Keväinen yötaivas alkaa olla jo melko valoisa, mutta revontulia kannattaa silti väijyä. Viime vuorokausien aikana Auringosta on puhaltanut voimakas hiukkastuuli, joka on saanut taivaat leiskumaan eteläistä Suomea myöten.
Tuoreen ennusteen mukaan taivaalla saattaa olla tavaraa tänä iltanakin. Uusi Auringosta tuleva hiukkaspurkaus pyyhkäissee tänään Maan ohi ja lisää entisestään käynnissä olevaa myräkkää magnetosfäärissä.
Tuoreita ennusteita ja ajantasaista tietoa löytyy esimerkiksi Spaceweather.com-sivustolta ja Ilmatieteen laitoksen Auroras Now! -palvelusta.
Kuva: NOAA/Ovation
Jupiterissa esiintyy revontulia siinä missä Maassakin. Ne ovat keskittyneet samaan tapaan planeetan napaseuduille, mutta ovat paljon voimakkaampia.
Jättiläisplaneetan revontulet roihahtavat tavallistakin kirkkaammiksi, kun Auringossa tapahtuu voimakkaita purkauksia. Hiukkaspilven osuessa Jupiterin magneettikenttään revontulien kirkkaus röntgenalueella on kahdeksan kertaa normaalia suurempi. Silloin ne päihittävät Maan pohjantulet energiamäärissä monisatakertaisesti.
Kun koronan massapurkauksen seurauksena Auringosta singahtaa voimakas hiukkaspuhuri, Jupiterin magnetosfäärin saavuttaessaan se painaa sitä kasaan parin miljoonan kilometrin verran. Samalla se saa aikaan Jupiterin napaseuduilla voimakkaita röntgenalueen revontulia, jotka kattavat Maan kokonaispinta-alaa suuremman alueen.
Kuvapari on yhdistetty Hubble-avaruusteleskoopin ottamista näkyvän valon alueen kuvista ja Chandra-röntgenobservatorion havainnoista. Kahden 11 tunnin havaintojakson aikana kerättiin tietoja, joiden avulla paikallistettiin röntgensäteilyn lähde.
Samalla määritettiin alueet, joilta on tarkoitus tehdä tarkempia havaintoja sekä Chandralla että Euroopan avaruusjärjestön XMM-röngensatelliitilla. Niiden avulla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Auringosta tulevien hiukkaspurkausten ja Jupiterin magnetosfäärin vuorovaikutusta.
Jupiterin reposista kerrottiin NASAn uutissivuilla.
Kuva: NASA/CXC/UCL/W. Dunn et al [röntgen], NASA/STScI [näkyvä valo]
Viime viikolla Maavoimat julkaisi upeita kuvia revontulista, jotka otettiin silloin päättyneen sotaharjoituksen lopussa. Kauniit kuvat NH90-koptereista revontulten alla levisivät laajalti, ja nähtävästi myös Lapin poliisit saivat innostuksen kuvista katsella taivaalle.
Ja tulos on hieno: Lapin poliisilaitos julkaisi tänään Facebook-sivullaan kuvia, jotka otettiin eilen Muonion Utkujärven kohdalla myöhään illalla.
Sivuroolissa näissä kuvissa on poliisien Volkswagen Transporter – ennen tätä kutsuttiin Mustaksi Maijaksi, mutta nykyvärityksessä nimi ei enää oikein toimi, vaikka tässä kuvassa auto on aika tumma.
Kyseiset taivaan valot johtuivat Maahan eilen illalla iskeytyneestä aurinkotuulen nopeasta virtauksesta, joka sai aikaan pienehköjä (mutta paikallisesti näyttäviä!) geomagneettisia häiriöitä.
Ilmatieteen laitoksen avaruussääennusteen mukaan häiriöiden odotettiin jatkuvan vielä vähän aikaa, ja eilen illalla revontulia oli mahdollista nähdä myös Lappia etelämpänä.
Tästä eteenpäin aurinkotuulen nopeuden odotetaan alkavan laskea, mutta Yhdysvaltain avaruussääennusteen mukaan aktiivisuus etenkin pohjoisilla leveysasteilla voi olla kohtalaisen aktiivista lähipäivinäkin.
Auringon näkyvällä pinnalla ei ole purkausalttiita pilkkuja, mutta yksi korona-aukko puhaltaa aurinkotuulta Maan suuntaan hieman keskimääräistä paremmin.
Aurinko SDO-satelliitin kuvaamana viime yönä. Pilkkuryhmät erottuvat niistä pursuavien kirkkaiden protuberanssien avulla ja korona-aukot ovat selvästi tummia alueita.
