lähetetään säähavaintoasemilta klo 00:00 ja 12:00 GMT, jolloin säähavaintoaineistoon saadaan samanaiksisesti ympäri maailman tärkeää tietoa paikan päältä, ilmakehän eri osista; vaikka satelliiteilla, tutkilla ja lasereilla saadaan paljon tietoa ilmakehästä kaukaakin, ei mikään toistaiseksi ole tehokkaampi ja tarkempi tapa kuin säähavaintopallon kuljettama sensoripaketti, joka lähettää tietonsa sääasemalle.
