Avocado päivässä pitää lääkärin loitolla

Kuva B. Navez
Kuva B. Navez

...tai ainakin huonon eli LDL-kolesterolin aisoissa. Näin kertoo uusi tutkimus, joka on julkaistu Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Tutkimukseen osallistui 45 ylipainoista, mutta muuten tervettä, ikäjakaumaltaan 21–70-vuotiasta henkilöä. Ensin jokainen heistä noudatti kahden viikon ajan keskimääräistä amerikkalaista ruokavaliota. Siinä 34 prosenttia kaloreista on peräisin rasvasta, 51 prosenttia hiilihydraateista ja loput proteiineista. 

Sen jälkeen koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään, joista kukin noudatti erilaista ruokavaliota: joko vähärasvaista dieettiä ilman avocadoa, keskivertorasvaista dieettiä ilman avocadoa tai keskivertorasvaista dieettiä, johon sisältyi yksi avocado päivässä. 

Vähärasvaisessa dieetissä 24 prosenttia kaloreista tuli rasvasta, josta noin puolet koostui kertatyydyttymättömistä rasvahapoista. Kahdessa muussa dieetissä rasvan osuus oli 34 prosenttia, mistä puolet tuli kertatyydyttymättömistä rasvahapoista. Ainoa ero kahden jälkimmäisen dieetin välillä oli avocadon syönti. Koeruokavalioita noudatettiin viiden viikon ajan. 

Osin tulokset olivat odotettuja: jokaisessa testiryhmässä huonon kolesterolin määrä laski.

Vähärasvaisella dieetillä arvot laskivat keskimäärin 7,4 mg/dL ja keskivertorasvaisella dieetillä ilman avocadoa 8,3 mg/dL. Avocadon ansiosta LDL-kolesterolin määrä laski kuitenkin melkein tuplamäärän: 13,5 mg/dL.

Lähtötasot olivat testiryhmissä miehillä 105–194 mg/dL ja naisilla 98–190 mg/dL. Vaikutus oli tuntuva myös kokonaiskolesterolin ja triglyseridien sekä monien muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävien tekijöiden määrissä. 

Käytännön kannalta ongelmana on se, miten avocadosta saa luontevan osan päivittäistä ruokavaliota. Yhdysvalloissa liki ainoa käyttötapa on tehdä siitä guacamolea, joka sitten syödään maissilastujen kanssa - ja niissä on tunnetusti paljon kaloreita ja suolaa. Avocadon tuoma etu häviää helposti sipsien rouskutteluun. 

Sama ongelma on alkuruoaksi oivasti sopivan katkarapu-avocadon kanssa: avocado puolitetaan, siemen otetaan pois, ja sen jättämiin koloihin lusikoidaan kypsennettyjen katkarapujen, majoneesin ja mustapippurin seosta. Suomessa avocadopasta oli tovin "yhden hitin ihme", mutta tuskin innokkaimmatkaan avocadopastakokit söisivät sitä joka päivä.

Vanhastaan on tiedetty, että välimerellinen ruokavalio, jossa on runsaasti hedelmiä, vihanneksia, täysviljaa, pähkinöitä, kalaa sekä oliiviöljyä, on hyväksi terveydelle. Nyt ostoslistalle voi lisätä myös avocadon. 

Tutkimuksesta kerrottiin Amerikan Sydänliiton sivuilla ja alkuperäinen julkaisu löytyy täältä.

 

Oikeasti: ota influenssarokote! Toimitus To, 13/02/2014 - 12:02
Sikainfluenssarokote
Sikainfluenssarokote

Influenssaepidemia on käynnissä koko maassa ja muun muassa sikainfluenssa on jälleen noussut otsikoihin, kun se on vienyt perusterveitä nuoriakin ihmisiä tehohoitoon.

Niinpä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)muistuttaa nyt rokotuksen ottamisen tärkeydestä.

