Tiedetöppäysjoulukalenteri 21: Liian vallankumouksellinen kalenteri
Moni asia voitaisiin tehdä nykyisin paljon paremmin ja suoraviivaisemmin, jos taakkana ei olisi historian painolastia ja vuosisatojen aikana tulleita perinteitä. Toisaalta tapaukset, jolloin näin on tehty, eivät ole menneet aina ihan putkeen. Kuten esimerkiksi Ranskan vallankumouksen aikaan käyttöön otettu uusi, tieteellinen kalenteri.
Tiedetöppäysjoulukalenteri 20: Penisilliini
Jos et siivoa kunnolla pöytääsi – tai laboratoriotasi – niin älä ota turhia paineita: saatat olla kuten Alexander Fleming, joka löysi penisilliinin. Joskus töppäys tuottaa hyödyllisen yllätyksen.
Tiedetöppäysjoulukalenteri 19: Agakonnat tuholaistorjujina
Hyvää tarkoittava biologinen tuholaistorjunta aiheuttaa joskus itsessäänkin merkittäviä ympäristöongelmia. Näin kävi agakonnien kanssa Australiassa ja vähän muuallakin.
Tiedetöppäysjoulukalenteri 18: Linus Pauling ja helixmoka
Linus Pauling on varmasti eräs viime vuosisadan suurimpia tutkijoita. Hän sai kaksi Nobelin palkintoa, ja jos ei olisi töpännyt pahasti DNA:n rakenteen selittämisessä, olisi kolmaskin saattanut olla hänelle tarjolla.
Tiedetöppäysjoulukalenteri 17: Nylanderin jäkäläpäähänpinttymä
Simon Schwendener (1829 – 1919) oli sveitsiläinen kasvitieteilijä, joka esitti ensimmäisenä kunnollisen ja oikeaksi osoittautuneen selityksen jäkälistä. Hän ei ole tämän tarinan päähenkilö.
-
Tiedetöppäysjoulukalenteri 16: Valoakin nopeammat neutriinot
Vuonna 2011 kansainvälisen OPERA-kokeen tutkijat ilmoittivat havainneensa merkkejä siitä, että neutriinot voisivat kulkea valoakin nopeammin. Ilmoitus sai aikaan tietysti suuren haloon, koska periaatteessa mikään ei voisi kulkea nopeammin kuin valo. Havainto paljastui sittemmin vääräksi, mutta opettavaiseksi: piuhat kannattaa kiinnittää kunnolla.
-
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 15. Einsteinin suurin moka
Albert Einstein oli eräs 1900-luvun suurimmista tiedemiehistä, mutta ei hänkään ollut erehtymätön. Niin sanottu kosmologinen vakio oli hänen suurin harha-ajatuksensa.
-
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 14. Superlahjakkuudesta hylkiöksi
Ei ole mikään salaisuus, että monet kirjoittavat CV:n näyttämään lievästi todellisuutta paremmalta. Toiset pudottelevat tunnettujen ja/tai arvostettujen henkilöiden nimiä antaen ymmärtää, että he ovat hyviäkin tuttuja. Jotkut tutkijatkin innostuvat listaamaan ansioikseen töitä ja tutkimuksia, joita ovat joko suunnitelleet, tehneet vain osittain tai ovat olleet mukana tekemässä.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 13. Edisonin 10 000 epäonnistumista
Eilisessä Nikola Teslan vähemmän hohdokkaista ideoista kertoneessa kirjoituksessa mainittiin myös hänen kilpailijansa Edison.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 12. Paniikkikohtauksella painottomaksi
Nikola Tesla oli Yhdysvaltoihin vuonna 1884 asettunut serbialainen keksijä, jonka nimi on nykyisin kaikkien huulilla Tesla-sähköautojen ansiosta.
