Yllätysten joulukalenteri: Tähtiä kuvaamaan
Mikä olisi parempi tapa rauhoittua joulun aikaan kuin mennä ulos ja katsoa tähtiä? Päidemme päällä kauniisti kaartuvan tähtitaivaan voi myös tallentaa valokuviin nykytekniikalla hyvin helposti. Muutama asia on kuitenkin syytä pitää mielessä.
Yllätysten joulukalenteri: Mitä mustassa aukossa tapahtuu?
Pohjattomia syövereitä, kaiken nieleviä kosmisia hoovereita, portteja tulevaisuuteen… Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ennusti mustien aukkojen olemassaolon, mutta kuulu fyysikko itse ei niihin uskonut.
Yllätysten joulukalenteri: Lähdetään Lontooseen (virtuaalisesti)!
Kaipaatko pientä taukoa joulunaluskiireisiin? Lähde Lontooseen tutustumaan kuuluisaan The Science Museumiin, kenties maailman parhaimpaan tiede- ja teknologiamuseoon! Käynti siellä tapahtuu kätevästi tietokoneen ja internetin ystävällisellä avustuksella.
Miten suojata merenalaisia kaapeleita?
Turvallisuusteknologiayhtiö Thales ja FEBUS Optics allekirjoittavat strategisen yhteistyösopimuksen kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojaamiseksi. Tällä voi olla kiinnostusta myös Itämeren maissa viimeaikaisten kaapelirikkojen vuoksi.
Yllätysten joulukalenteri: Stiglerin laki
Yhdysvaltalaisen tilastotieteen professorin Stephen Stiglerin nimeä kantava laki kertoo, että ainuttakaan tieteellistä keksintöä ei ole nimetty alkuperäisen keksijänsä mukaan.
Yllätysten joulukalenteri: Banaanit ovat radioaktiivisia
Tässä tulee jymyuutinen: banaanit ovat radioaktiivisia, koska niissä on paljon lievästi radioaktiivista kaliumia. Tosin sitä on muissakin elintarvikkeissa, ja ympäristössämme on muitakin radioaktiivisia aineita. Jopa sinä säteilet!
Yllätysten joulukalenteri: Mitä jos Lucia-neito olisi painottomuudessa?
Tänään 13.12. vietetään Lucian päivää. Lucia-neidolla on päässään yleensä kruunu, jossa on kynttilöitä. Mutta miten nuo kynttilät palaisivat avaruuden painottomuudessa? Bonuksena kiva temppu pikkujouluihin ja perjantai-illan iloksi!
EcoPulse teki temppunsa – hajautettu moottoriratkaisu on lupaava
EcoPulse on tehnyt tehtävänsä. Tämä Daherin, Safranin ja Airbusin yhdessä kehittämä sähköhybridilentokone on tehnyt koelentonsa, ja nyt yhtiöt miettivät miten tästä jatkaisi eteenpäin. Tulokset ovat lupaavia ja on selvää, että lentämisen tulevaisuus on vihreämpi.
Yllätysten joulukalenteri: Pilvi painaa miljoona tonnia
Kaunis sinitaivaalla leijuva pilvi näyttää kevyeltä hattaralta, mutta sen massa saattaa olla tuhansia tonneja. Mutta miten se pysyy taivaalla ja näyttää niin kevyeltä?
Siellä se taas on! Planeetoista kirkkain eli Venus näkyy auringonlaskun jälkeen matalalla etelälounaassa.
Yllätysten joulukalenteri: Myös kasvit hengittävät happea
Kasveista tulee helposti mieleen vihreät lehdet, yhteyttäminen ja hapen tuotto. Usein jopa sanotaan, että kasvit hengittävät happea ulos ja hiilidioksidia sisään – eli aivan täysin päinvastoin kuin me! Mutta eivät ne kasvit suinkaan elä tuottamalla happea, vaan kyllä ne myös hengittävät happea takaisin sisäänsä, aivan kuten me eläimetkin. Hengitys on olennainen osa kasvien elintoimintoja ylläpitävää tasapainoa.