Otsikkokuva: Lapin poliisilaitos
Mittarit ovat parhaillaan punaisella, kun nähtävästi varsin voimakas revontulimyrsky on parhaillaan käynnissä. Valitettavasti vain sää on pilvinen koko maassa, joten taivaallista ilotulitusta ei pääse ihastelemaan.
Auringossa ei ole parhaillaan olennaisia, suuria auringonpilkkuja, vaan sen pinnalla on vain viisi pienehköä pilkkuryhmää, joista sinällään ei ole myrskyn aiheuttajaksi.
Myöskään suuria korona-aukkoja ei ole, mutta yksi pieni aukko saa aikaan normaalia suurempaa puhallusta tähän suuntaan. Auringosta puhaltava hiukkastuuli onkin keskimääräistä voimakkaampaa ja nopeampaa, ja siten olosuhteet ovat otollisia yllätysmyrskylle.
Luokkaan G1 ennustettu aktiivisuus kohosi sunnuntai-illan kuluessa tasolle G2, kun maapallo osui paremmin aurinkotuulen tujakampaan keskittymään. Sen ns. magneettinen polariteetti on myös negatiivinen, mikä saa aikaan revontulia.
Aktiivisuusennuste on varsin hyvä myös lähipäiville: eteläisen Suomen korkeudella mahdollisuus aktiivisuuteen on 40 % lähimmän 24 tunnin aikana ja 30 % 48 tunnin aikana, joskin hyvin voimakkaalle revontulimyrskylle on varsin pieni, vain 1 %.
Pohjoisempana tilanne on toinen, sillä voimakkaan myrskyn todennäköisyys on 24 tunnin aikana 50 % ja 24-48 tunnin aikana 40 %.
Kuten otsikkokuvassa oleva, hetki sitten tehty simulaatio revontuliovaalista näyttää, on aktiivisuutta ollutkin koko Suomen alueella ja sitä lienee odotettavissa lisää tänä yönä.
Seuraamme tilannetta, mutta sitä voi seurata itsekin mm. Ilmatieteen laitoksen Auroras Now -palvelusta. IL:n uusi avaruussääennuste saataneen jälleen huomenna virka-aikaan.
Ursan Taivaanvahdissa on jo pilviraoista otettuja kuvia tämäniltaisesta revontulimyrskystä.
Parhaillaan jopa eteläisen Suomen taivaalla loimottaa revontulia, mutta pikaisesti paikalle ehättäneet pilvet peittävät ne tehokkaasti näkyvistä.
Hetki sitten pohjoisen suunnalla näkyi vihertävää kajoa, joten pohjantulet ovat kirkkaampia kuin kuvassa näkyvä syksyinen vaisu leiskunta.
Spaceweather.com-sivuston ennustekuvassa näkyy, miten revontuliovaalin lupaavimmat alueet Suomen kohdalla ovat Lapin yläpuolella, mutta liepeet ulottuvat miltei Suomenlahdelle saakka.
Illan ja yön mittaan kannattaa – jos sattuu olemaan hereillä – vilkuilla aika ajoin taivaalle, josko pilvet olisivat kaikonneet. Hyvällä tuurilla pääsee ihastelemaan ainakin kohtuullisen kirkasta revontulinäytelmää.
Kuvat: Markus Hotakainen ja Spaceweather.com
Ei paniikkia: minkäänlaista kaaosta ei ole tiedossa, vaan ainoastaan tavallista häiriöisempää magneettista menoa lähiavaruudessa. Ja bonuksena voi olla kauniita revontulia!
Ilmatieteen laitoksen tänään annettu avaruussääarvio toteaa, että Auringosta helmikuun 11. päivänä lähtenyt massapurkaus ilmeisesti osui Maahan maanantaina aamulla Suomen aikaa mutta toistaiseksi geomagneettiset vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.
Joka tapauksessa odotettavissa on magneettikentän häiriöitä illan ja yön aikana, joten revontulien todennäköisyys myös Lappia etelämpänä on arvioitu kohtalaiseksi.
Otsikkokuvana oleva tuore NOAAn avaruussäätoimiston revontuliovaalimalli näyttääkin tukevan tätä ennustetta: jopa eteläisessä Suomessa ja vastaavilla seuduilla saattaisi näkyä revontulia.
Näkyminen tosin on hieman kyseenalaista, koska pilvet peittävät käytännössä koko maata, eikä tilanne juuri näytä helpottuvan yön kuluessa.
