10 vuotta kestäneen matkansa aikana Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain on taivaltanut yli kuusi miljardia kilometriä. Nyt se lähestyy vauhdilla määränpäänään olevaa komeettaa 67P/Churyumov-Gerasimenko ja ESA kutsuu kaikki mukaan luotaimen viimeiselle etapille. Osallistumalla "Rosetta, ollaanko jo perillä?" -valokuvakilpailuun voit voittaa hienoja palkintoja.

"Ollaanko jo perillä?" on kysymys, jonka me kaikki olemme esittäneet – ainakin ajatuksissamme – jossakin matkamme varrella. Auton takapenkillä istuvat lapset voivat udella "ollaanko jo perillä?", kun viiden tunnin ajomatkasta on mennyt ensimmäiset viisi minuuttia. Tai olet ehkä itse miettinyt samaa ollessasi matkalla töihin.

Kysymys on epäilemättä herännyt Rosetta-työryhmän jäsenten mielessä moneen kertaan vuosikymmenen kestäneen lennon aikana. Pian olemme saamassa odotetun vastauksen: "Kyllä, olemme lopultakin perillä!"

Tällä hetkellä Rosetta on noin 20 000 kilometrin päässä komeetasta, mutta 6. elokuuta välimatka on kutistunut 100 kilometriin. Varmistuksen odotetaan saapuvan Saksan Darmstadtissa sijaitsevaan ESAn avaruuskeskukseen tuona päivänä noin kello 11.45 Suomen aikaa.

Ainutkertainen tapahtuma takaa ESAn paikan historiassa: ensimmäisen kerran luotain asettuu komeettaa kiertävälle radalle. Hieman myöhemmin eli marraskuussa luotain lähettää kaikkien aikojen ensimmäisen laskeutujan komeetan pinnalle.

Juhlistaakseen merkittävää virstanpylvästä ESA kutsuu kaikki osallistumaan valokuvakilpailuun. Päävoittona on ainutlaatuinen tilaisuus päästä marraskuussa ESAn avaruuskeskukseen Saksaan, missä järjestetään VIP-tilaisuus ensimmäisen komeettalaskeutumisen kunniaksi.

Voittajia tulee olemaan kaksi: toinen valitaan yleisöäänestyksellä, toisen valitsee ESAn tuomaristo. Sen toiveena on saada kuvia, jotka eivät ainoastaan kerro matkustamiseen ja perille saapumiseen liittyvistä tuntemuksista, vaan liittyvät myös luotainlennon teemoihin (alla on niistä vinkkejä).

Päävoiton ohella on luvassa 10 ESAn laukkua, joihin on pakattu Rosetta-vesipulloja, julisteita, t-paitoja, tarroja ja pinssejä. Lisäksi tuomaristo jakaa jo ennen luotaimen saapumista perille yllätyspalkintoja kuville, jotka ovat erityisesti heidän mieleensä.

Voit lähettää kuvia itsestäsi, ystävistäsi tai perheestäsi, kun olette joko lomamatkalla, polkupyöräretkellä tai vaikka vain kauppareissulla. Toivomme, että kuvissa näkyisi jollakin tavalla myös jokin Rosettan tieteelliseen tehtävään liittyvä teema.

Luotaimen avulla yritetään esimerkiksi selvittää, vaikuttivatko komeetat Maan merien syntyyn – joten yksi teemoista on "vesi". Toisaalta vesi on tärkeää elämän kannalta, joten innoitusta voi hakea myös "elämästä". Kenties törmäät jossakin komeettamaiseen maisemaan: vettä ja höyryä suihkuttava geysir, kiinnostava kallio tai erikoinen jäämuodostelma voisi olla hieno tausta "selfielle".

Jos tarvitset kuvaa varten somisteita, voit ladata ja rakentaa paperisen Rosetta-luotaimen (tai tehdä oman mallin vaikka pahvista). Voit myös tulostaa Rosetta-julisteen, kirjoittaa siihen määränpääsi ja pidellä sitä kameran edessä.

Kuvat voi lähettää nettiosoitteessa esa.int/RosettaCompetition, Rosettan facebook-sivun kautta (et tarvitse omaa Facebook-tiliä) tai joko instagrammilla tai twitterillä hashtagilla #RosettaAreWeThereYet. Muista jakaa kuvasi sosiaalisessa mediassa, niin voit saada enemmän ääniä!