Tämän kauden kausi-influenssarokotus tehoaa hyvin parhaillaan kiertäviin influenssaviruksiin (myös A(H1N1)pdm09 virukseen, eli niin sanottuun sikainfluenssavirukseen) ja se on paras suoja sairastumista vastaan. Rokotuksen ehtii vielä ottaa ja suoja syntyy kahden viikon kuluessa. Rokotuksesta ei ole myöskään haittaa vaikka sairastuisi tautiin. Rokotteita on vielä terveyskeskuksissa hyvin saatavilla. Suomessa lähes kaikki varusmiehet rokotettiin kausi-influenssaa vastaan viime vuonna. THL:n seurantaan on ilmoitettu aiempia vuosia huomattavasti vähemmän influenssalöydöksiä varusmiehiltä, ainoastaan kaksi.

THL:n tehohoidon seurantaan on toistaiseksi ilmoitettu 13 influenssatapausta, joista kuusi on HUS:n alueelta ja muut eri puolilta Suomea. Suurin osa edellä mainituista tapauksista on A(H1N1)pdm09 viruksen aiheuttamia. Tehohoitoa vaativaan tautimuotoon sairastuneista suuri osa on työikäisiä, joilla ei ole vakavalle influenssainfektiolle altistavaa perustautia. Yhdeksän heistä ei ollut saanut influenssarokotusta.

THL:n asiantuntijat suosittelevat viruslääkitystä riskiryhmiin kuuluvien infektioissa, vakavissa influenssainfektioissa ja sairaalahoidossa oleville potilaille.

Influenssaepidemia on myös käynnissä suuressa osassa Eurooppaa. Yhdysvalloissa influenssakausi alkoi jo marraskuussa. Suurin osa influenssaviruksista on kuulunut influenssa A(H1N1)pdm09-alatyypin viruksiin ja sairaalahoitoa vaativia on ollut poikkeuksellisen paljon 18−64-vuotiaissa. Sama ilmiö havaittiin vuoden 2009 influenssapandemian aikana.

Teksti on lainattu lähes suoraan 12.2. julkaistusta THL:n tiedotteesta Influenssa voi viedä rokottamattoman perusterveenkin tehohoitoon.

Kuva: Flickr/izahorsky.

Napsitko turhaan D-vitamiinia? Toimitus Ma, 10/02/2014 - 16:25
D-vitamiinipillereitä
D-vitamiinipillereitä

D-vitamiini on eräs ihmisen välttämättä tarvitsemista vitamiineista, mutta valitettavasti sitä ei saa Suomessa etenkään talviaikaan tarpeeksi ruoasta. Sen on väitetty lisäksi tuovan parannusta moniin vaivoihin. Niinpä sitä kannattaa nauttia lisäravinteena, joskin siitä, kuinka paljon D-vitamiinia pitäisi nappailla lisää, on olemassa monia näkemyksiä.

Oikea annoskoko nousi jälleen keskusteluun valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkistettua uudet ravitsemussuosituksensa. Päivitettyjen ravitsemussuositusten mukaan yli 75-vuotiaiden suositeltu päivittäinen D-vitamiiniannos on 20 mikrogrammaa, mutta lääkäreiden mielestä ikääntyneiden luuston terveys edellyttäisi peräti 100 mikrogramman päivittäistä lisäannosta.

Tutkimuksissa pitkäaikaisten suurten D-vitamiiniannosten terveysvaikutukset vielä epäselviä. Asiasta on saatu nyt lisätietoa Itä-Suomen yliopistossa tehtävästä suuresta kliinisestä tutkimuksesta – lajissaan ensimmäisestä.

”Isojen D-vitamiinilisäannosten pitkäaikaisen käytön hyödyistä ja haitoista ei ole vielä riittävästi näyttöä, koska näitä tutkimuksia ei ole tehty”, sanoo ravitsemustieteilijä Sari Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta. Voutilainen on siis ravitsemustieteilijä, ei lääkäri.

”Tuskin lääkärikunnassakaan on yksimielisyyttä suurten annosten vaikutuksista. Molempien ammattikuntien edustajat ovat yhtä kiinnostuneita tutkimustuloksista. Pidämme asian perusteellista selvittämistä tärkeänä ennen suositusten uutta muuttamista. Oman tutkimuksemme lisäksi on käynnissä muitakin suuria tutkimushankkeita, joiden tuloksia joudutaan odottamaan ainakin vuoteen 2017.”

