...tai ainakin huonon eli LDL-kolesterolin aisoissa. Näin kertoo uusi tutkimus, joka on julkaistu Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Tutkimukseen osallistui 45 ylipainoista, mutta muuten tervettä, ikäjakaumaltaan 21–70-vuotiasta henkilöä. Ensin jokainen heistä noudatti kahden viikon ajan keskimääräistä amerikkalaista ruokavaliota. Siinä 34 prosenttia kaloreista on peräisin rasvasta, 51 prosenttia hiilihydraateista ja loput proteiineista. 

Sen jälkeen koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään, joista kukin noudatti erilaista ruokavaliota: joko vähärasvaista dieettiä ilman avocadoa, keskivertorasvaista dieettiä ilman avocadoa tai keskivertorasvaista dieettiä, johon sisältyi yksi avocado päivässä. 

Vähärasvaisessa dieetissä 24 prosenttia kaloreista tuli rasvasta, josta noin puolet koostui kertatyydyttymättömistä rasvahapoista. Kahdessa muussa dieetissä rasvan osuus oli 34 prosenttia, mistä puolet tuli kertatyydyttymättömistä rasvahapoista. Ainoa ero kahden jälkimmäisen dieetin välillä oli avocadon syönti. Koeruokavalioita noudatettiin viiden viikon ajan. 

Osin tulokset olivat odotettuja: jokaisessa testiryhmässä huonon kolesterolin määrä laski.

Vähärasvaisella dieetillä arvot laskivat keskimäärin 7,4 mg/dL ja keskivertorasvaisella dieetillä ilman avocadoa 8,3 mg/dL. Avocadon ansiosta LDL-kolesterolin määrä laski kuitenkin melkein tuplamäärän: 13,5 mg/dL.

Lähtötasot olivat testiryhmissä miehillä 105–194 mg/dL ja naisilla 98–190 mg/dL. Vaikutus oli tuntuva myös kokonaiskolesterolin ja triglyseridien sekä monien muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävien tekijöiden määrissä. 

Käytännön kannalta ongelmana on se, miten avocadosta saa luontevan osan päivittäistä ruokavaliota. Yhdysvalloissa liki ainoa käyttötapa on tehdä siitä guacamolea, joka sitten syödään maissilastujen kanssa - ja niissä on tunnetusti paljon kaloreita ja suolaa. Avocadon tuoma etu häviää helposti sipsien rouskutteluun. 

Sama ongelma on alkuruoaksi oivasti sopivan katkarapu-avocadon kanssa: avocado puolitetaan, siemen otetaan pois, ja sen jättämiin koloihin lusikoidaan kypsennettyjen katkarapujen, majoneesin ja mustapippurin seosta. Suomessa avocadopasta oli tovin "yhden hitin ihme", mutta tuskin innokkaimmatkaan avocadopastakokit söisivät sitä joka päivä.

Vanhastaan on tiedetty, että välimerellinen ruokavalio, jossa on runsaasti hedelmiä, vihanneksia, täysviljaa, pähkinöitä, kalaa sekä oliiviöljyä, on hyväksi terveydelle. Nyt ostoslistalle voi lisätä myös avocadon. 

Tutkimuksesta kerrottiin Amerikan Sydänliiton sivuilla ja alkuperäinen julkaisu löytyy täältä.

Tänään 1. joulukuuta vietetään maailman AIDS-päivää. Se ei ole enää yhtä näkyvä kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten, koska tauti ja sitä aiheuttava HI-virus eivät ole onneksi enää yhtä läsnä arkipäivässä, kiitos parantuneiden hoitojen ja tietoisuuden.