Kilpailu on jo käynnissä ja kuvia voi lähettää 6. elokuuta kello 9.00 (Suomen aikaa) saakka. Kun varmistus Rosettan saapumisesta määränpäähänsä on saatu – 6. elokuuta noin kello 11.45 – äänestys alkaa ja se jatkuu 21. elokuuta kello 16.00 saakka. Sinä aikana kuka tahansa voi äänestää suosikkikuvaansa.

Tarkemmat ohjeet kuvien lähettämisestä, osallistumisehdot, tiedot palkinnoista ja vinkkejä mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi löytyvät täältä (englanniksi).

Voit milloin tahansa tarkistaa twitter-luotaimeltamme @ESA_Rosetta (#RosettaAreWeThereYet), kuinka paljon matkaa on vielä jäljellä. Se ilmoittaa myös, kun määränpää on saavutettu 6. elokuuta. Lähiaikoina kerromme lisää luotaimen saapumisesta määränpäähänsä sekä siihen liittyvästä tiedotustilaisuudesta.  

ESAn Rosetta-luotaimen mittaukset kertovat, että Churyumovin-Gerasimenkon komeetasta vapautuu avaruuteen kaksi juomalasillista vettä sekunnissa, vaikka sen etäisyys Auringosta on vielä hyytävät 583 miljoonaa kilometriä.

Ensimmäiset havainnot vesihöyrystä tehtiin luotaimen MIRO-mikroaaltoinstrumentilla 6. kesäkuuta, jolloin luotaimen etäisyys komeetasta oli noin 350 000 kilometriä – eli suunnilleen sama kuin Maan ja Kuun välinen etäisyys. Sittemmin vesihöyryä on havaittu joka kerran, kun MIRO on suunnattu kohti komeettaa.

“Olemme tienneet kaiken aikaa, että komeetasta vapautuisi vesihöyryä, mutta olimme yllättyneitä, että pystyimme havaitsemaan sitä näin aikaisessa vaiheessa”, hämmästelee Sam Gulkis, MIRO-instrumentin päätutkija NASAn Jet Propulsion Laboratorysta.

“Tässä tahdilla komeetta täyttäisi olympialaisten kisa-altaan noin 100 vuorokaudessa. Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, vesihöyryn määrä kasvaa huomattavasti. Rosettan ansiosta meillä on erinomainen tarkkailuasema näiden muutosten ja niiden taustalla olevien syiden suhteen.”

Vesi on hiilimonoksidin, metanolin ja ammoniakin ohella komeettojen keskeisiä ainesosia. MIROn avulla on mahdollista mitata eri aineiden runsaudet ja saada siten tietoa komeetan ytimen ominaisuuksista, kaasujen vapautumisprosessista ja purkausten sijainnista ytimen pinnalla.

Kaasupurkausten mukana avaruuteen kulkeutuu pölyä ja yhdessä ne muodostavat ydintä ympäröivän koman. Komeetan lähestyessä Aurinkoa koma laajenee ja ennen pitkää aurinkotuuli puhaltaa osan kaasusta ja pölystä pitkäksi pyrstöksi.

Rosetta pääsee tarkkailemaan kaikkea tätä lähietäisyydeltä. Komeetta ja luotain ovat lähimpänä Aurinkoa elokuussa 2015, jolloin ne ovat Maan ja Marsin ratojen välissä.

Komeettatutkimuksen kannalta on tärkeää määrittää, millä tahdilla Auringon läheltä kulkevasta komeetasta vapautuu vesihöyryä ja muita kaasuja. Se on oleellista myös itse luotainlennon kannalta, sillä lähempänä komeettaa kaasupurkaukset saattavat muuttaa Rosettan rataa.

“Komeetta alkaa heräillä horroksesta, jossa se on ollut kauempana avaruudessa, ja vähitellen sen toiminta vilkastuu Rosettan mittalaitteiden tarkkailevien silmien edessä”, toteaa Rosettan projektitutkija Matt Taylor.

“Rosetta-tutkijat käyttävät MIROn havaintoja avuksi myös suunnitellessaan lennon tulevia vaiheita, kun luotain on lähellä komeetan ydintä.”

Tällä hetkellä luotain on enää noin 70 000 kilometrin etäisyydellä määränpäästään. Kaikkiaan kymmenestä radankorjauksesta on vielä tekemättä kuusi. Niiden tuloksena Rosetta saapuu noin 100 kilometrin etäisyydelle komeetan ytimestä 6. elokuuta.

