Kuu on avaruuden mittakaavassa katsottuna läheisin naapurimme, kosminen ystävämme. Siksi tässä on ystävänpäiväerikoinen, missä Jari Mäkinen selittää mikä Kuussa nyt kiinnostaa, miksi Nokia on lähettämässä sinne 4G-mobiiliverkon ja millainen on ruotsalainen, pieni punainen kuumökki.
Videon teksti:
On upean kaunis ystävänpäivä täällä Helsingin kattojen päällä, missä kiinnitän huomiota tuohon suuntaa lännessä, ihan horisontin päällä. Jos ei olisi pilviä, niin siellä näkyisi Kuu, melkein täysikuu, 97 prosenttisesti täysikuu. Ja miksi se on kiinnostava? Koska se on maapallon paras ystävä koko valtavassa maailmankaikkeudessa, meidän läheisin naapurimme ja siksi juuri sitä kannattaa juhlia tänään ystävänpäivänä.
Siellä on kaksi pientä avaruusalusta matkalla kohti Kuuta. Hakuto-R ja Blue Ghost -laskeutujat laukaistiin noin kuukausi sitten 15. tammikuuta, ja niistä toinen, Blue Ghost lähtti juuri tällä viikolla kauniita kuvia ja videoita.
Niissä näkyy kauniisti maapallo ja osa laskeutujaa.
Jos kaikki sujuu tästäkin eteenpäin hyvin, niin tämä amerikkalaisen Firefly-yhtiön laite laskeutuu Kuun pinnalle toinen päivä maaliskuuta. Siis parin viikon päästä.
Laskeutuja on kooltaan noin 2 x 3,5 metriä, ja se laskeutuu Mare Crisiumiin, Vaarojen mereen, joka on 500 kilometriä leveä asteroiditörmäyksessä syntynyt törmäysallas, joka on täyttynyt laavalla.
Lennon tekee siis kaupallinen yhtiö, mutta Nasan tilauksesta. Tarkoituksena on toimia Kuun pinnalla 60 Maan vuorokautta ja tutkia sinä aikana Kuun pintaa, siis sitä basalttista regoliittia laskeutumisjalkojensa alla, aurinkotuulta Kuun pinnalla sekä testaa tekniikkaa, jota myöhemmin voidaan käyttää kuulennoilla.
Toinen laskeutuja on Hakuto-R Resilience, jonka on tehnyt japanilais-luxemburgilainen ispace-yhtiö. Tämä on heidän toinen lentonsa kuuhun. Ensimmäinen lento keväällä 2023 päättyi ikävästi, sillä laskeutuja syöksyi Kuun pinnalle ohjelmistovirheen vuoksi. Nyt he koittavat uudelleen.
Laskeutumispaikka on Kuun Maahan näkyvän puolen yläosassa oleva Mare Frigoris, Kylmyyden meri, minne laskeutuminen tapahtuu huhtikuussa. Tarkka laskeutumispäivä päätetään myöhemmin.
Kuun pinnalle laskeuduttuaan Resilience vapauttaa matkaan Tenacious-nimisen kulkijan, joka tutkii laskeutumispaikkaa ja, ja, siinä on mukana pieni punainen mökki. Pieni ruotsalainen punainen tupa – mutta ei perunamaata.
Tästä on Tiedetuubissa oma juttunsa, mutta tässä vielä tärkeimmät asiat tästä kuulentojen historian hauskimmasta hankkeesta.
Mökki on kooltaan 12 x 8 x 4 cm, eikä sillä ole mitään muuta tarkoitusta kuin olla kuun ensimmäinen rakennus ja toimia taiteellisena projektina. Se on tietysti tärkeää!
Mökin on suunnitellut taiteilija Mikael Genberg, joka sai ajatuksen punaisesta kuumökistä jo 25 vuotta sitten, kun Euroopan avaruusjärjestön ruotsalaistekoinen luotain SMART-1 oli tekeillä. Koska luotain suunniteltiin ja rakennettiin Ruotsissa, niin se oli tietysti siellä kovasti esillä tiedotusvälineissä.
SMART-1 oli tärkeä suomalaisittainkin, sillä siinä oli mukana Ilmatieteen laitoksen tekemä SPEDE-niminen mittalaite. Se koostui kahdesta puomista.
SPEDE tulee sanoista Spacecraft Potential, Electron and Dust Experiment, eli laite mittasi luotaimen ympärillä ollutta sähkö- ja pöly-ympäristöä. Se oli tärkeää, koska SMART-1 oli eräs ensimmäisistä sähköraketeilla varustetuista luotaimista.
Lisäksi mukana oli Helsingin yliopiston XSM, joka monitoroi Auringosta tullutta röntgensäteilyä.
Mutta se vanhoista asioista!