Tosin säätilanne niin täällä Maan pinnalla kuin taivaallakin näyttää muuttuvan revontulten katselemisen kannalta suotuisammaksi lähipäivinä. Pilvet kaikkoavat ja Maa on siirtymässä nopeamman aurinkotuulen vaikutuspiiriin, joten revontulia saattaa ilmetä myös viikolla.
Seuraamme tilannetta...
Viime torstaina tapahtunut roihupurkaus Auringossa heitti avaruuteen sähköisesti varattua kaasua, ja osa siitä saapuu tänään illalla maapallon kohdalle. Luvassa on pieni avaruusmyrsky ja kenties revontulia. Koko Suomi on kuitenkin aika tiiviisti pilvien alla, joten tämä näytelmä jäänee näkemättä. Sen sijaan Auringossa oleva suuri korona-aukko saanee aikaan revontulia myös koko alkuviikoksi – ainakin Lappiin.
Auringossa oleva pilkkuryhmä AR2497 on ollut viime päivinä eläväinen. Ensin se tuotti viime torstaina yhden keskiluokkaa olleen purkauksen ja röyhäytti uudelleen hieman voimakkaammin perjantaina. Silloin tuloksena oli M1-luokan roihupurkaus. Vähitellen Auringon sivupuolelle täältä Maasta katsottuna kääntyvä pilkkuryhmä on edelleen aktiivinen ja jatkaa ennusteen mukaan pienten purkausten päästelyä, mutta mitään isompaa näytelmää se tuskin enää tuottaa.
NOAAn avaruussäätä ennustava toimisto arvelee M-luokan purkausten todennäköisyyden olevan 35% ja voimakkaampien X-luokan vain 5%.
Sen sijaan sen kohti Maata sysäämä kaasupilvi saapuu tänne tänään ja saa mahdollisesti aikaan revontulia keskisen Suomen päällekin, kenties etelämmäksikin. Sääennuste on kuitenkin varsin synkkä, joskin kenties huomenna etenkin lounais-Suomessa voi olla taivaskin näkyvissä. Hyvällä onnella revontulia on silloin näkyvissä.
NOAA povaa korkeille leveysasteille suurta revontuliaktiivisuutta seuraaviksi päiviksi ja myös keskikorkeuksille (kuten Etelä-Suomeen ja vastaaville alueille) selvästi kohonnutta aktiivisuutta: tämän päivän todennäköisyys revontulille on 35% ja huomisen 40%. Tosin on mahdollista, että suurin aktiivisuus osuu siihen aikaan, kun Suomessa on päivä.
Ilmatieteen laitoksen avaruussääennuste päivitettäneen vasta huomenna, mutta sen Auroras Now -lupaa hieman kohonnutta geomagneettista aktiivisuutta.
Joka tapauksessa lähipäivien iltoina kannattaa pitää silmät kohti taivasta.
Kuten yllä oleva NASAn SDO-satelliitin äärimmäisen ultraviolettisäteilyn alueella ottama kuva näyttää, on Auringossa parhaillaan varsin suuri ns. korona-aukko.
Korona on Aurinkoa ympäröivä kuuman kaasun kehä, joka muuttuu kauemmaksi Auringosta tultaessa vähitellen aurinkotuuleksi, avaruuteen puhaltavaksi harvaksi hiukkasvirraksi. Auringon pinnalla oleva magneettikenttä (tai itse asiassa monimutkainen magneettikenttien verkosto) hillitsee yleensä kaasun pääsyä avaruuteen, mutta toisinaan tilanne pinnalla on sellainen, että koronassa on ikään kuin aukko, mistä aurinkotuuli pääsee suihkuamaan suoraan avaruuteen.
Tällaisia repeytymiä on aina silloin tällöin, keskimäärin kerran kuukaudessa, eikä tilanne ole nytkään mitenkään erityinen, paitsi että aukko on hieman pitkäikäisempi ja juuri nyt se on varsin "avoimena".
Se on syöttänyt jo jonkun aikaa keskimääräistä enemmän ainetta aurinkotuuleen ja siksi olosuhteet pohjoisessa ovat olleet aika suotuisia näyttäville revontulille. Niitä ei kuitenkaan ole näkynyt juurikaan etelämpänä.
Viikonlopun avoimet aurinkotuuliovet saanevat aikaan pientä avaruusmyrskyä 16. ja 17. helmikuuta, eli tiistain-keskiviikon tienoilla, kun nyt avaruuteen syöksyvä aine saavuttaa maapallon.
Otsikkokuvassa on revontulia Suomesta Nellimistä Natalia Robban kuvaamana.