Tesla on eräs jännittävimmistä tieteen ja tekniikan historian henkilöistä, eräänlainen hullun keksijän perikuva, ja hänen monien onnistuneiden oivallustensa rinnalla on aika paljon sellaisia aivoituksia, joita voi vain nyt ihmetellä.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 11. Mars-luotaimen kova kohtalo
Tämä, jos mikä, on aika ison luokan töppäys: täysin toimintakuntoinen, 200 miljoonaa dollaria maksanut Mars-luotain menetettiin vuonna 1999 hyvin yksinkertaisen virheen vuoksi.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 10. Ilokaasu
Itse asiassa tämä on hyvin jouluinen tarina, sillä se alkaa tapaninpäivänä vuonna 1799, ja hyvän joulukertomuksen tapaan pitää sisällään iloa ja draamaa.
Kaksikymmenvuotias kemisti Humphry Davy astui lämpömittari kainalossaan höyrykoneen keksineen Jamess Wattin suunnittelemaan kaasuhengityskammioon. Vieressä lääkäri Robert Kinglake vapautti pulloista kammioon dityppimonoksidia joka viides minuutti aina siihen saakka, kunnes Davy menetti tajuntansa.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 9. Maapallon ikä
Pätevätkin tutkijat tekevät virheitä, kun päätelmiä tehdään vajavaisten tietojen perusteella tai jotain seikkaa ei osata ottaa huomioon. Se, miten Lordi Kelvin arvioi maapallon iän, on hyvä esimerkki tästä.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 8. Kylmäfuusio
Huhtikuussa 1989 kerrottiin mullistava uutinen: Utahin yliopiston tutkijat Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat onnistuneensa saamaan aikaan kylmäfuusion. Maailman energiaongelmat oli ratkaistu kertaheitolla!
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 7. DDT
Sveitsiläinen Paul Müller äkkäsi vuonna 1938, että saksalaisen Othmar Zeidlerin vuonna 1874 keksimä aine toimi aivan erinomaisena hyönteismyrkkynä.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 6. Silvo Sokan rakettilento
Itsenäisyyspäivän tiedetöppäyskalenterin luukku pitää takanaan supisuomalaisen tieteellishenkisen huijauksen, missä tosin oli hieman saksalaista makua. Silvo Sokan kuvitteellisesta rakettilennosta oli hieno sarja radiossa (ja on edelleen YLE Areenassa), mutta alla on tarina lyhyesti.
Merissä miljoona kertaa enemmän mikromuovia kuin aiemmin arvioitu
Tutkijat perehtyivät ensimmäistä kertaa merten kaikkein pienimpiin muovihiukkasiin. Aiemmin lähes täysin huomiotta jäänyt kokoluokka saattaakin olla kaikkein merkittävin mikromuovien kokoluokka maailman merissä.
Bennu-asteroidin pintakivet sinkoutuvat oudosti avaruuteen
OSIRIS-REx -luotain on tutkinut Bennu-asteroidia kohta vuoden ajan. Yksi sen kiehtovimpia löytöjä on pikkukivien irtoaminen asteroidin pinnasta. Tutkijoiden mukaan syy lienee suurissa lämpötilaeroissa yö- ja päiväpuolen välillä.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 5. Nollaosoitin
Tony Hoare (kuvassa oikealla) ei ollut pahantahtoinen mies, vaikka hän sai aikaan erään tietokoneajan historian suurimmista ongelmista. Hän halusi ratkaista ongelman, mutta loi samalla uuden, vielä suuremman – tosin se muodostui hankalaksi vasta myöhemmin.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 4. Lysenko & vernalisaatio
Tässä tekstissä mennään vaarallisille vesille, sillä se käsittelee politiikkaa ja tiedettä. Kun ideologia alkaa määrätä tieteen suuntaa, ei tuloksena ole yleensä kuin harmia.
Käsittelyssä on nimittäin tapaus Lysenko.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 3. Eetteri
Eetteri on orgaaninen yhdiste, joka reagoi varsin huonosti muiden aineiden kanssa ja sitä käytetään esimerkiksi uuttamisessa varsin paljon.