Kuuhun ja sen luokse on lähetetty kaikkiaan noin 140 luotainta, kiertolaista, laskeutujaa ja kulkijaa, ja 24 ihmistä on käynyt joko kuussa tai sen luona. Nyt matkalla sinne on kaksi lentoa, ja suunnitteilla on yli 25 lähitulevaisuudessa. Ainakin viisi tänä vuonna.
Mukana tässä on Intuitive Machines -yhtiön Nova-C, jonka mukana on Nokian tekemää tekniikkaa. Kyseessä on testi: tarkoitus on luoda pieni matkapuhelinverkko Kuun pinnalle laskeutujan luokse. Se käyttää 4G-tekniikkaa, ja sen tarkoitus on toimia yhteytenä laskeutujan ja pienen kulkijan välillä.
Tällä hetkellä jokainen laskeutuja ja kulkija käyttää omaa, erikoista radiolinkkiään, mutta tulevaisuudessa olisi hyvä käyttää yhteistä systeemiä, kuten juuri 4G-matkapuhelinverkkoa. Sen kautta kuka tahansa voisi lähettää dataa, kuvia, videota ja puhettakin, kunhan vain on verkko. Aikomus ei ainakaan toistaiseksi ole tehdä koko Kuun kattavaa kännyverkkoa, vaan paikallisia verkkoja laskeutujien ympärille.
Tämän siis tekee Nokia, mutta vastuu on Yhdysvaltain puolella. Siellä systeemit on kehittänyt Nokia Bell Labs, mutta mukana on tietysti suomalaistakin osaamistakin. Ja mikä tärkeintä, Suomen lippu näkyy kuulentolen listauksissa!
Nova-C on myös Nasan kustantama lento, joka liittyy Artemis-ohjelmaan. Siis siihen, että Nasa on valmistellut paluuta Kuuhun paitsi astronautein, niin myös automaattisin laskeutujin. Virallisesti tavoitteena on edelleen lähettää Artemis 2 -lento matkaan ensi vuonna. Neljä astronauttia kävisi kiertämässä Kuun, ja sen jälkeen vuonna 2027 Artemis 3 laskeutuisi Kuuhun.
Samalla Kuuta kiertämään rakennettaisiin Lunar Gateway -avaruusasema, ja myös Eurooppa osallistuu tähän.
Kyse ei ole enää vain suunnitelmasta, vaan ihan konkreettisista toimista. Itse asiassa ensimmäinen Euroopassa tehty osa tuohon asemaan, HALO (Habitation and Logistics Outpost), lähtee pian kohti Yhdysvaltoja.
Euroopan avaruusjärjestö tekee myös Artemis-astronauttien käyttämää Orion-alusta varten huoltomoduulit, ja niitä on jo pari valmiina.
Tässä suhteessa on jännää nähdä, mitä Yhdysvaltain uusi hallinto päättää tehdä kuulentojen suhteen. Huhujen mukaan he laittavat kaiken uusiksi ja peruuttavat nykyisen kuuraketin, SLS-raketin kokonaan, ja siirtyvät käyttämään Starshipiä. Siis SpaceX:n uutta, vielä testattavaa rakettia ja avaruusalusta.
Nykysuunnitelma on ollut suoraan sanottuna tyhmä, sillä SLS perustuu vanhaan tekniikkaan, on kallis ja hankala, ja Orion ja eurooppalainen huoltomoduuli, nekin ovat viritelmiä vanhasta.
Sinänsä siis myllerrys on paikallaan, mutta se on sääli, jos täällä Euroopassakin tehdyt suuret sijoitukset menevät hukkaan noin vain. Kun asia tästä selkenee, niin palaan varmasti asiaan.
Riippumatta siitä, miten käy Artemiksen, on Kuu kiikarissa tiukasti.
Kiinalla on useampikin luotain ja laskeutuja siellä toiminnassa, ja maa aikoo lennättää taikonautit, kiinalaisavaruuslentäjät sinne, 2030-luvun alussa. Heidän kuualuksensa on jo julkistettu ja lentoja varten on uusi rakettikin. Seuraava intialaisluotain lähtee matkaan vuonna 2027. Kuuta kiertää parhaillaan myös Etelä-Koreassa tehty pieni luotain.
Se luotaimista ja avaruusaluksista, lopuksi hieman asiaa Kuusta itsestään.
Maasta ja Kuusta yhdessä käytetään usein sanaa kaksoisplanetta, koska Kuu on suhteessa niin suuri Maahan verrattuna. Yleensä Kuut ovat paljon pienempiä.
Maapallo on halkaisijaltaan noin 12700 kilometriä, Kuu noin 3500 kilometriä. Siis noin yksi kolmasosa. Vetovoima pinnalla on noin kuudesosa: jos kappale painaa täällä sata kiloa, niin Kuussa se olisi 16.
Näyttää siltä, että Kuu syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten, kun Maahan törmäsi suunnilleen Marsin kokoinen taivaankappale, jota kutsutaan nimellä Theia.