Voutilainen tosin toteaa, että lyhyemmissä eli alle vuoden tutkimuksissa isoillakaan annoksilla (100 mikrogrammaa päivässä) ei ole havaittu haittavaikutuksia. Voutilaisen tutkimushankkeen tavoitteena onkin tutkia myös suurempien D-vitamiiniannosten terveysvaikutuksia.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, luuston hyvinvointi, syövät, masennus, metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes ovat sairauksia, joihin D-vitamiinin on väitetty auttavan.

”Kaikissa tutkimuksissa tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu", väittää Voutilainen. "Väestötutkimuksissa on monia puutteita, eikä niiden perusteella ole helppo päätellä syys-seuraus -suhteita. Vielä ei varmuudella tiedetä, suojaako D-vitamiini todella kaikilta esitetyiltä sairauksilta, vai kertooko korkeampi veren D-vitamiinipitoisuus osittain ihmisten terveemmistä elintavoista ja ruokavaliosta. Kliinisessä tutkimuksessa pystytään kontrolloimaan muita vaikuttavia tekijöitä paremmin”.

”Pääasiassa tutkimme D-vitamiinilisän vaikutusta monien kansantautien syntyyn. D-vitamiinilla voi olla vaikutuksia sydän- ja verisuonitauteihin tai aikuistyypin diabetekseen. D-vitamiini on paitsi vitamiini, myös hormonin kaltainen yhdiste, joka liittyy terveyteen monella tavalla. D-vitamiinin alhaiset pitoisuudet elimistössä voivat kertoa sairaudesta, tai D-vitamiinilisillä voidaan ehkäistä sairauksia. Tämä kaikki on vielä vain arvelua, sillä tutkimustuloksia ei ole tarpeeksi”.

”On todettu, että hyvin suuret D-vitamiiniannokset voivat aiheuttaa muun muassa hyperkalsemiaa eli veren liiallista kalsiumpitoisuutta. Tähän on kuitenkin tarvittu erittäin suuria annoksia, yleensä yli 1000 mikrogramman päiväannosta yli kolmen kuukauden ajan, tai hyvin suuren kerta-annoksen nauttimista.”

Millaisia määriä ja lisiä tutkija suosittelee?

Useiden suomalaisten tutkimusten mukaan veren D-vitamiinipitoisuus (kalsidioli) laskee nopeasti kesän jälkeen ja alkaa nousta vasta huhti-toukokuussa. Auringosta saa ihon muodostamana helposti 100 mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa ja ruokalusikallisesta kalanmaksaöljyäkin 30 mikrogrammaa.

”Suurimman osan vuodesta tasot ovat meillä Suomessa matalat ja 20 mikrogrammaa päivässä on aivan turvallinen ympäri vuoden. Jos siltä tuntuu, niin jopa 50 mikrogrammaa päivässä voi syödä välillä. Turvallisen saannin yläraja on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa, joten noilla annoksilla ei haittavaikutuksia pitäisi esiintyä.”

Ravinnosta on vaikeaa saada tarvittavaa määrää D-vitamiinia ja kaikissa ikäryhmissä vitamiinin pitoisuudet ovat jatkuvasti turhan alhaisia. Millaisella ruualla asiaa voisi auttaa? ”Tilannetta voi parantaa syömällä erityisesti kotimaista kalaa. Sitä ei kuitenkaan voi syödä millään niin paljon, että saisi riittävästi D-vitamiinia. Tämän vuoksi olisi hyvä nauttia myös D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita, kuten maitotuotteita, tai käyttää D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä.”

Arvo Ylppö suositteli aikanaan kalanmaksaöljyä lapsille päivittäisenä lisäravinteena.

”Ylppö torjui ohjeillaan riisitautia ja sivutuotteena saatiin D-vitamiinia paljon nykyistä suurempia määriä”, summa Voutilainen. "Ja se oli hyvä juttu".

Ravinnon lisäksi D-vitamiinia saadaan Auringon valosta, koska UVB-säteily muuttaa ihossa olevaa 7-dehydrokolesterolia D3-vitamiinin esiasteeksi. Kesällä auringonvalo on Suomessa merkittävin D-vitamiinin lähde, mutta talvella valoa ei ole riittävästi D-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi.