Aikanaan sillä oli myös kovasti käyttöä kosmologiassa, koska jostain syystä koko maailmankaikkeuden oletettiin olevan täynnä eetteriä – hieman kemiallisen eetterin tapaan huonosti vuorovaikuttavaa ainetta, jonka ansiosta esimerkiksi valo pystyi liikkumaan (hieman äänen tavoin) avaruudessa.
Jo antiikin kreikassa niin sanotun maailmaneetterin oletettiin "täyttävän kuunylisen kaikkeuden".
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 2. Piltdownin ihminen
Vuonna 1912 amatööriluonnontieteilijä Charles Dawson kertoi maailmalle löytäneensä luita ja työkaluja eräästä luolasta Piltdownin luona Kentissä, eteläisessä Englannissa. Alue on tunnettu arkeologisista löydöistään.
Löytyneet luut näyttivät viittaavan jonkinlaiseen ihmisen ja apinan välimuotoon. Kun keskustelu Charles Darwinin esittämästä evoluutioteoriasta kävi tuolloin kovin kiivaana, ei ollut ihme, että löytö sai kovasti huomiota osakseen.
Tiedetöppäysjoulukalenteri: 1. Lobotomia
Tiedetöppäysjoulukalenterin ensimmäisen luukun takana on lobotomia, eli operaatio, missä aivopuoliskojen välisiä ja niitä taaempiin aivojen osiin yhdistäviä hermoja leikattiin poikki. Tarkoituksena oli auttaa levottomia, ahdistuneita ja tuskaisia potilaita.
Eurooppalaisen avaruuspolitiikan kiihkeä viikko on takana. Ensin keskiviikkona ja torstaina 27. – 28.11.2019 Euroopan avaruusjärjestö piti ministerikokouksensa Sevillassa, Espanjassa, ja tänään perjantaina 29.11. Euroopan unionin tutkimuksesta ja avaruustoimista vastaavat ministerit palaveerasivat Brysselissä. Koska Suomi toimii nyt EU:n puheenjohtajana, heilutti nuijaa tänään ministeri Katri Kulmuni.
Geenimuunneltu kolibakteeri syö hiilidioksidia
Tutkijat kehittivät kolibakteerin, joka osaa ottaa hiilidioksidia suoraan ilmasta ja muuntaa sitä orgaanisiksi yhdisteiksi. Tämän povataan avaavan ovia sekä uusille bioenergian muodoille että bakteerien avulla tehdyn ruuan valmistukselle.
Filippiinien edustalta löytyi yllättäen jättimäinen tulivuoren kaldera
Tutkijat perehtyivät Filippiinienmeren pohjaan tuliperäisellä alueella Filippiinien itäpuolella. Tarkka kaikuluotaus paljasti planeettamme suurimman kalderan. Aiemmin tuntematon rakenne sijaitsee lähellä Manilaa ja muuta pääkaupunkiseutua.
Ensimmäinen koko Titan-kuun kattava kartta on julkaistu
Saturnuksen suurimman kuun Titanin pinnasta on tehty ensimmäinen koko pallon kattava kartta. Tutkimus on oiva osoitus usealla erilaisella tiedelaitteella kerättyjen monien aineistojen yhteispelistä.
Islannissa meneillään kaksi erillistä maanjäristysparvea
Islannissa on havaittu suuri määrä maanjäristyksiä sekä meressä saaren edustalla että maan keskiosassa, suuren Askja-tulivuoren läheisyydessä.
Amazoniasta löytyi tieteelle uusi jättilehtinen norsunkorvakasvi
Brasilialaistutkijat ovat löytäneet Amazonin sademetsästä outoja puita, joilla on ihmistä suuremmat lehdet. Uuteen lajiin kuuluvat puut saattavat olla vaarassa kadota luonnosta.
Marsin magneettikenttä sykkii oudosti - tutkijat eivät osaa selittää miksi
Marsin magneettikenttä sykkii keskiyöllä aivan ennennäkemättömällä tavalla. Asian selvitti planeetan pinnalle laskeutunut Nasan InSight-luotain. Laite sai myös viitteitä runsaista vesivarannoista syvällä planeetan uumenissa.