Yllätysten joulukalenteri: Dinosaurusten huippukausi oli toisella puolen galaksia
Kun dinosaurukset temmelsivät Maan päällä, missä maapallo oli tuolloin?
Otavan jälkeen todennäköisesti tunnetuin tähtikuvio on Orion. Se toimiikin oivallisena siirtymänä syystalven tähtitaivaasta talvisiin näkymiin.
Yllätysten joulukalenteri: Tietokonehiiri
Hiiri on edelleen olennainen osa tietokoneilua. Ensimmäisen sellaisen ensimmäinen julkinen esittely tapahtui 56 vuotta sitten 9. joulukuuta 1968.
Yllätysten joulukalenteri: Kirjavinkit jouluksi
Kukapa pitäisi pehmeistä paketeista? Kuusen alle kannattaa kääriä kirjoja, ja tämä mielessä Tiedetuubin toimitus suositteleekin kiinnostavaa joululuettavaa tieteestä kiinnostuneille. Osta opus vaikka itsellesi lahjaksi!
Koeajo: Citroën ë-C3 on budjettiratkaisun vallankumous
Tiedetuubin autonurkka avautuu mielenkiintoisella Citroënin uutuudella, ë-C3:lla. Saimme kutsun tutustumaan tähän uutuuteen, ja mehän menimme.
Näihin aikoihin joulukuussa yöt ovat pimeimmillään – etenkin kun suuressa osassa Suomea ei ole lunta haittaamassa valkoisella hohdollaan taivaan katselua. Kannattaa siis kääntää katseet yöäs tähtitaivaalle!
Yllätysten joulukalenteri: Mikä on tuo kirkas tähti?
Kyllä, se on Jupiter – joka ei kuitenkaan ole tähti, vaan Aurinkokunnan suurin planeetta.
Yllätysten joulukalenteri: Mikä on maailman pisin eläin?
Kaikkein pisimpiä otuksia kannattaa etsiä merestä. Ainakin nykyisin.
Yllätysten joulukalenteri: Tee itse painottomuutta kotona!
Koska painottomuus on yksinkertaisesti vapaasta putoamisliikkeessä olemista, on painottomuutta helppo "tehdä" itsekin: heitä mitä vain ilmaan tai pudota alas, niin tuo kappale on painoton. Tässä ohjeet yhteen tapaan tehdä ja visualisoida painottomuutta.
Tässä tulee jo Tiedetuubin toinen Kahvikiihdytin -podcast! Mukana ovat Jari Mäkinen, Markus Hotakainen, Jarmo Korteniemi ja tällä kerralla puheenjohtajana toimiva Mari Heikkilä.
Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssä.
Yllätysten joulukalenteri: Eppur si muove!
Se liikkuu sittenkin! Näin tarina kertoo Galileo Galilein mutisseen, kun joutui inkvisition edessä perumaan puheensa aurinkokeskisestä maailmanmallista.
Jos vaatimattomuus kaunistaa, Sisilisko on öisen taivaan näteimpiä kuvioita. Harmi vain, että tähdistöä on varsin vaikea hahmottaa.
Maapalloon törmäsi meteoroidi, joka havaittiin ennakkoon
Jälleen kerran on kohti Maata tuleva ja planeettaamme osuva meteoroidi - tai pieni asteroidi - havaittu etukäteen. Nyt varoitus tuli 12 tuntia ennen osumaa, joka tapahtui klo 18.15 Suomen aikaa tänään 3. joulukuuta 2024.
Yllätysten joulukalenteri: Kauneimmat tiedekuvat
Nyt unohda kaikki muu ja uppoudu hetkeksi tieteen kauneuden ääreen!
Katso kuvia ja koita arvata, mistä on kyse – katso ensin kuvaa, ja vasta sitten selitys kuvan alla.
Yllätysten joulukalenteri: Tiesitkö tämän talviunesta?