AIDSia ei ole kuitenkaan voitettu – päinvastoin. Suomen HIV-tukikeskuksen mukaan Suomessa on todettu koko 2000-luvun ajan alle 200 hiv-tartuntaa vuosittain. Todettujen HIV-tapausten määrä on ollut hitaassa kasvussa vuosikymmenen kuluessa. AIDS-kuolemien määrä on pysynyt keskimäärin 15-30 tapauksessa vuositasolla. Uusia HIV-tartuntoja Suomessa on vuosina 1980-2011 todettu noin 3000 ja noin 530 henkilöä on kuollut AIDSiin. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan noin 1000 henkilöä, jotka ovat tartunnan saaneita, mutta tartunnastaan tietämättömiä. Eniten HIV-tartuntoja todetaan nykyisin 30-34 –vuotiailla, joskin Suomessa tartunnat havaitaan usein vasta taudi edettyä AIDS-vaiheesseen.

HIV ja AIDS ovat edelleen maailmanlaajuinen ongelma, sillä tartuntoja arvioidaan olevan yli 33 miljoona. Onneksi kuitenkin taudin lisääntyminen näyttää hidastuneen: YK:n AIDS-ohjelman UNAIDS:n (Joint United Nations Programme on HIV/AIDS) raportti vuonna 2008 kertoi HI-viruksen leviämisen hidastuneen. HIV-tartunnan sai vuonna 2007 2,7 miljoonaa ihmistä, kun vielä vuonna 2001 määrä oli kolme miljoonaa. Vuonna 2007 maailmassa laskettiin olevan 33 miljoonaa HIV-positiivista, mikä on 300 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kondomin käyttö on hidastanut taudin leviämistä länsimaissa, mutta köyhissä ja epävakaissa valtioissa tilanne on paitsi huolestuttava, niin myös pahenee. Etenkin Afrikassa, missä suuri osa väestöstä on saanut tartunnan, on tiedossa suuria väestöllisiä ongelmia AIDS-kuolleisuuden vuoksi. Tilanne on pahin Keski-Afrikan tasavallassa, missä yli kymmenellä prosentilla on HIV tai AIDS. Ugandan 1,2 miljoonasta HIVin kantajasta lääkitystä kaipaa 350 000, mutta sen piirissä on vain 150 000. Sahelin alueella HIV-tartunta on nuorilla naisilla jopa kaksi kertaa niin yleinen kuin miehillä. Alueella 4,5 miljoonalla on HIV tai AIDS, ja heistä noin 400 000 on alle 14-vuotiasta lasta. Vuonna 2006 AIDS vaati 350 000 ihmisen hengen, minkä seurauksena Afrikassa on 1,9 miljoonaa AIDS-orpoa.

Pian markkinoille tuleva suomalaissovellus tuo sydänfilmin kännykkään – siis pian EKG:n saa kätevästi näkyviin vaikkapa kotona.

Helposti mukana kulkeva, pienikokoinen älypuhelimen kanssa kommunikoiva Beat2Phone-lisälaite pystyy mm. rekisteröimään rytmihäiriöt, joista se voi havaita stressin ja sydänperäisten sairauksien oireita.

”Nyt kehitetyllä laitteella sydänoireista kärsivät henkilöt voivat aloittaa EKG:nsä rekisteröinnin heti oireiden ilmaannuttua ja lähettää tuloksen lääkärille joko sähköpostitse tai internetin kautta”, sanoo VTT:n teknologiapäällikkö Timo Varpula, jonka idea laite on.

Markkinoille vuoden kuluessa

Nykyisin rytmihäiriöitä rekisteröidään pitkäaikaisrekisteröinnillä ns. Holter-laitteilla, mutta aivan liian usein rekisteröintien aikana oireita ei ole eikä sydänongelmien syytä saada selville. VTT:n sydänkäyrälaitteella tämä onnistuu luotettavammin, koska se pystyy mittaamaan käytännössä jatkuvasti. Näin myös sykevälivaihtelun mittaaminen onnistuu kätevästi.

Beat2Phone soveltuu myös ylikuormittavasta työstä aiheutuvan työuupumuksen ehkäisyyn. Pienellä kehitystyöllä laite voisi sopia samoin esimerkiksi uniapneasta kärsivien henkilöiden unen valvontaan ja varoittamaan nukkujaa lähestyvästä uniapneakohtauksesta. Laitetta voidaan käyttää myös ehkäisemään joitakin tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten niska-, hartia- ja alaselän kipuoireita, tenniskyynärpäätä ja hiirikättä, jotka ovat yleisiä toimistotyötä tekevillä.