Niinpä kannattaa hakeutua apteekkiin ja nauttia D-vitamiinia muodossa tai toisessa – mutta kohtuudella, kunnes toisin todistetaan.

Artikkeli perustuu Suomen Akatemian tiedotteeseen Pitkäaikaisten suurten D-vitamiiniannosten terveysvaikutukset vielä epäselviä.

Maailman AIDS-päivä: taistelu jatkuu!

AIDS-tietoisuusjuliste Malissa. AIDSin lyhenne ranskaksi on SIDA.
AIDS-tietoisuusjuliste Malissa. AIDSin lyhenne ranskaksi on SIDA.

Tänään 1. joulukuuta vietetään maailman AIDS-päivää. Se ei ole enää yhtä näkyvä kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten, koska tauti ja sitä aiheuttava HI-virus eivät ole onneksi enää yhtä läsnä arkipäivässä, kiitos parantuneiden hoitojen ja tietoisuuden.

AIDSia ei ole kuitenkaan voitettu – päinvastoin. Suomen HIV-tukikeskuksen mukaan Suomessa on todettu koko 2000-luvun ajan alle 200 hiv-tartuntaa vuosittain. Todettujen HIV-tapausten määrä on ollut hitaassa kasvussa vuosikymmenen kuluessa. AIDS-kuolemien määrä on pysynyt keskimäärin 15-30 tapauksessa vuositasolla. Uusia HIV-tartuntoja Suomessa on vuosina 1980-2011 todettu noin 3000 ja noin 530 henkilöä on kuollut AIDSiin. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan noin 1000 henkilöä, jotka ovat tartunnan saaneita, mutta tartunnastaan tietämättömiä. Eniten HIV-tartuntoja todetaan nykyisin 30-34 –vuotiailla, joskin Suomessa tartunnat havaitaan usein vasta taudi edettyä AIDS-vaiheesseen.

HIV ja AIDS ovat edelleen maailmanlaajuinen ongelma, sillä tartuntoja arvioidaan olevan yli 33 miljoona. Onneksi kuitenkin taudin lisääntyminen näyttää hidastuneen: YK:n AIDS-ohjelman UNAIDS:n (Joint United Nations Programme on HIV/AIDS) raportti vuonna 2008 kertoi HI-viruksen leviämisen hidastuneen. HIV-tartunnan sai vuonna 2007 2,7 miljoonaa ihmistä, kun vielä vuonna 2001 määrä oli kolme miljoonaa. Vuonna 2007 maailmassa laskettiin olevan 33 miljoonaa HIV-positiivista, mikä on 300 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kondomin käyttö on hidastanut taudin leviämistä länsimaissa, mutta köyhissä ja epävakaissa valtioissa tilanne on paitsi huolestuttava, niin myös pahenee. Etenkin Afrikassa, missä suuri osa väestöstä on saanut tartunnan, on tiedossa suuria väestöllisiä ongelmia AIDS-kuolleisuuden vuoksi. Tilanne on pahin Keski-Afrikan tasavallassa, missä yli kymmenellä prosentilla on HIV tai AIDS. Ugandan 1,2 miljoonasta HIVin kantajasta lääkitystä kaipaa 350 000, mutta sen piirissä on vain 150 000. Sahelin alueella HIV-tartunta on nuorilla naisilla jopa kaksi kertaa niin yleinen kuin miehillä. Alueella 4,5 miljoonalla on HIV tai AIDS, ja heistä noin 400 000 on alle 14-vuotiasta lasta. Vuonna 2006 AIDS vaati 350 000 ihmisen hengen, minkä seurauksena Afrikassa on 1,9 miljoonaa AIDS-orpoa.

HIV (Human Immunodeficiency Virus)

Hiv eli ihmisen immuunikatovirus on elimistön puolustusjärjestelmää tuhoava virus, joka aiheuttaa ihmiselle pysyvän infektion. HI-virus kykenee muuntautumaan perimältään isäntäsolunsa kaltaiseksi ja siksi sitä on vaikea tuhota lääkkeillä. Virus tunkeutuu T-auttajavalkosoluihin (lymfosyytteihin) ja tuhoaa niitä. Ilman lääkehoitoa HIV-tartunnan saaneella elimistön oma puolustuskyky heikkenee vähitellen ja hän altistuu monille erilaisille sairauksille. Hoitamattomana IV-tartunta johtaa aidsiin. Tartunnan saanut voi olla vuosia oireeton, minkä vuoksi testaaminen kannattaa aina.