On maanantai ja pimeä vuodenaika. Monet meistä ovat horroksessa, jotkut jopa unessa – mutta harva lukijoistamme on kuitenkin talviunessa.
Jos tähtitaivaalla järjestettäisiin maailmalla suosittu look-alike contest eli kaksoisolentokilpailu, Kolmio veisi jokseenkin kiistatta voiton.
Yllätysten joulukalenteri: Punainen taivas ja sininen auringonlasku
Tästä alkaa Tiedetuubin Yllätysten joulukalenteri 2024. Luvassa on eri tyyppisiä juttuja kummallisista aiheista, ja tästä ensimmäisestä luukusta tunkevat esiin punainen planeetta ja sen sinertävät auringonlaskut.
Kravun tähdistö ei ole erityisen silmiinpistävä. Useimmat sen tähdistä ovat himmeitä ja kirkkaimmatkin muodostavat nurinniskoin olevan y-kirjaimen muotoisen kuvion, joka ei juurikaan muistuta myyttistä esikuvaansa, korkeintaan sen toista saksea.
Starshipin kuudes koelento – banaani kertoo, mitä tapahtui
SpaceX teki 19. marraskuuta kuudennen koelennon uudella Starship-raketillaan. Lento sujui erinomaisesti, ja sen aikana oli yllätyksiäkin: esimerkiksi pikavauhtia tehty päätös laskeutua mereen ja rahtitilassa ollut banaani. Jari Mäkinen selittää tällä videolla lennon tapahtumia sekä kertoo miten Starshipin koelennot menevät tästä eteenpäin.
Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että edeltäjämme Homo erectus eli pystyihminen ja toinen kädellislaji Paranthropus boisei eli vankka-apinaihminen asustivat samoilla seuduilla samoihin aikoihin.
Maapallolla on nyt yksi kuu vähemmän
Muistatko pienen asteroidi 2024 PT5:n, josta taivaanmekaniikan omituisuuksien vuoksi tuli maapallolle väliaikainen kuu? Nyt parin kuukauden kuuna olemisen jälkeen asteroidi on siirtynyt jälleen planeettainväliseen avaruuteen. Heippa, ja kiitos käynnistä!
Tutkijat selvittivät napanöyhdän salaisuuden
Oletko koskaan kaivanut napaasi ja miettinyt, että mistä sinne kerääntyvä nöyhtä oikein tulee?
Syystalven tähtitaivas: Valaskala
Valaskala (Cetus) on yksi tämän taivaankolkan ”vesitähdistöistä”. Jos tähdistön kirkkaimmat tähdet yhdistetään viivoilla tietyllä tavalla, saadaan jopa hieman valasta muistuttava kuvio.
Vihreämpi lentäminen on taas askeleen lähempänä: ranskalainen VoltAero avasi tehtaan
Ranskalainen VoltAero on kehittämässä hybridisähköistä Cassio-lentokoneperhettä, jonka ensimmäisten koneiden pitäisi päästä asiakkailleen ensi vuoden lopussa. Koneita valmistetaan Rochefortin lentoasemalle rakennetussa tehtaassa, joka otettiin käyttöön juhlallisesti 8. marraskuuta.
Öisen taivaan poikki kaartuvan Linnunradan valovyön eri puolilla – ikään kuin aidan toisistaan erottamina – ovat Oinaan ja Ilveksen tähdistöt.
Näetkö punaista – vai sinistä? Osa II
Artikkelin edellisessä osassa selvisi, että näemme värit jokseenkin samanlaisina, mutta nimeämme erilaiset värisävyt usein eri tavoin. Ja näemmekö ne aina oikein?
Charles Messier tuskastui tähtitaivaalle sirottuneisiin utuläiskiin, jotka hämäsivät häntä komeetanmetsästyksessä. Niinpä Messier laati luettelon kohteista, joihin ei kannattanut uhrata aikaa eikä vaivaa.
