23.3.2013 - Höyryturbiinin mittarit

admin

Kuvassa on Tukholman teknillisessä museossa esillä oleva ruotsalainen Ljungström-tyyppinen höyryturbiini 1920-luvulta.

Vesihöyryä käyttävän turbiinin idea on tunnettu jo pitkään, mutta veljekset Birger ja Fredrik Ljungström kehittivät oman versionsa siitä vuonna 1908. Sen jälkeen heidän yhtiönsä Svenska turbinfabriks aktiebolaget Ljungström (STAL) tuotti näitä niin Ruotsiin kuin muuallekin pääasiassa generaattorteita pyörittämään ja siten sähköä tuottamaan.

Vuonna 1959 STAL fuusioitiin Laval-yhtiön turbiiniyhtikön kanssa, jolloin kahdenlaiset turbiinit kohtasivat: Lavalin maidon lypsykoneissa käyttämät pumput ja suuret kaasu- ja höyryturbiinit. Nykyisin toiminta jatkuu Siemens Industrial Turbomachinery AB:n nimellä.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kerätty tietotaito näkyy edelleen siinä, että esim. Volvo Aeron viime vuonna ostanut GKN Aerospace tekee Ruotsissa edelleen suihkumoottoreita lentokoneisiin ja osia Ariane 5 -kantorakettiin.

Olutta olutvoimalla Toimitus Ke, 06/02/2013 - 01:16
Beer (photo by afagen/Flickr)
Beer (photo by afagen/Flickr)
Toimitus

Kun puhutaan uusiutuvasta energiasta, kyse on normaalisti aurinkopaneeleista tai tuulivoimasta, mutta nyt alaskalaispanimo tuo esille uuden vaihtoehdon: oluen mäskin.

Mäski, oluen panemisesta jäljelle jäävä märkä viljamassa (yleensä mallasohra), on yleensä ikävää jätettä, mistä panimot haluavat päästä lähinnä eroon nopeasti ja kätevästi. Mäskiä on ajettu kompostoreihin ja myös annettu ruoaksi eläimille - onhan se hyvä proteiinilähde, vaikka viljasta on imetty makua ja väriä olueeseen.

Näin on tehnyt myös Alaskan Brewing Co. -panimo, mutta heille kustannukset mäskin kuljettamisesta eläintiloille ovat olleet huomattavia, koska tieverkosto ei ole Alaskassa kattava ja hyvä. Niinpä panimo keksi tilata erikoisen polttopannun, missä mäskiä voidaan kuivata ja polttaa. Energialla tuotetaan höyryä, mitä tarvitaan oluen panemisessa.

Mäskiä polttamalla panimo säästää noin 60-70% öljylaskussaan.

Tie kohti mäskienergiaa alkoi jo vuonna 1995, jolloin panimo hankki laitteiston märän mäskin kuivaamiseen. Mikäli mäskiä olisi kuljetettu pitkiä matkoja eläintiloille märkänä, olisi se alkanut käydä. Lisäksi märkänä sen massa on suurempi, mikä lisää edelleen kuljetuskustannuksia.

Siinä missä aikaisemmin mäskiä kuivattiin öljyä polttamalla, käytti uusi järjestelmä osan mäskistä energianaan. Hyvät kokemukset laitteistosta saivat panimon pohtimaan energiantuotannon lisäämistä.

Seuraavaksi panimoon asennettiin laitteisto, millä mäskistä voitiin erottaa hieman kuivempi aines, mikä voitiin puristaa briketeiksi. Näiden polttaminen oli helpompaa kuin mäskin kuivaaminen ja sen johtaminen poltettavaksi.

Vuoden 2012 lopussa panimo sai valmiiksi 1,8 miljoonaa dollaria (1,4 miljoonaa euroa) maksaneen lopullisen polttolaitteiston, minkä avulla lähes kaikki mäski voidaan kuivata ja puristaa polttoaineeksi, mitä voidaan käyttää yhdessä öljyn kanssa höyryä tuottavassa pannussa.

Oluen panemisessa tarvittavaa lämpöä tuotetaan eri energianlähetillä ympäri maailman, mutta nähtävästi alaskalaispanimo on ensimmäinen mäskiä olennaisissa määrin käyttävä oluttalo.

Teksti perustuu Alaskan Brewing Companyn tiedotteeseen

Kuvalähteet (Flickr, Creative Commons): pääkuva afagen, lisäkuva gregpc

Tilaa aihepiirin energia RSS-syöte