AIDS (Acquired Immunodeficiency Syndrome)

AIDS on HIV-infektion vaihe, jossa immuunijärjestelmä on heikentynyt selvästi ja elimistön vastustuskyky tauteja kohtaan on alentunut. HIV ja AIDS eivät ole siis sama asia, eikä kaikilla HIV-positiivisilla ole AIDSia. AIDS-diagnoosi tehdään vasta siinä vaiheessa, kun elimistön puolustuskyvyn heikennettyä henkilö sairastuu johonkin hivin oheistautiin. AIDS-kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti tehokkaan hoidon seurauksena.

Mistä HIV on peräisin?

AIDS on kädellisten immuunikatotauti, jonka ihmisissä aiheuttaa retroviruksiin kuuluva HI-virus eli HIV ja apinoissa SI-virus (SIV, simian immunodeficiency virus), josta hivin arvellaan kehittyneen. Geneettinen tutkimus näyttää osoittavan HIV:n olevan peräisin Afrikan länsi- tai keskiosista 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. AIDS:ista raportoi ensi kerran Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskus vuonna 1981 ja sen syy, HIV, tunnistettiin varhain 1980-luvulla. Ensimmäisten paniikinomaisten reaktioiden jälkeen HIV- ja AIDS-tutkimus ovat ottaneet suuria harppauksia eteenpäin, ja vuosien kuluessa tartunnan saaneiden hoito ja hoidon ennusteet ovat kehittyneet valtavasti. Hoidon kehittymisestä huolimatta virusta ei saada poistettua elimistöstä tartunnan jälkeen ja kroonisen virustartunnan hoito vaatii säännöllistä lääketieteellistä seurantaa ja pysyvän (ja kalliin) lääkityksen. HIVin varhainen toteaminen onkin tärkeää hoidon onnistumiseksi. Koska suojaamaton seksi ja huumeiden käyttö ovat suurimmat syyt taudin leviämiseen, ovat toimivimmat aseet HIViä vastaan seksuaaliterveystietojen ja -taitojen lisääminen, helppo kondomien ja neulojen saatavuus sekä vastuullinen seksuaalikäyttäytyminen.

Känny tarkkailee sydäntäsi!

Känny tarkkailee sydäntäsi!
Känny tarkkailee sydäntäsi!

Pian markkinoille tuleva suomalaissovellus tuo sydänfilmin kännykkään – siis pian EKG:n saa kätevästi näkyviin vaikkapa kotona.

Helposti mukana kulkeva, pienikokoinen älypuhelimen kanssa kommunikoiva Beat2Phone-lisälaite pystyy mm. rekisteröimään rytmihäiriöt, joista se voi havaita stressin ja sydänperäisten sairauksien oireita.

”Nyt kehitetyllä laitteella sydänoireista kärsivät henkilöt voivat aloittaa EKG:nsä rekisteröinnin heti oireiden ilmaannuttua ja lähettää tuloksen lääkärille joko sähköpostitse tai internetin kautta”, sanoo VTT:n teknologiapäällikkö Timo Varpula, jonka idea laite on.

Markkinoille vuoden kuluessa

Nykyisin rytmihäiriöitä rekisteröidään pitkäaikaisrekisteröinnillä ns. Holter-laitteilla, mutta aivan liian usein rekisteröintien aikana oireita ei ole eikä sydänongelmien syytä saada selville. VTT:n sydänkäyrälaitteella tämä onnistuu luotettavammin, koska se pystyy mittaamaan käytännössä jatkuvasti. Näin myös sykevälivaihtelun mittaaminen onnistuu kätevästi.