Inuittien ällö selviytymiskeino sai nolon tuomion tutkijoiden syynissä
Tutkijat testasivat inuiittien outoa selviytymiskeinoa, jossa jäätyvästä ulosteesta voisi legendan mukaan muovata leikkaavan veitsen. Tulosten mukaan moinen terä ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen.
Iceyen uusimmat satelliitit aloittivat työnteon
Suomalainen Iceye on lähettänyt jo neljä satelliittia avaruuteen – eikä mitään maitopurkin kokoisia nanosatelliitteja, vaan lähes satakiloisia laitteita.
Kaksi uusinta satelliittia laukaistiin Maata kiertämään heinäkuussa, ja nyt nämä ovat aloittaneet työnteon. Uusien satelliittien käyttöönotto kestää tyypillisesti pari kuukautta, kun niiden kaikki systeemit käynnistetään ja tarkistetaan, ja sen jälkeen niiden havaintolaitteet kalibroidaan.
Krimillä sijaitsevassa MARGO-observatoriossa havaittiin elokuun 30. päivänä omituinen kohde. 3,6 AU:n etäisyydellä Auringosta (3,6 kertaa Maan ja Auringon välisen matkan päässä) oleva kohde oli hyvin heikko, mutta siitä on saatu vajaan parin viikon aikana sen verran havaintoja, että sille on voitu laskea alustava rata.
Nähtävästi se on tulossa tähtienvälisestä avaruudesta Kassiopeian tähtikuvion suunnasta ja on lähimmillään Aurinkoa loppuvuodesta.
Meteoriitti paljasti - tulivuoria oli ennen planeettoja
Aurinkokunnan alkuvaiheista on tehty uusi erikoinen löytö. Tutkijat huomasivat poikkeuksellisen vanhan meteoriitin olevan vulkaanista alkuperää. Kivi osoittaa, että tulivuoria saattoi kehittyä jo melko pienillä kappaleilla, kauan ennen planeettojen syntyä.
Auringonpimennys Argentiinassa 14.12.2020
Lukijamatkamme Argentiinaan jouduttiin valitettavasti perumaan koronapandemian vuoksi. Alla on alkuperäinen matkakuvaus, jotta sitä voisi muistella ja matkan perään haikailla.
Ilmianna painajaisten allergiakasvi tutkijoille
Syksyn viimeiset siitepölyallergian puuskat voivat johtua Pohjois-Amerikan allergisoivimmasta kasvista, marunatuoksukista. Turun yliopiston tutkijat haluavat nyt kansan apua selvittääkseen joko tuo riesa lisääntyy Suomessa. Kasvi on helppo tunnistaa, ja ensisijaisen tärkeä pitää poissa maastamme.
Iso aukko Auringossa saa aikaan revontulia viikonloppuna
Aurinkoa ympäröivässä kuuman kaasun kehässä, koronassa, on parhaillaan iso, jotakuinkin maapallon suunnassa oleva aukko. Sen kautta ulos avaruuteen Auringosta purkautuu tavallista enemmän ja nopeammin sähköisesti varattuja hiukkasia, joiden odotetaan saavan aikaan kauniita revontulia nyt viikonloppuna.
Todennäköisesti myös eteläisessä Suomessa nähdään revontulia taivaalla. Myös säätilanne näyttää lupaavalta, sillä taivas on todennäköisesti varsin pilvetön lähes koko maassa.
Blogi: Kaukomatkalle maata pitkin vai avaruuden kautta koukaten?
Viime aikoina monissa tiedotusvälineissä on ollut juttuja siitä, miten esimerkiksi Pattayan rannalle voisi matkustaa maata pitkin.
Taustalla tässä on luonnollisestikin se, että lentomatkustaminen tuottaa runsaasti päästöjä, ja korkeuksissa päästöjen vaikutus on suurempi kuin täällä alempana. Lisäksi lentokoneiden usein jälkeensä jättämät tiivistymisvanat ovat kuin ylimääräisiä pilviä, jotka vaikuttavat Maan säteilybalanssiin.