Syystalven tähtitaivas: Kaksoset
Kaksosten (Gemini) tähdistö seisoo ylpeänä Linnunradan valovyön päällä – jos olettaa, että tähdistön kirkkaimmat tähdet Castor (α) ja Pollux (β) kuvaavat veljesten päitä.
Näetkö punaista – vai vihreää? Osa I
Miten näemme värit? Punainen, keltainen ja sininen – jokainen tietää, miltä ne näyttävät. Perinteisen käsityksen mukaan ne ovat kolme pääväriä. Mutta miten itse kukin meistä näkee kolmikon – tai ylipäätään eri värit ?
Kahvikiihdytin on Tiedetuubin uusi podcast-sarja. Säännöllisen epäsäännöllisesti ilmestyvässä podcastissa jutellaan – yllättäen – tieteeseen ja tekniikkaan liittyvistä asioista kevyesti ja hauskasti, mutta myös asiallisesti sekä rauhallisesti.
Syystalven tähtitaivas: Ajomies
Ajomiehen tähdistö (Auriga) muistuttaa enemmän leijaa kuin myyttistä taruhahmoa. Silti antiikin kreikkalaiset olivat hahmottavinaan siinä Erikhthonioksen, Ateenan kuninkaan. Tarun mukaan hän äkkäsi ensimmäisenä valjastaa hevosia vaunujen vetojuhdiksi.
Syksyn kiihdyttäessä kohti kalkkiviivoja itäisellä taivaalla alkaa nousta ilta illalta korkeammalle talvisen taivaan tähdistöjä. Monissa niistä on useita kirkkaita tähtiä, mutta myös muita kiinnostavia kohteita.
Diabeteksen hoidossa käytettävä insuliini jouduttiin aikoinaan eristämään lehmien tai sikojen haimasta ja ihmisen kasvuhormoni vainajilta kerätyistä aivolisäkkeistä. Molemmat lääkkeet saadaan nykyisin valmistettua mikrobeissa, kuten monet muutkin lääkkeet.
Osa 5: Räjähtävät säilyketölkit
Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Syyllinen oli Clostridium botulinum -bakteeri, joka tuottaa botuliini-nimistä hermomyrkkyä. Kahdeksan sairastui vakavasti ja yksi ihminen kuoli.
Osa 4: Vain yksi on joukosta poissa
Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin kehittyi rokkonäppylöitä. Kenellekään ei tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta. Parker oli työskennellyt yliopistolla kerrosta alempana kuin tutkijat, jotka käsittelivät tutkimuksissaan isorokkovirusta. Hänestä tuli taudin viimeinen kuolonuhri.
Osa 3: Loman jälkeen maljalla kasvoi vihreää hometta
Koronapandemia sai valtavasti huomiota, mutta paljon vähemmän puhutaan maailmanlaajuisesti etenevästä hiljaisesta pandemiasta, jonka aiheuttavat antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit. Lancet-tiedelehden mukaan antibioottiresistenssi aiheutti vuonna 2019 suoraan 1,27 miljoonan ihmisen kuoleman ja lisäksi edesauttoi 5 miljoonan ihmisen kuolemaa maailmanlaajuisesti.
Osa 2: Ai, nämä voivatkin olla ystäviä?
Mikrobeja on pitkään totuttu ajattelemaan ihmiskunnan vihollisina, joita vastaan meidän pitää taistella. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että on myös iso joukko hyviä bakteereita, jotka elävät meidän kanssamme sulassa sovussa ja edistävät terveyttämme. Suomen Lääketieteen Säätiön podcastissa kerrotaan suolistomikrobien merkityksestä.
Osa 1: Kun tutkija kolerabakteereja nielaisi
Ensimmäistä kertaa mikrobeja sai näkyviin itse tekemällään mikroskoopilla Antoni van Leeuwenhoek vuonna 1672. Kesti kuitenkin pari vuosisataa ennen kuin alettiin uskoa, että mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia ihmisillä. Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä-podcastissa kerrotaan mikrobiologian alkuvaiheista ja katsahdetaan tulevaisuuteen.