Beat2Phone soveltuu myös ylikuormittavasta työstä aiheutuvan työuupumuksen ehkäisyyn. Pienellä kehitystyöllä laite voisi sopia samoin esimerkiksi uniapneasta kärsivien henkilöiden unen valvontaan ja varoittamaan nukkujaa lähestyvästä uniapneakohtauksesta. Laitetta voidaan käyttää myös ehkäisemään joitakin tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten niska-, hartia- ja alaselän kipuoireita, tenniskyynärpäätä ja hiirikättä, jotka ovat yleisiä toimistotyötä tekevillä.

EKG:n mittaamisella ja analysoinnilla on myös useita käyttömahdollisuuksia liikuntasovelluksissa. T-Tuubilla on parhaillaan testattavana hieman samankaltainen, jo nyt markkinoilla oleva suomalainen Omegawave-laitteisto, joka sydämen sykettä tarkkailemalla pystyy (ainakin valmistajan mukaan) pystyy auttamaan harjoittelussa ja kunnon rakentamisessa; testi julkaistaan kesäkuun alussa.

Sydänlaitteilla on suuret markkinat

Noin 5 % maailman väestöstä kärsii sydämen rytmihäiriöistä, ja iän myötä rytmihäiriöiden esiintyvyys kasvaa. Yli 60-vuotiailla jopa noin 12 prosentilla on jonkinasteisia sydämen rytmihäiriöitä.

Samalla kestävyysliikuntaa harrastavien määrä on jatkuvasti nousussa, ja myös ikääntyvät harrastavat liikuntaa aktiivisemmin. On arvioitu, että länsimaiden väestöstä noin 1 % harrastaa kestävyyslajeja aktiivisesti.

Terveyden kannalta lisääntyvä liikkuminen on erinomainen asia, mutta kestävyysurheilussa kunnon kehittyessä lähelle huippukuntoa, on tärkeää seurata sydänsignaaleja, ettei kuntoilija rasita itseään liikaa ja joudu ns. ylikuntotilaan. Tämä voi olla joillekin henkilöille jopa vaarallista, joskin tavallisesti seuraukset ovat "vain" sydämentykytystä ja tilapäisiä rytmihäiriöitä. Näitä voidaan välttää laitteella, joka on kykenee henkilökohtaiseen ja jatkuvaan sydänseurantaan.

VTT:n Beat2Phone mittaa EKG-signaalin riittävän suurella näytteenottotaajuudella, jotta se voi havaita signaalista yksittäiset sydämenlyönnit ja mitata peräkkäisten lyöntien väliset intervallit. Laitteessa on lisäksi kiihtyvyysanturi. Signaalit välitetään Bluetooth-yhteyden avulla älypuhelimeen. Sovellus näyttää EKG-signaalin, sykekäyrän ja sykkeen vaihtelun. Kiihtyvyysanturin signaalista lasketaan myös mm. askeltiheys.

Vastaavia laitteistoja ja sovelluksia on jo olemassa, mutta kyseessä on kiinnostava uutuus paitsi sen kyvykkyyden ja suomalaisuuden, niin myös sen vuoksi, että laitteisto on ensimmäinen Android-puhelimille kehitetty edistyksellinen sydänkäyrää mittaava laitteisto.

Matkapuhelimet ovat kehittyneet taskutietokoneiksi, joiden muistikapasiteetti, kellotaajuus, laskentateho ja käyttöliittymäteknologia vastaavat jo muutaman vuoden takaista pöytätietokonetta. Älypuhelimiin voidaan siirtää helposti digitaalista tietoa tallennettavaksi ja lähettää se edelleen internetin kautta palvelujen tarjoajille.

Tehokkaiden taskutietokoneiden hinnat ovat myös laskemassa voimakkaasti. Viiden vuoden kuluessa älypuhelimet tulevat tablettien ohella syrjäyttämään ainakin osittain kotitietokoneet ja lähes jokaisella on mukanaan erittäin tehokas, pienikokoinen tietokone.

Känny voidaan siis valjastaa mainiosti myös henkilökohtaiseen terveystarkkailuun!

Juttu perustuu VTT:n tiedotteeseen: Sydänfilmi kännykkään

Herääkö lintuinfluenssa jälleen? (päivitetty)

Kanoja Kiinassa
Kanoja Kiinassa

Kiinassa on raportoitu 14 uudesta, huolestuttavasta tapauksesta, missä uudenlainen lintuinfluenssavirus on tarttunut ihmiseen.