Vaikka pohjoisessa on nähty viime viikkoina komeita revontulia, on Aurinko ollut viime aikoina varsin vaisu. Suuria pilkkuryhmiä ei ole ollut sen pinnalla, ja ne jotka ovat olleet, ovat olleet rauhallisia. Kunnes nyt yksi innostui ärhentelemään.
Pilkkuryhmässä AR2497 eilen illalla klo 23.03 Suomen aikaa tapahtunut purkaus oli keskivoimakas ja se arvioitiin luokkaan C9 kuuluvaksi.
C-luokan roihut eivät ole erityisen voimakkaita, mutta selvästi normaaliaktiivisuutta ärjympiä. Purkauksia luokitellaan kirjaimilla A, B, C, M ja X, ja aivan kuten maanjäristysten arvioinnissa, on kukin kirjain kymmenkertaisesti edellistä voimakkaampi. Näin olleen voimakkaimmat X-luokan purkaukset ovat 100 kertaa energeettisempiä kuin C-luokan purkauksen.
Lisäksi kunkin kirjaimen perässä on numero 1:stä 9:ään, ja se kertoo loogisesti kuinka voimakas purkaus oli kunkin luokan sisällä. Näin olleen tämä C9 oli lähes M-luokkaa.
Kiinnostavaa tässä purkauksessa on kuitenkin se, että osa siitä sinkoutui kohti Maata.
Tyypillisesti aurinkotuulelta ja siinä olevilta kaasukerääntymiltä kestää kaksi-kolme vuorokautta kiitää planeettainvälisen avaruuden läpi Maan tienoille. Tämänkertaisen purkauksen saapumisaikaa ollaan toistaiseksi vielä arvioimassa.
Tätä ennen Auringossa tapahtui pieni purkaus viime sunnuntaina iltapäivällä. Yleisesti ottaen Auringon aktiivisuus on heikkenemässä ja se saavuttanee 11-vuotisen aktiivisuussyklinsä pohjan vuoden 2020 tienoilla.
Ilmatieteen laitoksen avaruussääraportin mukaan tänään ja huomenna on kohtalainen todennäköisyys nähdä (sään salliessa) revontulia Lappia etelämpänäkin.
Auringon pinnalla näkyvä korona-aukko tuottaa keskimääräistä hitaampaa aurinkotuulta, joka saa aikaan vain pientä geomagneettista häiriöisyyttä Suomeen lähipäivien kuluessa. Häiriöitä on odotettavissa erityisesti huomisen päivän kuluessa (Kp = 2-4 yhdeksänportaisella asteikolla). Suurimmat häiriöt sijoittuvat napapiirin pohjoispuolisille alueille. Suuria indusoituneita virtoja aiheuttavat hetkelliset magneettikentän heilahtelut jäänevät Etelä-Suomessa hyvin pieniksi.
Lue lisää tämänhetkisestä avaruussäästä: Auroras Now (linkki Ilmatieteen laitoksen palveluun)
Yllä: eilinen purkaus SOHO-satelliitin kuvaamana.
Espanjalainen Horacio Llorens on konkari taitolentämisessä varjoliitimellä; moninkertainen maailmanmestari, joka on tehnyt ennätyksiä ja lennellyt mitä erilaisimmissa paikoissa.
Hänen tuorein temppunsa oli lentää revontulten alla Pohjois-Norjassa, Tromsøssä. Sponsori Red Bull hehkuttaa tiedotteessaan lentoa ainutlaatuiseksi ja erityisen vaativaksi "hurjassa -15°C:n" kylmyydessä tehdyksi. Tromsø kirjoitetaan väärin – ja lisäksi tiedotteen teksti revontulista ontuu monin paikoin, sillä Llorens mm. kertoo "kuinka tuntuu siltä, että ne ovat suoraan edessäsi, vain 500 metrin päässä, vaikka ne ovat 15 kilometriä yläpuolellasi".
Oikeastihan revontulet ovat olennaisesti korkeammalla, noin 100 kilometrin korkeudessa.
Yhtä kaikki, video on kaunis ja Llorensin kaartelu Tromsøn taivaalla on komeaa katsottavaa!
Revontulia voi katsella myös kätevästi lentokoneista, jotka lentävät etenkin pohjoisilla reiteillä Amerikkaan tai Aasiaan. Koneesta kannattaa ottaa pohjoisenpuoleinen ikkunapaikka ja katsella taivasta sieltä (esim. peittoa pään päällä matkustamon valojen heijastuksilta suojaamassa käyttäen) pimeän aikaan katsellen.
