Jännä lisätieto Trappist-1 -eksoplaneettakunnan tapauksesta: SETI on jo kuunnellut sitä

Allen Telescopes

Seitsemän eksoplaneettansa ansiosta viime keskiviikkona otsikoihin noussut Trappist-1 on ollut tähtitieteilijöiden huomion kohteena jo viime keväästä alkaen, kun belgialaisryhmä ilmoitti löytäneensä kolme planeettaa tähden ympäriltä – ja laski, että ne olisivat jotakuinkin Maan kokoisia sekä sijaitsivat elämän kannalta suotuisalla alueella. Ei ihme, että myös SETI-ohjelma otti tähden heti tarkkailuun.

SETI, eli maapallon ulkopuolista älykästä elämää etsivä ohjelma (Search for ExtraTerrestrial Intelligence) on tarkkaillut Trappist-1 -tähteä jo jonkin aikaa. Mitään ei toistaiseksi ole kuulunut, mutta etenkin uusien tietojen julkistamisen jälkeen etsintää aiotaan jatkaa vielä aktiivisemmin.

Asiasta kertoo tähtitieteilijä Seth Shostak SETI-instituutin nettisivuilla.

Tähän saakka tähteä ja sen ympärillä olevia planeettoja on kuunneltu Kalifornian pohjoisosassa olevalla Allenin antenniryhmällä (ATA, Allen Telescope Array), johon kuuluu 42 kappaletta 6,1-metristä radioteleskooppia.

Kyseessä on Microsoftin toisen perustajan Paul Allenin lahjoitusrahoin tehty teleskooppisysteemi, joka on omistettu kokonaan SETI-tutkimukselle. 

Tällaiset sinänsä pienistä antenneista tehdyt ryhmät ovat nykyisin hyvin suosittuja radiotähtitieteessä, koska niillä saadaan kohtuullisin kustannuksin aikaiseksi varsin suuri radioaaltoja keräävä pinta-ala.

ATA:n radiovastaanottimet havaitsevat taivaalta 60–2,7 cm:n aallonpituusalueella tulevia radioaaltoja.

Tähden suunnasta ei ole havaittu toistaiseksi mitään kiinnostavaa, mutta on teoriassa mahdollista, että planeetoilla on elämää – kenties älykästäkin. SIksi etsintää kannattaa jatkaa, ja mieluiten tehokkaammilla radioteleskoopeilla.

Tosin ei Allenin antenniryhmä ole sekään mikään vaatimaton kuulolaite: jos Trappistin planeetalla olisi Kiinassa käyttöön juuri otetun 500-metrisen FAST-radioteleskoopin kokoinen antenni, se suunnattaisiin kohti Maata ja sillä lähetettäisiin 100 kW teholtaan oleva signaali (Shostakin mukaan vain noin kymmenen kertaa tyypillisen lentoaseman tutkan tehoinen), niin ATA pystyisi havaitsemaan sen. 

Tavallista planeetalta avaruuteen pakenevaa TV- tai radiolähetystä ei ATA voisi kuitenkaan kuulla.

Mutta siis jos Trappist-1:n ET:t haluaisivat saada meihin yhteyden, niin se varmasti onnistuisi. Etäisyyskään ei tässä tapauksessa haittaa, sillä matkaa välillämme on "vain" noin 39 valovuotta. Se tarkoittaa sitä, että nyt kuultava signaali olisi lähetetty 39 vuotta sitten. Jos lähetämme vastauksen, niin se tulisi perille 39 vuoden päästä. 

Vaikka tähti onkin lähellä, niin keskustelu kävisi varsin hitaasti. Kosmisessa mielessä kyse on kuitenkin pikaviestittämisestä.

Otsikkokuvassa on osa ATA-teleskooppia. Kuva: SETI-instituutti.

 

Video: Viisi ponttia ja pari yllättävää huomiota Trappist-1 -eksoplaneettaperheestä

Video: Viisi ponttia ja pari yllättävää huomiota Trappist-1 -eksoplaneettaperheestä

Keskiviikkona illalla kaikki tiedostusvälineet ja tähtitieteestä innostuneet seurasivat mitä Nasalla oli sanottavanaan klo 20 Suomen aikaa alkaneessa tiedotustilaisuudessa.