Toistaiseksi kuusi H7H9-nimisen viruksen tartuttamaa ihmistä on kuollut eikä merkkejä viruksen tarttumisesta ihmisestä toiseen ole havaittu, mutta kiinalaisviranomaiset ja Maailman terveysjärjestö WHO suhtautuvat asiaan vakavasti.

Päivitys 5.4.: Edellisen kappaleen lukuja muutettu vastaamaan uutta tietoa. Shanghain viranomaiset ovat sulkemassa kaikki siipikarjamarkkinat ja myyntiin tuotuja eläimiä on alettu tappaa. Päähuomiossa nyt ovat kyyhkyset ja pulut, joita käytetään Kiinassa ravintona ja joista on löydetty lintuinfluenssavirusta.

Kuten normaalissa influenssassa, oireina on kuumetta ja yskimistä sekä huimausta ja heikotusta, mutta lintuinfluenssassa oireet ovat hengenvaarallisia.

Lintuinfluessan uusi mutaatio on löytynyt Kiinan itäisestä Jiangsun maakunnasta, missä neljä henkilöä on joutunut sairaalaan kriittisessä tilassa. Kaikki nämä henkilöt ovat työskennelleet siipikarjan parissa ja ovat todennäköisesti saaneet viruksen puluista.

Tämänhetkisten tietojen perusteella on todennäköistä, että tartunnat ovat satunnaisia, eikä laajan epidemian vaaraa ole. Linnuilla tavattavien influenssavirusten kolme tyyppiä (H5, H7 ja H9) ovat mahdollisesti vaarallisia ihmisille, ja mikäli niistä tulisi mutaatio, joka voisi tarttua "normaalin" influenssan tapaan ihmisestä toiseen, voisi tilanne olla toinen; historiasta tunnetaan useita maalimanlaajuisia tartuntatautiepidemioita, pandemioita, jotka ovat surmanneet miljoonia ihmisiä.

Päivitys: Asiaan suhtaudutaan yhä vakavammin ja mm. Yhdysvallat on jo alkanut kehittämään rokotetta H7N9:ään.

Esimerkiksi vuosina 1918-1919 ollut ns. Espanjantauti oli pandemia, joka vaati kaikkiaan noin 100 miljoonaa uhria noin puolentoista vuoden aikana. Sen aiheutti A-tyypin influenssan alatyyppi H1N1, joka oli harvinaisen tappava. Suomessa tautiin kuoli arviolta 25 000 henkilöä.

Nyt ajankohtainen lintuinfluenssa on virustyyppiä H5N1, jonka huomattiin tarttuneen kanoista ihmiseen Hong Kongissa vuonna 1997 ja uudelleen vuonna 2003 Etelä-Koreassa. Se alkoi levitä voimakkaasti siipikarjaan Kaakkois-Aasiassa vuonna 2005, minkä jälkeen mm. muuttolinnut kantoivat sitä myös Eurooppaan. Keväällä 2006 tartuntoja tavattiin mm. Tanskasta.

Vaikka virus tarttuu heikosti ihmisestä toiseen, on tartunta ihmiselle erittäin vaarallinen, joten viruksen muuntumisen pelossa laajoilla alueilla Euroopassa perustettiin suoja-alueita siipikarjatilojen ympärille.

Kun Meksikosta löydettiin keväällä 2009 mahdollisesti sikainfluenssaa, vaarallinen lintuinfluenssan muunnos, julisti WHO sen ennalta ehkäisevästi pandemiaksi kesäkuussa 2009.

Lintuinfluenssaviruksesta on yli 140 erilaista tyyppiä, joista suurin osa on linnuillekin vaarattomia - kuin flunssa ihmisille. Osa etenkin siipikarjassa esiintyvistä viruksista on kuitenkin vaarallisempia, ja tälläkin hetkellä Aasiassa ja Afrikassa on erityisesti kanalintujen parissa useita H5N1-viruksen alatyyppejä. Näiden tiedetään myös aiheuttaneen ihmisuhreja vuodesta 1997 alkaen, mutta virus ei ole siirtynyt ihmisestä toiseen kuin erityistapauksissa.