Avaruusrekan matka on onnellisesti takana ja sen kolmiviikkoisen keikan sulattaminen on sekin jo saatu loppuun: kyseessä oli huikea keikka, mikä kuului ja näkyi netin kautta koko maailmassa. Sähköposteissa, twitterissä ja Facebookissa rekkaa pyydettiin jatkamaan Suomen jälkeen niin Brittein saarille, Italiaan, Espanjaan kuin Atlantin toiselle puolelle Yhdysvaltoihinkin, mutta valitettavasti rahat riittivät vain nipin napin neljään Pohjolan maahan.

Miten matka siis meni?

Rekan rakennus saatiin valmiiksi vappuaattona Kourassa Joensuun luona, missä auton tallit sijaitsevat (itse asiassa vanhassa sahassa). Kanssani rekkaa oli rakentamassa matkalla toisena rekkamiehenä toiminut Tuukka Perhoniemi, ja Kourassa vappuna auton näki myös kuljettajamme Kari Rajamäki, joka itse asiassa on ainoa, joka kulki rekan mukana koko pitkän kiertueen – Tuukan kanssa jätimme Tanskan ja Ruotsin väliin, sillä siellä rekkamiehenä toimi ESAn Rosita Suenson.

Kari on sahannut Eurooppaa ristiin rastiin ties millaisilla rekoilla, mutta koskaan aikaisemmin hänellä ei ollut kuormanaan vain komeetan näköiseksi naamioitua styrox-palaa, satelliittimallia ja neljää televisiota (ja vähän muuta kamaa). Hän suhtautui matkaan ja omituiseen kuormaansa kuitenkin huumorilla ja jo kiertueen puolivälissä hän oli kuullut selityksen niin monta kertaa, että innostui toimimaan myös satunnaisesti oppaana.

Mutta matka alkoi Vaasan Kauppatorilta, missä ensin etsittiin sähköä ja sitten hiilidioksidijäätä. Nämä paljastuivat myöhemmin myös suurimmiksi ongelmiksi matkan varrella, kunnes opimme pian varmistamaan nämä ei ainoastaan etukäteen, vaan useampaan kertaan etukäteen. Vaasan viileydessä rekka sai tulikasteensa ja ilahdutti useampaa sataa kävijää.

Vaastasta jatkettiin Ouluun. Siellä pysähdyspaikka oli jälleen tiedekeskus Tietomaa, jonka olivat juuri vallanneet dinosaurukset uudessa näyttelyssä. Niinpä dinojen lisäksi noin 1500 vierasta oppi jotain saurukset aikanaan sukupuuttoon sysänneestä kosmisesta törmäyksestä ja aurinkokunnan pienkappaleiden tutkimuksesta.

Matkan ensimmäisen, lyhyeksi jääneen Suomen-osuuden jälkeen oli vuorossa Norja. Puolitoista vuorokautta kestäneen ajon jälkeen auto oli kaksi vuorokautta Trondheimissa yliopiston pihalla, missä opiskelijoiden lisäksi paikalliset kiinnostuneet kävivät paikalla. Siellä mukana oli myös Rosetta-lennon synnyttämiseen osallistunut ja sen ensimmäisenä tieteellisenä johtajana toiminut Gerhard Schwehm.
Oslossa rekka oli myös yliopistokampuksen keskellä, ja suurin osa kävijöistä oli opiskelijoita. Kahden päivän aikana yliopistolla pidettiin myös esityksiä avaruudesta ja erityisesti Rosetta-lennosta, jotka olivat rekan tapaan avoimia myös yleisölle.

Seuraavaksi rekka ajoi Ruotsiin, missä ensin se oli Borlängen vasta-avatun Framtidsmuseetin pihalla päivän ja liittyi sen jälkeen kahdeksi päiväksi Göteborgin vuosittaisen tiedefestivaalin ohjelmaan. Keskeinen paikka kuuluisassa tiedetapahtumassa teki näistä päivistä paitsi kiertueen vilkkaimmat, niin myös kenties sen kohokohdan.

Kiertueen kolmas vaihe alkoi lauttamatkalla Tanskaan. Ensin auto oli kaksi päivää Århusissa Steno-museolla ja sitten päivän Kööpenhaminassa Tanskan teknillisen yliopiston pihalla.