Aurinkokunta oli tuolloin nuori ja täällä risteili varmasti paljon eri kokoisia kappaleita, jotka törmäilivät niin maapalloon kuin muihinkin taivaankappaleisiin, ja tietysti toisiinsa.
Theia siis paukautti päin Maata ja suuri osa törmäysaineesta sinkoutui avaruuteen, ja tämä materiaali alkoi kiertää Maata. Ajan kuluessa tämä kiertävä materiaali tiivistyi kenties suurimman klöntin ympärille ja muodosti Kuun. Tämä teoria selittää hyvin Kuun ja Maan samankaltaiset koostumukset sekä Kuun suuren koon suhteessa Maahan.
Kuusta tuodut kivinäytteet tukevat myös tätä teoriaa, mutta tämä suuri törmäysteoria voidaan varmentaa kunnolla vasta sitten, kun olemme saaneet enemmän näytteitä Kuusta ja eri puolilta Kuuta.
Kuu on siis vanha ja se on möllöttänyt taivaalla koko sen ajan, kun ihmiskunta on saapastellut maapallon pinnalla. Ei ole siksi mikään ihme, että sillä on ollut ja on suuri vaikutus meihin, uskontoihin, mytologioihin ja myös ajanlaskuun sekä kalentereihin. Kuukausi on pohjimmiltaan yksi Kuun kierron Maan ympäri, siis aika täysikuusta täysikuuhun.
Ensimmäisen kerran Kuuta pystyttiin katsomaan tarkemmin 1600-luvulla, kun kaukoputki keksittiin. Silloin nähtiin kunnolla, että Kuun pinnalla on vuoria, kraattereita ja muita pinnanmuotoja.
Kaukoputkien kehittyessä kuvamme Kuusta parani huimasti, siis ihan kirjaimellisesti, kun kuvista nähtiin yhä pienempiä yksityiskohtia. Kuu-ukkoja ei kuitenkaan löytynyt, eikä merkkejä juustosta.
Avaruusaika mullisti Kuun tutkimuksen. Vuonna 1959 Luna 2 oli ensimmäinen Kuuhun osunut ihmisen tekemä laite, ja Luna 3 onnistui ottamaan ensimmäiset kuvat Kuun etäpuolesta.
Etäpuoli on se puoli Kuusta, jota ei nähdä Maasta. Koska kuun pyöriminen on vuorovesilukittunut Maan kanssa, se kääntää koko ajan saman puolen kohti meitä, ja siksi koskaan aikaisemmin emme tienneet mitä sillä. Kuvissa oli samanlainen, mutta samalla erilainen Kuu – siellä ei ole samanlaisia meriä, tummia laavatasankoja, mutta siellä on suurempia kraattereita ja niitä on tiheämmässä.
Voi olla, että etäpuoli on ollut enemmän altis asteroidien ja komeettojen törmäyksille, koska Maa ei suojaa sitä vetovoimallaan, kuten tänne näkyvää puolta.
Etäpuolella Kuun kuori on paksumpi ja osin siksi geologinen aktiivisuus on ollut vähäisempää. Sen seurauksena pinta on säilynyt koskemattomampana ja vanhempana.
Jos mennään sitten vielä Kuun tutkimuksen historiaan, niin kuusi Apollo-lentoa laskeutui Kuun pinnalle vuosien 1969 ja 72 välillä, eikä sen jälkeen ihminen ole ollut siellä, eikä edes Kuuta kiertämässä.
Nyt sinne siis suunnitellaan paluuta, ja Artemis 1 lensi mahdollisesti tulevien lentojen tapaan Kuun ympäri marraskuussa 2022 – siis ilman astronautteja, automaattisesti.
Apollo-lentojen jälkeen Neuvostoliitto onnistui tuomaan näytteitä Kuusta automaattisin luotaimin ja viimeisimpänä tässä onnistui Kiina vuonna 2022. Tässä kuvassa on pieni näyte, ensimmäinen sellainen Kuun etäpuolelta. Kiinalainen Chang'e 6 viime vuoden toukokuussa onnistui tässä teknisesti hyvin haastavassa tempussa.
Ja tosiaan nyt useat maat ja ihan yksityiset yrityksetkin hamuavat Kuuhun, koska tutkimuksen lisäksi siellä nähdään mahdollisuuksia: kaivostoimintaa ja turismia, tähtitieteellisiä observatorioita ja yksinkertaisesti ihmiskunnan rajojen puskemista eteenpäin.
Jotkut kutsuvatkin jo Kuuta maapallon kahdeksanneksi mantereeksi, uudeksi maanosaksi, joka voitaisiin valloittaa. Valloittamisesta en tiedä, mutta olisi kyllä mukavaa nähdä siellä ihmisasutusta ja menisin sinne kyllä itsekin. Siis tuonne, Kuuhun.
Hyvää ystävänpäivää!
Samasta aiheesta