Myös muut influenssat, kuten H7N7 ja H9N2, ovat tarttuneet ihmisiin ja osa näistä on koitunut kuolemaksi.

Koska tappava, helposti ihmisestä toiseen tarttuva influenssa olisi nykyajan kansainvälistyneessä maailmassa erittäin vaarallinen, seurataan influenssatilannetta tarkasti. Koska Aasia voisi olla tällaisen viruksen mahdollinen syntypaikka ihmisten ja lintujen läheisyyden vuoksi, ovat Kiinan tautitapaukset suurennuslasin alla.

WHO julkisti tiistaina hyvän tietopaketin lintuinfluenssatilanteesta: Frequently Asked Questions on human infection with A(H7N9) avian influenza virus, China

Juttua on muokattu useampaan kertaan tilanteen kehittyessä.

Kuva: Flickr / Matthew Jacobs (CC-lisenssillä)

Meriveden lämpötila kertoo malariariskin

Malarialla ja monsuunisateilla on suora yhteys, joten monsuunikauden parempi ennustaminen auttaa varautumaan paremmin malariariskiin. Intialaisten terveysviranomaisten kannattaa tarkkailla ennen kaikkea Etelä-Atlantin pintaveden lämpötilaa.

Nature-tiedelehden tuoreessa ilmastonmuutoserikoisnumerossa julkaistiin kiinnostava kansainvälisen tutkimusryhmän tutkimus, missä eteläisen Atlantin valtameren veden pintalämpötilan ja luoteis-Intian sademäärän sekä alueen malarian esiintymisen väliltä löydettiin yhteys.

Lähtökohtana olivat yksinkertaisesti tilastot sekä yleisesti tunnettu tieto siitä, että malariatapauksia on enemmän silloin, kun monsuuni tuo tulvia ja seisovaa vettä alueille, jotka yleensä ovat kuvia. Intian luoteisosat ovat tästä hyvä esimerkki, sillä malariaa on siellä käytännössä vain vuoden sateiseen aikaan. Malariahyttyset muhivat vedessä ja levittävät sairautta sitä enemmän, mitä sateisempi vuosi on.

Tutkijat ottivatkin yksinkertaisesti malariatapauksien määrän Intiassa ja vertasivat sitä meriveden pintalämpötilaan eri puolilla maapalloa. Pintalämpötila vaikuttaa laajasti sääilmiöihin ja ilmakehän vesikiertoon. Yllättäen tilastoissa Intian kuivien alueiden malariatapauksen ja eteläisen Atlantin väliltä löytyi hyvin tiukka yhteys.

Tälle yhteydelle löytyi selitys ilmastomalleista: simulaatioissa veden lämpötilaa vaihdeltiin viileämmäksi ja lämpimämmäksi eri puolilla maailman meriä, jolloin paitsi että laskennalliset tulokset vastasivat erittäin tarkasti mitattuja tietoja, onnistuttiin reaalimaailman ilmastokiertoa sekä sateita ennustamaan. Normaalia kylmempi pintavesi sai aikaan sen, että Etelä-Atlantille muodostui korkeapainetta, mikä sai aikaan lämpimämmän, kostean ilmamassan nousemisen Intian valtamerestä kohti Intiaa. Sen sisältämä vesihöyry edelleen tiivistyi mantereen päällä viiletessään sateena maahan.

Sateen ja malarian välinen yhteys puolestaan tiedetään jo aikaisempien tutkimusten perusteella, joten kun pintalämpötilan kehittymisen perusteella sadekauden voimakkuus pystytään ennustamaan jotakuinkin luotettavasti jo neljä kuukautta etukäteen, voidaan malarialääkitystä esimerkiksi varata riittävästi jo ennalta.

Naturessa julkaistussa tutkimuksessa pystyttiin 26 vuoden ajalta ennustamaan malarian esiintyminen 21 vuotena. Hieman yllättäen El Niñon kaltainen voimakas ja laaja sääilmiö ei vaikuta niin paljoa malariatapausten määrään, kuin aikaisemmin on arveltu.

Nature Climate Change, 2013. doi: 10.1038/NCLIMATE1834.

Kuva Wikipediasta