Tiedettä taiteiden yössä 15.8.2019 - tässä menovinkit
Helsingissä vietetään torstaina illalla 15.8. 2019 Taiteiden yötä. Kyseessä on jo 30. kerta, kun tätä jo klassikoksi muodostunutta tapahtumaa järjestetään.
Mukana on myös perinteiseen tapaan tiedettä ja tekniikkaa, sekä kaikenlaista siltä väliltä: tieteen ja taiteen voi yhdistää monella tavalla, muun muassa miekkailijoita piirtämällä, avaruuden ihmeitä ihastelemalla tai musiikkia kuuntelemalla.
Tai kuplien tai Legojen avulla uutta oppien, vekottimia vaikkapa tehden.
Tässä vinkkimme tapahtumista:
Iceyen satelliitti nappasi supertarkan tutkakuvan
Tämä on tutkakuva Nigeriassa olevan Port Harcourtin satamasta. Siinä ei ole muuten mitään erityistä, paitsi että sen on ottanut ison matkalaukun kokoinen satelliitti ja kuvan tarkkuus on huima. Siinä näkyy vain hieman yli puoli metriä kooltaan olevia yksityiskohtia.
Pian mennään Skotlannista avaruuteen – mistä ja miksi?
Kaksi skottiyhtiötä on ilmoittanut aloittavansa satelliittien laukaisun avaruuteen. Orbex aikoo aloittaa lennot vuonna 2022 Skotlannin pohjoisosaan rakennettavalta laukaisualustaltaan ja Edinburghissa majaansa pitävä Skyrora puolestaan aikoo käyttää Cornwallissa, Iso-Britannian lounaiskärkeen suunniteltavaa laukaisukeskusta.
Airbus esitteli kesällä petolintua muistuttavan lentokoneen – mikä se oikein on?
Airbus esitteli heinäkuussa Iso-Britanniassa pidetyssä Royal International Air Tattoo -lentonäytöksessä huiman näköisen matkustajalentokoneen mallin. Kyseessä on hahmotelma sähköllä toimivasta 80-paikkaisesta matkustajalentokoneesta, mutta sitä ei tällaisenaan ole tarkoitettu toteutettavaksi.
Apollo 11 – vielä kerran, nyt upeana elokuvana
Elokuvateattereihin on tulossa huikea spektaakkeli. Kyse ei ole Marvel- tai DC-universumin uusimmasta rymistelystä tai pieteetillä toteutetusta epookkielokuvasta.
Auringosta puhaltaa – alkaako revontulikausi tänään?
Tänään iltapäivällä Auringosta tulevan, Maahan osuvan hiukkasvirran voimakkuus kääntyi nousuun: pieni avaruusmyrsky on alkanut. Saattaa olla, että tänä yönä nähdään revontulia!
Ötökkä opettaa kaivosrobotin tekijöitä
Millainen on parhain mahdollinen kaivosrobotti? Kenteis oppia kannattaisi kysyä ötököiltä, jotka tonkivat reippaasti maaperää ja ovat kehittyneet vuosituhansien kuluessa varsin päteviksi kaivajiksi.
Chilen huikea auringonpimennys 2.7.2019
Tiedetuubi ja Tähdet ja avaruus järjestivät heinäkuun 2019 alussa ryhmämatkan Chileen havaitsemaan täydellistä auringonpimennystä sekä tutustumaan paikan päällä kuuluisiin observatorioihin.
Pimennys näkyi erinomaisesti – kuten oheinen video näyttää!
Kiinnostaako Kuu? Nyt juttuja on vaikka kuinka tarjolla
Tiedetuubi on ollut viime kuukausina hiljainen, ja syynä on pääsiassa olleet tapahtumat 50 vuotta sitten. Apollo 11 -lennon ja ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen vuoksi kirjoittaja oli varsin kiireinen Yleisradiolle tehdyn ohjelmakokonaisuuden kanssa.