23.02.2017

Kuten ennalta jo kerrottiin, kyse oli eksoplaneetoista, ja tilaisuuden puhujalistaa katsomalla saattoi hyvin päätellä, että kyse oli todennäköisesti noin 40 valovuoden päässä meistä olevasta viileästä kääpiötähdestä nimeltä 2MASS J23062928-0502285, eli Trappist-1.

Nimen Trappist se on saanut siksi, että sitä oli havaittu belgialaisen Liegen yliopiston tutkijaryhmän TRAPPIST-teleskooppikaksikkolla. Tutkimuksissa sen ympäriltä oli löydetty kolme planeettaa. 

Ennen tiedotustilaisuutta Trappist-1:n ympärillä siis tiedettiin oleva kolme eksoplaneettaa, jotka olivat todennäköisesti jotakuinkin Maan kokoisia ja ainakin joku niistä sijaitsisi alueella, missä niiden pinnalla oleva vesi voisi olla nestemäisessä muodossa. Pinnalla siis voisi olla myös elämää, ainakin periaatteessa.

Sittemmin tätä meikäläisen Jupiterin kokoista, avaruuden mittakaavassa ihan naapurissa olevaa tähteä on havaittu lisää muun muassa infrapunavaloa havaitsevalla Spitzer-avaruusteleskoopilla, Hubblen avaruusteleskoopilla ja Euroopan eteläisen observatorion VLT-jättiläiskaukoputkilla.

Tarkemmin katsottaessa planeettoja on huomattu olevan kaikkiaan seitsemän, kaikki enemmän tai vähemmän Maan kokoisia. Ne on ristitty eksoplaneettojen nimeämistapaan kirjaimilla b, c, d, e, f, g ja h. 

Kyseessä on varsinainen jättipotti mahdollisesti elinkelpoisia eksoplaneettojen tutkijoille, sillä planeetoista kuusi on todennäköisesti Maan kaltaisia kiviplaneettoja ja niistä yksi, Trappist-1c, on varmasti elokehällä – siis alueella, missä planeetan pinnalla voisi mahdollisesti olla nestemäistä vettä.

Seuraavaksi olisi kiinnostavaa tietää onko niillä kaasukehiä ja millaisia kaasuja niissä on. 

Näistä planeetoista kuullaan vastaisuudessa varmasti vielä lisää, ja kunhan Hubblen avaruusteleskoopin seuraaja James Webb -avaruusteleskooppi saadaan taivaalle sekä uudet maanpäälliset jättiläisteleskoopit (kuten näistä suurin ESO:n ELT) saadaan toimintaan, on Trappist-1 varmasti niiden ensimmäisten kohteiden joukossa.

Periaatteessa näillä voitaisiin saada jopa kuvia planeetoista; nythän niistä ei ole saatu muuta tietoa kuin niiden kiertoajat tähtensä ympärillä ja arvio koosta. Kaikki muut tiedot on joko laskettu tai päätelty näistä.

Samalla Trappist-1 on erinomainen esimerkki siitä, että eksoplaneettoja saattaa olla lähes kaikkialla. Lähes jokaisella tähdellä voi olla kiertolaisia, kunhan vain onnistumme niitä havaitsemaan. Tässä tapauksessa planeetat kiertävät tähteään juuri sopivasti havaitsemista varten – ne ovat siis helppoja tapauksia.

Yllä on Euroopan eteläisen observatorion tekemä video Trappist-1:n planeettaperheestä. Kannattaa muistaa, että vaikka Nasa keräsi huomion tiedotustilaisuudella itselleen tästä löydöstä, on havaintoja tehty monilla havaintovälineillä ja tutkijoita on ollut mukana hankkeessa niin Yhdysvalloista, Euroopasta kuin Afrikastakin.

