Aalto-1 makaa yhä edelleen laukaisuvälittäjän hellässä huomassa odottamassa matkaansa laukaisupaikalle Kaliforniaan. Mitään paniikkia ei olekaan, sillä näillä näkymin tätä Suomen historian ensimmäistä satelliittia kuljettava raketti laukaistaan aikaisintaan ensi tammikuussa. 

Satelliittia on käyty Suomesta jo kerran katsomassa ja sen akut on ladattu uudelleen. Kun se vietiin Otaniemestä toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöönsä, oletettiin laukaisun olevan enää muutaman kuukauden päässä. Kun odotus on venynyt arvioitua pitemmäksi, on satelliitin systeemien toiminta ollut hyvä tarkistaa ja sen akkujen varaustaso palauttaa korkealle.

Syynä uusimpaan viivästykseen on sama kuin aikaisempiinkin: Falcon 9 -kantoraketti.

Ensimmäinen pitkä viivytys tuli kesällä 2015 tapahtuneesta epäonnistuneesta laukaisusta, joka pysäytti raketin lennot pitkäksi aikaa. Koska SpaceX -yhtiöllä on runsaasti asiakkaita, ja osalla niistä on satelliitteja, jotka on tärkeää saada nopeasti taivaalle, järjesteltiin lento-ohjelmaa sen mukaisesti.

Aalto-1:n lennon päähyötykuormana on taiwanilainen kaukokartoitussatelliitti Formosat-5, jolla ei ole kova kiire taivaalle, joten sen mukana laukaistavat pikkusatelliitit joutuivat odottamaan.

Kun yhtiö oli saanut jo kurottua jonkin verran aikatauluaan kiinni, tapahtui nyt syyskuussa uusi onnettomuus: laukaisua odottanut raketti räjähti laukaisualustallaan juuri ennen rakettimoottorien koepolttoa. Tämän vuoksi lennot on jälleen nyt keskeytetty toistaiseksi.

Näyttää siltä, että syynä onnettomuuteen on raketin tankkien täytössä tapahtunut virhe, eikä siten raketissa itsessään tai laukaisualustassa ole ollut vikaa. Todennäköisesti räjähdys johtui nestehappisäiliön sisällä olevan, tankkien paineistukseen käytettävän typen tankin rikkoontuminen, mutta se lienee seurausta virheellisestä tankkauksesta.

Syy ei ole vielä täysin selvä, ja ilmassa on ollut myös muita, enemmän tai vähemmän uskottavia teorioita. Eräs näistä on sabotaasi, sillä SpaceX:n kilpailijan, Lockheed-Martin -yhtiön Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa lähellä sijaitsevalla rakennuksella on ollut epätavallista toimintaa ennen räjähdystä. Samoin on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä, että Falcon 9:n toisessa vaiheessa on jokin epätavallinen vika, joka sai aikaan jo edellisen onnettomuuden kesällä 2015. Sen syy selvitettiin hyvin todennäköisesti, mutta ei täysin varmasti.

SpaceX on toiveikas onnettomuustutkinnan suhteen ja toivoo, että Falcon 9 voisi päästä jälleen lentoon marraskuussa.

Laukaisualusta (Cape Canaveralin alusta no. 40) kärsi suuria vaurioita räjähdyksessä ja sen kunnostamiseen menee kuukausia. Lisäksi taannoinen hurrikaani Matthew teki hieman lisätuhoja. Yhtiö on myös muuttamassa Apollo- ja sukkulalentoihin aikoinaan käytettyä alustaa 39A parhaillaan Falcon 9:n ja sen raskaan version Falcon 9 Heavyn käyttöön, ja se saataneen valmiiksi ennen alustan 40 vaurioiden korjaamista.

Kolmas laukaisualusta on Kaliforniassa, Vandenbergin tukikohdassa, ja seuraavat lennot tehdäänkin todennäköisimmin sieltä.

Suomalaissatelliittia kuljettava lento laukaistaan myös Kaliforniasta, mutta ei ensimmäisellä lennolla: eteen kiilaa ainakin kiireisempi Iridium-tietoliikennesatelliittien laukaisu.  