EKG:n mittaamisella ja analysoinnilla on myös useita käyttömahdollisuuksia liikuntasovelluksissa. T-Tuubilla on parhaillaan testattavana hieman samankaltainen, jo nyt markkinoilla oleva suomalainen Omegawave-laitteisto, joka sydämen sykettä tarkkailemalla pystyy (ainakin valmistajan mukaan) pystyy auttamaan harjoittelussa ja kunnon rakentamisessa; testi julkaistaan kesäkuun alussa.

Sydänlaitteilla on suuret markkinat

Noin 5 % maailman väestöstä kärsii sydämen rytmihäiriöistä, ja iän myötä rytmihäiriöiden esiintyvyys kasvaa. Yli 60-vuotiailla jopa noin 12 prosentilla on jonkinasteisia sydämen rytmihäiriöitä.

Samalla kestävyysliikuntaa harrastavien määrä on jatkuvasti nousussa, ja myös ikääntyvät harrastavat liikuntaa aktiivisemmin. On arvioitu, että länsimaiden väestöstä noin 1 % harrastaa kestävyyslajeja aktiivisesti.

Terveyden kannalta lisääntyvä liikkuminen on erinomainen asia, mutta kestävyysurheilussa kunnon kehittyessä lähelle huippukuntoa, on tärkeää seurata sydänsignaaleja, ettei kuntoilija rasita itseään liikaa ja joudu ns. ylikuntotilaan. Tämä voi olla joillekin henkilöille jopa vaarallista, joskin tavallisesti seuraukset ovat "vain" sydämentykytystä ja tilapäisiä rytmihäiriöitä. Näitä voidaan välttää laitteella, joka on kykenee henkilökohtaiseen ja jatkuvaan sydänseurantaan.

VTT:n Beat2Phone mittaa EKG-signaalin riittävän suurella näytteenottotaajuudella, jotta se voi havaita signaalista yksittäiset sydämenlyönnit ja mitata peräkkäisten lyöntien väliset intervallit. Laitteessa on lisäksi kiihtyvyysanturi. Signaalit välitetään Bluetooth-yhteyden avulla älypuhelimeen. Sovellus näyttää EKG-signaalin, sykekäyrän ja sykkeen vaihtelun. Kiihtyvyysanturin signaalista lasketaan myös mm. askeltiheys.

Vastaavia laitteistoja ja sovelluksia on jo olemassa, mutta kyseessä on kiinnostava uutuus paitsi sen kyvykkyyden ja suomalaisuuden, niin myös sen vuoksi, että laitteisto on ensimmäinen Android-puhelimille kehitetty edistyksellinen sydänkäyrää mittaava laitteisto.

Matkapuhelimet ovat kehittyneet taskutietokoneiksi, joiden muistikapasiteetti, kellotaajuus, laskentateho ja käyttöliittymäteknologia vastaavat jo muutaman vuoden takaista pöytätietokonetta. Älypuhelimiin voidaan siirtää helposti digitaalista tietoa tallennettavaksi ja lähettää se edelleen internetin kautta palvelujen tarjoajille.

Tehokkaiden taskutietokoneiden hinnat ovat myös laskemassa voimakkaasti. Viiden vuoden kuluessa älypuhelimet tulevat tablettien ohella syrjäyttämään ainakin osittain kotitietokoneet ja lähes jokaisella on mukanaan erittäin tehokas, pienikokoinen tietokone.

Känny voidaan siis valjastaa mainiosti myös henkilökohtaiseen terveystarkkailuun!

Juttu perustuu VTT:n tiedotteeseen: Sydänfilmi kännykkään

Kiinassa on raportoitu 14 uudesta, huolestuttavasta tapauksesta, missä uudenlainen lintuinfluenssavirus on tarttunut ihmiseen.

Toistaiseksi kuusi H7H9-nimisen viruksen tartuttamaa ihmistä on kuollut eikä merkkejä viruksen tarttumisesta ihmisestä toiseen ole havaittu, mutta kiinalaisviranomaiset ja Maailman terveysjärjestö WHO suhtautuvat asiaan vakavasti.

Päivitys 5.4.: Edellisen kappaleen lukuja muutettu vastaamaan uutta tietoa. Shanghain viranomaiset ovat sulkemassa kaikki siipikarjamarkkinat ja myyntiin tuotuja eläimiä on alettu tappaa. Päähuomiossa nyt ovat kyyhkyset ja pulut, joita käytetään Kiinassa ravintona ja joista on löydetty lintuinfluenssavirusta.

Kuten normaalissa influenssassa, oireina on kuumetta ja yskimistä sekä huimausta ja heikotusta, mutta lintuinfluenssassa oireet ovat hengenvaarallisia.

Lintuinfluessan uusi mutaatio on löytynyt Kiinan itäisestä Jiangsun maakunnasta, missä neljä henkilöä on joutunut sairaalaan kriittisessä tilassa. Kaikki nämä henkilöt ovat työskennelleet siipikarjan parissa ja ovat todennäköisesti saaneet viruksen puluista.

Tämänhetkisten tietojen perusteella on todennäköistä, että tartunnat ovat satunnaisia, eikä laajan epidemian vaaraa ole. Linnuilla tavattavien influenssavirusten kolme tyyppiä (H5, H7 ja H9) ovat mahdollisesti vaarallisia ihmisille, ja mikäli niistä tulisi mutaatio, joka voisi tarttua "normaalin" influenssan tapaan ihmisestä toiseen, voisi tilanne olla toinen; historiasta tunnetaan useita maalimanlaajuisia tartuntatautiepidemioita, pandemioita, jotka ovat surmanneet miljoonia ihmisiä.

Päivitys: Asiaan suhtaudutaan yhä vakavammin ja mm. Yhdysvallat on jo alkanut kehittämään rokotetta H7N9:ään.

Esimerkiksi vuosina 1918-1919 ollut ns. Espanjantauti oli pandemia, joka vaati kaikkiaan noin 100 miljoonaa uhria noin puolentoista vuoden aikana. Sen aiheutti A-tyypin influenssan alatyyppi H1N1, joka oli harvinaisen tappava. Suomessa tautiin kuoli arviolta 25 000 henkilöä.

Nyt ajankohtainen lintuinfluenssa on virustyyppiä H5N1, jonka huomattiin tarttuneen kanoista ihmiseen Hong Kongissa vuonna 1997 ja uudelleen vuonna 2003 Etelä-Koreassa. Se alkoi levitä voimakkaasti siipikarjaan Kaakkois-Aasiassa vuonna 2005, minkä jälkeen mm. muuttolinnut kantoivat sitä myös Eurooppaan. Keväällä 2006 tartuntoja tavattiin mm. Tanskasta.

Vaikka virus tarttuu heikosti ihmisestä toiseen, on tartunta ihmiselle erittäin vaarallinen, joten viruksen muuntumisen pelossa laajoilla alueilla Euroopassa perustettiin suoja-alueita siipikarjatilojen ympärille.

Kun Meksikosta löydettiin keväällä 2009 mahdollisesti sikainfluenssaa, vaarallinen lintuinfluenssan muunnos, julisti WHO sen ennalta ehkäisevästi pandemiaksi kesäkuussa 2009.

Lintuinfluenssaviruksesta on yli 140 erilaista tyyppiä, joista suurin osa on linnuillekin vaarattomia - kuin flunssa ihmisille. Osa etenkin siipikarjassa esiintyvistä viruksista on kuitenkin vaarallisempia, ja tälläkin hetkellä Aasiassa ja Afrikassa on erityisesti kanalintujen parissa useita H5N1-viruksen alatyyppejä. Näiden tiedetään myös aiheuttaneen ihmisuhreja vuodesta 1997 alkaen, mutta virus ei ole siirtynyt ihmisestä toiseen kuin erityistapauksissa.