Alla on ESOn grafiikat tähdestä ja sen planeetoista verrattuna omaan Aurinkokuntaamme, Jupiteriin sekä Jupiteria kiertäviin kuihin.

Eksojen kokovertailu
Eksojen kiertoradat

Nasa ilmoitti ilmoittavansa suuren uutisen – saattaa olla omituinen eksoplaneetta

Nasa on viime aikoina innostunut ilmoittamaan etukäteen näyttävästi ja lehdistön sensaatiohermoa kutkuttavasti lehdistötilaisuuksista, joissa kerrotaan suuria uutisia. Tosin usein uutiset ovat olleet hieman lämmiteltyjä puoliuutisia, joista on saatu vinkkiä osallistujalistaa hieman tutkimalla. Niin tälläkin kerralla.

Tämä tiedotustilaisuus pidetään nyt keskiviikkona klo 20 Suomen aikaa (klo 13 New Yorkin aikaa) ja sen aiheeksi kerrotaan eksoplaneetat, eli muuta tähteä kuin omaa Aurinkoamme kiertävät planeetat.

Nature-lehdessä julkaistaan samaan aikaan tilaisuuden aihetta käsittelevä artikkeli, mikä varmastikin on määrännyt tilaisuuden ajankohdan.

Vinkkiä tulevasta antaa kuitenkin Nasan tiedotteessa oleva osallistujalista: sen ensimmäiseksi tutkijaryhmään kuuluvaksi puhujaksi mainitaan Liegen yliopiston Michael Gillon, joka on tullut tunnetuksi jo aikaisemmin TRAPPIST -nimisen eksoplaneettoja etsivän kaukoputken ansiosta. 

TRAPPIST-teleskooppi.

Belgialaisoluthenkisesti nimetty TRAPPIST on kahdesta 60 cm:n robottiteleskoopista koostuva havaintosysteemi, joka mittaa valittuja tähtiä taivaalla automaattisesti. Teleskoopit sijaitsevat Chilessä Euroopan eteläisen observatorion La Sillan observatorioalueella ja Oukaïmdenin observatoriossa Marokossa. 

Nämä ovat havainneet aikaisemmin muun muassa kolme maapallon kokoista planeettaa viileän, vain hieman Jupiteria suuremman punaisen kääpiötähden ympärillä. Koska tähti ei ole kuvin kuuma, ja planeetat kiertävät varsin lähellä tähteään, ovat ne todennäköisesti alueella, missä niiden pinnalla oleva vesi voisi olla nestemäisessä muodossa.

Näin ollen periaatteessa planeettojen pinnalla voisi olla elämää – ainakin sellaista, millaisena elämän täällä maapallolla tunnemme.

Havainnot tästä (otsikkokuvassa hahmotellusta) vain noin 40 valovuoden päässä sijaitsevasta, nimeltään kiihottavasti 2MASS J23062928-0502285 olevasta tähdestä planeettoineen julkaistiin Naturessa viime toukokuussa.

Voi hyvinkin olla, että näistä planeetoista on saatu nyt lisätietoja, kun niitä on tutkittu paremmin esimerkiksi Hubblen avaruusteleskoopilla ja Spitzer-infrapunateleskoopilla (mukana tilaisuudessa on näiden edustajat). On tiedossa, että planeettakolmikkoa on tutkittu tarkemmin näillä havaintolaitteilla. 

Toinen mahdollisuus on se, että TRAPPIST-ryhmä Hubblen ja Spitzerin havainnoilla ryyditettynä on löytänyt jotain muuta, vieläkin kiinnostavampaa.

TRAPPIST on ainakin havainnut aktiivisesti kaikkiaan 50 eri tähteä; koska eksoplaneettoja tuntuu olevat runsaasti joka puolella, ei olisi mitenkään ihmeellistä, että niiden joukosta olisi löytynut jotain kiinnostavaa.

Siis: veikkauksemme on, että keskiviikkona puhutaan Maan kokoisista eksoplaneetoista, joiden pinnalla on mahdollisesti nestemäistä vettä. Tai kaasukehässä jotain jännää, kuten ... happea?