Sääli, että näinä päivinä sää oli erittäin huono ja vettä satoi lähes koko ajan. Tämä toki antoi hyvän syyn muistuttaa vieraita siitä, että käytännössä kaikki vesi planeetallamme on komeetoista peräisin.

Siinä missä Suomessa rekka haluttiin pysäköidä mahdollisimman keskeisille julkisille paikoille ja Tanskassa sekä Norjassa yliopistojen ja museoiden yhteyteen, olivat Ruotsissa pääkohteena tiedetapahtuman ohella koulut. Niinpä Linköpingissä ja Södertäljessä, viimeisessä Ruotsin etapissa, pysäkkinä oli koulu.

Viikko sitten perjantaina Vaasasta startannut Rosetta-lentoa sekä pyrstötähtiä esittelevä Komeettarekka on ennättänyt jo ajamaan Norjaan ja sieltä edelleen Ruotsin puolelle. Takana on jo liki 2500 kilometriä maantietä ja kuusi näyttelypäivää neljällä paikkakunnalla. Noin 3600 henkilöä on vieraillut jo rekassa ja ensi viikon aikana tämäkin luku todennäköisesti rikotaan, sillä edessä on muun muassa kaksi vuorokautta Göteborgin kuuluisilla (ja suosituilla) tiedefestivaaleilla.

Matka alkoi siis Vaastasta vapun jälkeisenä päivänä, jolloin sää oli aurinkoinen, mutta viileä. Omalaatuinen vierailija Vaasan torilla herätti huomiota ja päivän aikana sisällä rekassa oli jatkuva pieni vipinä sekä paikoitelleen jopa ruuhkaa.

Seuraavana päivänä Oulussa saatiin kyytiin myös kuivajäätä, joten ohjelmassa oli lennon ja luotaimien selittämisen lisäksi muun maussa komeettaydinten kokkausta. Myös paikalla olleet Ilmatieteen laitoksen edustajat Maria Komu sekä Tiera Laitinen innostuivat tästä ja päivän aikana koko jäävarasto muuttui omalaatuisiksi, jäisiksi likaisiksi lumipalloiksi, jotka – ihme kyllä – muistuttivat paljon komeettaytimiä.

Oulussa Tiedekeskus Tietomaan pihalla parkissa ollut rekka oli suuren osan päivästä täpösen täynnä, sillä edellisenä päivänä avattu dinosaurusnäyttely veti osaltaan väkeä (etenkin lapsiperheitä) paikalle.  

Niin Vaasassa kuin Oulussakin muutamat lapset toivat komeetan pinnalle omatekemiään laskeutujia. Näistä kaksi erottui selvästi  parhaimmiksi: Veera Ylipullin taidokkaasti tekemä laskeutuja olisi ehdottomasti voittanut, mikäli kriteerinä olisi ollut taiteellisuus ja hienosti tehtyjen yksityiskohtien rikkaus, mutta Luukas Oikarisen, Aarne Hervan ja Nooa Hervan "UnUn-Tehoraketti" vei lopulta voiton tieteellisteknisillä yksityiskohdillaan. Poikien laskeutujassa oli käänneltävät rakettimoottorit, laskeutumismittari, näytteenottoputki sekä selvästi pohdittu lentoprofiili. Siinä missä Veeran laskeutujan laskuvarjo vei siltä pisteitä, sai poikakolmikko puolestaan väkevää kritiikkiä runsaasta epätieteellisen putkiteipin käytöstä. Kaikki neljä kisaajaa saivat lahjaksi avaruustavaroilla lastatun ESA-repun.

Kunhan rekka palaa Suomeen 19.5. alkaa Suomen laskeutujakilpailun toinen osa, jonka palkintoina on jälleen reppuja.

Sunnuntaina 4.5. Komeettarekka ajoi Ruotsin halki Norjaan ja saapui kauniin ilta-auringon paisteessa parkkiin Trondheimin teknillisen yliopiston pihalle. Maanantaina paikalla oli kokonainen seminaari opiskelijoille avaruusaiheista ja etenkin Rosetta-lennosta. Päävieraaksi oli saapunut lennon tiedejohtaja (ja Rosetta-hankkeen eräs isä) Gerhard Schwehm. Hän vieraili luonnollisesti useampaankin kertaan rekassa ja vastaili siellä kysymyksiin.