Myös muut influenssat, kuten H7N7 ja H9N2, ovat tarttuneet ihmisiin ja osa näistä on koitunut kuolemaksi.

Koska tappava, helposti ihmisestä toiseen tarttuva influenssa olisi nykyajan kansainvälistyneessä maailmassa erittäin vaarallinen, seurataan influenssatilannetta tarkasti. Koska Aasia voisi olla tällaisen viruksen mahdollinen syntypaikka ihmisten ja lintujen läheisyyden vuoksi, ovat Kiinan tautitapaukset suurennuslasin alla.

WHO julkisti tiistaina hyvän tietopaketin lintuinfluenssatilanteesta: Frequently Asked Questions on human infection with A(H7N9) avian influenza virus, China

Juttua on muokattu useampaan kertaan tilanteen kehittyessä.

Kuva: Flickr / Matthew Jacobs (CC-lisenssillä)

Malarialla ja monsuunisateilla on suora yhteys, joten monsuunikauden parempi ennustaminen auttaa varautumaan paremmin malariariskiin. Intialaisten terveysviranomaisten kannattaa tarkkailla ennen kaikkea Etelä-Atlantin pintaveden lämpötilaa.

Nature-tiedelehden tuoreessa ilmastonmuutoserikoisnumerossa julkaistiin kiinnostava kansainvälisen tutkimusryhmän tutkimus, missä eteläisen Atlantin valtameren veden pintalämpötilan ja luoteis-Intian sademäärän sekä alueen malarian esiintymisen väliltä löydettiin yhteys.

Lähtökohtana olivat yksinkertaisesti tilastot sekä yleisesti tunnettu tieto siitä, että malariatapauksia on enemmän silloin, kun monsuuni tuo tulvia ja seisovaa vettä alueille, jotka yleensä ovat kuvia. Intian luoteisosat ovat tästä hyvä esimerkki, sillä malariaa on siellä käytännössä vain vuoden sateiseen aikaan. Malariahyttyset muhivat vedessä ja levittävät sairautta sitä enemmän, mitä sateisempi vuosi on.

Tutkijat ottivatkin yksinkertaisesti malariatapauksien määrän Intiassa ja vertasivat sitä meriveden pintalämpötilaan eri puolilla maapalloa. Pintalämpötila vaikuttaa laajasti sääilmiöihin ja ilmakehän vesikiertoon. Yllättäen tilastoissa Intian kuivien alueiden malariatapauksen ja eteläisen Atlantin väliltä löytyi hyvin tiukka yhteys.

Tälle yhteydelle löytyi selitys ilmastomalleista: simulaatioissa veden lämpötilaa vaihdeltiin viileämmäksi ja lämpimämmäksi eri puolilla maailman meriä, jolloin paitsi että laskennalliset tulokset vastasivat erittäin tarkasti mitattuja tietoja, onnistuttiin reaalimaailman ilmastokiertoa sekä sateita ennustamaan. Normaalia kylmempi pintavesi sai aikaan sen, että Etelä-Atlantille muodostui korkeapainetta, mikä sai aikaan lämpimämmän, kostean ilmamassan nousemisen Intian valtamerestä kohti Intiaa. Sen sisältämä vesihöyry edelleen tiivistyi mantereen päällä viiletessään sateena maahan.

Sateen ja malarian välinen yhteys puolestaan tiedetään jo aikaisempien tutkimusten perusteella, joten kun pintalämpötilan kehittymisen perusteella sadekauden voimakkuus pystytään ennustamaan jotakuinkin luotettavasti jo neljä kuukautta etukäteen, voidaan malarialääkitystä esimerkiksi varata riittävästi jo ennalta.

Naturessa julkaistussa tutkimuksessa pystyttiin 26 vuoden ajalta ennustamaan malarian esiintyminen 21 vuotena. Hieman yllättäen El Niñon kaltainen voimakas ja laaja sääilmiö ei vaikuta niin paljoa malariatapausten määrään, kuin aikaisemmin on arveltu.

Nature Climate Change, 2013. doi: 10.1038/NCLIMATE1834.

Kuva Wikipediasta