Kun jalkapallo ei ole vain pallo: EURO2016:n peliväline

Parhaillaan Ranskassa käynnissä olevissa jalkapallon euroopanmestaruuskilpailuissa käytettävä pallo on nimeltään "Beau jeu", eli "Kaunis peli". Ei liene mikään yllätys, että pallo on varsinainen materiaali- ja valmistustekninen jalokivi, ja että sen muoto on tarkasti suunniteltu pinnassa olevine aerodynaamisine ohjaimineen.

Adidaksen valmistama pallo on ympärysmitaltaan 69 cm ja sen massa on 437 grammaa. Pallon materiaali on polyuretaani, jota on pallossa kuudessa kerroksessa lateksista valmistetun pallon päällä. Pinta on lämpöliimattu kasaan kuudesta tarkasti oikeaan muotoon leikatusta palasta, jotka muodostavat toisiinsa liitettyinä hyvin tarkasti pallon muotoisen pinnan.

Valmistajan ilmoituksen mukaan jokainen pelissä käytettävä pallo on läpäissyt 80 testiä, joissa pallot on altistettu kovalle kuumuudelle ja kosteudelle sekä ammuttu 3500 kertaa 50 kilometrin tuntinopeudella metalliseinään.

Jalkapallot ovat kehittyneet kovasti vuosien varrella, sillä vielä 1980-luvulla pallojen materiaalina käytettiin nahkaa, mikä on nykyisiin synteettisiin materiaaleihin verrattuna painavaa ja helposti rikki menevää. 

Perinteisesti pallot on tehty 32 palasta, joista 20 on ollut valkoisia kuusikulmioita ja 12 mustia viisikulmioita, mutta tuloksena ei ole tarkasti ympyrän muotoinen pallo. Nyt pallot tehdään tarkasti muotoon leikatuista, tietokoneilla juuri sopiviksi lasketuista palasista, jotka yhdessä muodostavat varsin täydellisen pallomuodon.

Alla on halkileikkauskuva Rion maailmanmestaruusotteluissa käytetystä Brazuca-pallosta.

Kun pallo on pyöreä ja sen pinta on sileä, on sen ilmanvastus pienempi kuin perinteisissä palloissa. Se lentää nopeammin (jopa 90 km/h) ilman halki, mutta samalla kun pallot ovat aiempaa kevyempiä, ilmavirtaukset vaikuttavat lentoon aiempaa enemmän. Pienet pallon muodossa olevat epätäydellisyydet saavat myös aikaan yllätyksiä, kuten esimerkiksi sen, että pallo saattaa kaartaa yllättäen kesken lennon johonkin suuntaan.

Tämän poukkoilun estämiseksi nyt käytössä olevassa pallossa on rosoiselta näyttävä pinta, eli pieniä ilmanohjaimia, jotka tekevät pallon lennosta suorempaa ja vähemmän yllätyksellistä – tarkasta pallomaisesta muodosta ja keveydestä tinkimättä. Palloa on testattu jopa tuulitunnelissa samaan tapaan kuin lentokoneita.

Pallojen tekeminen jokaiseen suureen otteluun on luonnollisesti myös suuressa määrin markkinointia, sillä pallovalmistaja myy faneille suuria määriä virallisen pelivälineen kopioita. Tässä mielessä Ranskan kisat ovat myös askel eteenpäin, sillä käytössä on nyt kaksi virallista palloa: yksi karsintaotteluita varten ja toinen loppupeleihin...

Ja mitä tulee jalkapalloon ja fysiikkaan, niin siitä enemmän mm. tässä videossa:

Maya-intiaanien koripallokenttä

Maya-pallokenttä

Maxcanússa, Jukatanin niemimaalla sijaitsevan teknillisen yliopiston uuden koripallokentän rakennustyöt keskeytyvät ikävästi, kun rakentajat löysivät vanhan Maya-intiaanien raunioita. Kaivurit osuivat vanhaan kiveen, joka oli vaaleanpunaisen värinen ja selvästi hyvin vanha.

Tilanne ei ole mitenkään omituinen, sillä alueella on runsaasti raunioita, ja niinpä tavalliseen tapaan paikalle kutsuttiin arkeologi tutkiman löydön merkitystä.

Tällä kerralla tilanteesta teki mielenkiintoisen se, että koriskentän rakentajat olivat tekemässä omaansa täsmälleen samalle paikalle, missä intiaanit olivat pelanneet 2000 vuotta sitten omaa koripalloa muistuttavaa pallopeliään.

Mayojen pallopelikentän koko oli noin 19 x 7 metriä, ja päissä  olleiden korien sijaan pallot heitettiin sivuilla seinässä pystyssä olleiden vaaleanpunaisesta kivestä tehtyjen renkaiden läpi. Kivirenkaat on koristeltu Puuc-tyyliin ja tutkijoiden mukaan kenttä on tehty joskus 250 EAA - 600 vuotta ajanlaskun alun jälkeen, siis karkeasti noin 2000 vuotta sitten.

Peli, mitä ei kannattanut hävitä

Meksikon kansallisen arkeologisen laitoksen Eunice Uc kertoo, ettei pelin tarkkoja sääntöjä tunneta, mutta peliä pelattiin todennäköisimmin tönimällä palloa eteenpäin lanteella, joskin joissain muunnelmissa palloa sohittiin myös sauvoilla tai heiteltiin käsillä koripallon tapaan. Pallo oli 10-20 cm halkaisijaltaan ja saattoi painaa parista sadasta grammasta aina useaan kiloon.

Vaikka yksityiskohdat pelistä ovat hieman hämäriä, on selvää, että peli oli liittyi läheisesti uskonnollisiin rituaaleihin. Pahimmillaan hävinneen joukkueen kapteeni uhrattiin jumalille.

Guatemalasta löytyneissä kirjoituksissa mainitaan, että pelin taustalla on myyttisten kaksosten Hunahpun ja Ixbalanquen taistelu alamaailman valtiaita vastaan. Kaksoset voittavat, minkä vuoksi heidän isänsä muuttuu maissikuninkaaksi. Peli, ja pelikentän sijainti rikkaalla maalla kukkulan juurella, viittaakin sen tärkeyteen maanviljelyksessä.

Kaikkiaan 26 vastaavaa pelikenttää on löydetty eri puolilta Jukatanin niemimaata. Tämä oli tosin ensimmäinen Maxcanústa löydetty, ja vaikka siitä ollaan iloisia, joutuu yliopisto nyt etsimään koripalloa varten toisen paikan.

Lisää tietoa Maya-intiaanien pallopeleistä on mm. täällä mesoamerikkalaiseen kulttuuriin erikoistuneella sivustolla ja tarkemmin löydöstä kertoo mm. The History Blog jutussaan Basketball court builders find Maya Ball Game court.

Piirros pallopelistä