Jos se lento, ja kaikki muukin menee nyt hyvin, pääsee Formosat-5 – Aalto-1 sen mukana – matkaan aikaisintaan ensi tammikuussa. Näin ollen Suomen satavuotisjuhlavuosi alkaisi komeasti Suomen ensimmäisen satelliitin laukaisuna, ja varsinainen juhlakalu Suomi 100 -satelliitti voisi odottaa vuoden loppuun.

Sen jälkeen kun Aalto-1 esiteltiin maaliskuun 2. päivänä Otaniemessä, on satelliittia valmisteltu viimeiseen – ja ensimmäiseen – matkaansa. Sitä on testattu, sen toimintoja on varmistettu ja viimeisenä tärkeänä etappina se kuivattiin huhtikuun lopussa täydellisesti kuumentamalla satelliittia erityisessä uunissa.

Otsikkokuvan alumiinifolion sisällä oleva möhkäle onkin Aalto-1 tässä ns. bake-out -vaiheessa, joka on erittäin tärkeä: sen tarkoituksena on varmistaa se, ettei kosteus haittaa satelliitin toimintaa.

Tämän jälkeen satelliitti pakattiin huolellisesti kuljetuslaatikkoon, joka viedään tänään Alankomaihin, Delftiin, missä satelliitti asennetaan huomenna erityiseen kuljetus- ja laukaisutelineeseen, joka puolestaan asennetaan Falcon 9 -kantorakettiin.

Teline on siis myös lähetyslaitteisto, joka sinkoaa Aalto-1:n avaruuteen raketista, kunhan sen aika tulee.

Näillä näkymin laukaisu tapahtuu kesä-heinäkuussa; laukaisu on siis lykkääntynyt ja siten myös Aalto-1:n toimitus eteenpäin Suomesta viivästyi noin kuukaudella siitä mitä vielä maaliskuussa oletettiin.

Mutta nyt laukaisuvalmistelut ovat siis oikeasti alkaneet. Sen jälkeen, kun satelliitti on asennettu huomenna laitettu telineen sisään, ei sille enää voi tehdä mitään muuta kuin ladata akut ennen matkaa. 

Tiedetuubi julkaisee tästä eteenpäin erityisessä Aalto-1 -laukaisublogissa tapahtumia ja on paikalla myös huomenna Hollannissa asentamassa satelliittia. 

Aalto-1:n tarina on ollut monien muiden avaruuslaitteiden tapaan täynnä viivytyksiä, jotka ovat johtuneet osin siitä, että satelliitissa käytetään aivan uutta tekniikkaa, mutta toisaalta myös siksi, että kyyti avaruuteen lykkääntyy. Aalto-1:n tapauksessa lisäsyynä on ollut se, että hanke on opiskelijaprojekti, jonka tärkein tehtävä on kouluttaa uusia avaruusosaajia.

Vielä vuosi sitten Aalto-1:n odotettiin pääsevän avaruuteen vielä vuoden 2015 lopussa, mutta viime kesänä tapahtunut Falcon 9:n onnettomuus sai aikaan pitkän epätietoisuuden ja myöhästymisen. 

Sen jälkeen Falcon 9 -raketit ovat lentäneet jo monta kertaa onnistuneesti, ja lennoilla on pystytty myös tuomaan kolme kertaa raketin ensimmäinen vaihe ehjänä takaisin maan pinnalle. Samaa tekniikkaa käytetään Aalto-1:n laukaisussa.

Kyseessä on Falcon 9:n seuraava laukaisu Kaliforniasta, Vandenbergistä, joten siellä valmistelut etenevät juuri nyt joutuisasti. Seuraava Falcon 9:n lento tapahtuu kuitenkin Floridasta, Cape Canaveralista nyt toukokuun lopussa, ja mikäli sen aikaan tapahtuu jotain yllättävää kantoraketille, vaikuttaa se myös Aalto-1:n laukaisuun.

Siis peukut pystyyn ja nyt katseet kohti Hollantia, mistä saamme uutisia vielä huomenna!