Netissä on runsaasti tällaisia videoita, mutta eräs parhaimmista toimituksen silmiin tulleista on tämä Matthew Koun viime syyskuussa Japanin ja Yhdysvaltain välisellä lennolla kuvaama timelapse:
Aivan kuten ennusteet lupasivat, iskeytyi 28. joulukuuta Auringosta lähtenyt massapurkaus Maahan viime yönä, mutta se jäi ennusteita vaisummaksi. Se saapui myös hieman myöhemmin kuin oletettiin, "vasta" kello 2.30 Suomen aikaa viime yönä. Aurinkotuulta avaruudessa nuuskiva ACE-satelliitti havaitsi sen jo hieman aiemmin, klo 2.02. Varsinaiset merkit geomagneettisesta myrskystä saatiin noin klo 2.50.
Kuten otsikkokuvassa oleva kaavio näyttää, oli massapurkaus jakautunut selvästi kahteen osaan matkallaan planeettainvälisessä avaruudessa, ja Maa osui näiden kahden kerääntymän väliin.
Geomagneettinen häiriö oli siis ennakoitua pienempi, mutta se saa aikaan parhaillaan Kanadan ja Alaskan päällä hienoja revontulia. Viime yönä taivaan valoja olisi näkynyt Suomessakin Keski-Suomea myöten, jos taivas olisi ollut selkeä. Tilanne ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellinen.
Samalla massapurkauksen aiheuttanut auringonpilkkuryhmä AR2473 on hajoamassa ja menettää voimaansa. Se ei tuottanut enempää suurehkoja purkauksia.
Ennuste revontulten näkymiselle ensi yönä on kuitenkin edelleen kohtalaisen hyvä, koska massapurkauksen mentyä ohi maapalloon kohdistunee Auringon koronan aukoista tulevaa nopeahkoa aurinkotuulta, joka lisää revontuliaktiivisuutta ainakin Suomen pohjois- ja keskiosissa.
Ilmatieteen laitoksen revontuliennusteen mukaan kohtalaisen hyvät revontuliajat siis jatkunevat vielä viikonloppuna ja ensi viikollakin.
Koronan massapurkaus on Auringosta avaruuteen sinkoutuva magnetoitunut kaasupilvi. Se etenee yleensä ympäröivää aurinkotuulta nopeammin, jolloin sen eteen kasautuu kokoon puristuneesta tavallisesta aurinkotuulesta muodostuva vaippa. Purkauksen ohittaessa maapallon havaitaan ensin tämä vaippa ja vasta sen jälkeen varsinainen purkauspilvi, josta käytetään joskus nimityksiä heite tai ejekta.
Aurinkotuulimittauksissa vaippa näyttäytyy tyypillisesti suurempana tiheytenä ja nopeasti vaihtelevana magneettikenttänä, kun taas heitteessä magneettikenttä muuttuu usein hitaasti ja sileästi. Magneettikenttä on avaruussään kannalta erittäin tärkeä, koska sen suunta ratkaisee, miten tehokkaasti aurinkotuulen hiukkaset pääsevät vuotamaan maapallon magneettikentän sisään, missä ne aiheuttavat mm. revontulia. Etelään osoittavan magneettikentän (mittauksissa negatiivinen Bz) vaikutus on vahva, pohjoiseen osoittavan (positiivinen Bz) heikko.
Piirros näyttää miten aurinkotuuli osuu Maahan ja kuinka Maan magneettikenttä suoraa meitä. Kuva näyttää myös miten napa-alueille tulee hiukkasia, jotka saavata aikaan revontulia. Maa ja Aurinko eivät ole tässä oikeassa koko- ja etäisyyssuhteessa!
Tällä hetkellä (klo 10) Maahan asti on saapunut vasta vaippaa, ja magneettikentän suunta heittelehtii. Ensimmäisen iskun aikaan se sattui olemaan pohjoissuuntainen, mikä yhdessä odotettua hitaamman nopeuden kanssa selittää heikon vaikutuksen.
Kun varsinainen ejekta saapuu, sen magneettikentän suunnan perusteella voidaan ryhtyä tekemään tarkempia arvioita lähituntien aktiivisuudesta, koska heitteessä magneettikentän suunta pysyy usein jokseenkin vakaana tunteja. Sitä ei siis voida määrittää etähavainnoin, vaan vasta heitteen saavuttua suoralla satelliittimittauksella. Siksi vaikutuksen voimakkuuden arvioiminen aiemmin etukäteen on hyvin epävarmaa.
Uutisen loppuosa on kopioitu lähes sellaisenaan Ilmatieteen laitoksen avaruussääennusteesta.
Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved