Arvoituksellinen neutronitähti hohkaa infrapuna-alueella
Hubble-avaruusteleskoopilla on havaittu neutronitähden lähettyviltä infrapunasäteilyä. Tutkijat ovat ymmällään, sillä vastaavaa kohdetta ei ole aiemmin tunnettu.
SpaceX:n uusi jättiraketti hahmottuu – yhtiö on lähettämässä turisteja sillä kuumatkalle
Huhupuheet käyvät taas kiivaina, sillä ensi maanantaina on tulossa todella kiinnostava tapahtuma: SpaceX kertoo lisätietoja uudesta jättiraketistaan sekä tulevista kuumatkoista sillä. Jotain tiedetään kuitenkin jo nyt.
Syyskuu tuntuu aikaiselta ajankohdalta Nobel-palkintojen jakamiselle. Kyseessä olivatkin Ig-Nobelit, jotka Annals of Improbable Research -lehti jakoi jo 28. kerran.
Islannin Katla-tulivuori valmistautuu purkaukseen - ilmassa ennätysmääriä hiilidioksidia
Tutkijat havaitsivat erään Islannin etelärannikon suurimman tulivuoren tupruttelevan yllättävän suuria määriä erilaisia kaasuja. Käytöksen arvellaan ennakoivan purkausta lähitulevaisuudessa. Alueella liikkuvia kehoitetaan erityiseen varovaisuuteen.
Video: Näin laitettiin Suomi 100 -satelliitti avaruuslaatikkoon
Olemme seuranneet Tiedetuubissa monenlaisten satelliittien tekemistä ja laukaisuvalmisteluita. Toiset satelliiteista ovat suuria, mutta osa on ollut myös kovin pieniä, mutta mikään ei ole ollut näin tiukka, pieni paketti huipputekniikkaa kuin on vain 10 cm kanttiinsa oleva Suomi 100 -satelliitti. Se on nyt menossa viimein kohti laukaisupaikkaa Yhdysvalloissa.
Yllättävä kummallisuus: karttakoordinaatit ovat vanhentumassa
Pohjana kaikessa karttoihin liittyvässä on karttajärjestelmä – tai useammat sellaiset. Niiden suhteen on tullut eteen ongelma: nykyiset koordinaattijärjestelmät eivät pysty ottamaan maankuoren liikkeitä ajantasaisesti huomioon. Siksipä työn alla on uusi, entistä joustavampi koordinaattijärjestelmä.
Pluto-kysymys elää edelleen: Aurinkoa kiertääkin jopa 10000 planeettaa?
Väittely Pluton planeettastatuksesta jatkuu. Riippuen lopputulemasta Aurinkokunnasta tunnetaan nyt joko 8, 17, 36, muutamia satoja, tai lähes miljoona planeettaa. Mutta missään nimessä niitä ei ole yhdeksää.
Lehtiapinoille ei maistu makea
Japanilaisryhmän tutkimustulos on kuin huono vitsi. ”Miksi lehtiapinat syövät mauttomia lehtiä? Ne eivät tiedä niiden olevan mauttomia.”
Lapin puut kertovat vuosirenkaissaan, miten ajanlaskumme ajan rajuin aurinkomyrsky iski Suomeen
Se oli valtava tapaus, jonka vaikutuksia nähtiin varmasti ympäri maapallon. Jättimäinen aurinkomyrsky iski Maahan keväällä vuonna 774, ja jos vastaavaa tapahtuisi nyt, olisivat vaikutuksen dramaattisia: satelliitit sekoaisivat, sähköverkot löisivät kipinää, avaruuslentäjät joutuisivat tulemaan pikapikaa turvaan ja revontulet loimuaisivat taivaalla tropiikkia myöden.
Lisää IFAa – härpäkekatsaus nro 3 Berliinistä
Lisää kuulumisia Berliinin kulutuselektroniikkamessuilta: tässä tulee kolmas katsauksemme IFA-messuille.
Lisää tarkkuutta avaruussääennusteisiin
Sään ennustaminen on haastavaa, mutta avaruussään ennustaminen on vielä haastavampaa. Uudella menetelmällä ennusteet saattavat kuitenkin parantua.
Video: Purjekone 20 kilometrin korkeudessa – mitkä maisemat!
Argentiinassa, Patagoniassa puhaltavat näin lopputalvesta (eteläisen pallonpuolen mukaan) sopivat tuulet ennätyskorkeuksiin lentämisen kannalta. Siksipä Perlan-koekone on ollut siellä jälleen, ja se onnistui tekemään ennätyksen elokuun lopussa.
Suomalainen feikkisatelliitti lähtee Kansainväliselle avaruusasemalle
Viime viikolla pidettiin Helsingissä ja Espoossa YK:n, Euroopan avaruusjärjestön ja Nasan tukema World Challenge Finland -hackathlon. Yksi osakategoria oli Space Nation -yhtiön tukema kisa tutkimushankkeille: pääpalkintona oli laitteen lähetys Kansainväliselle avaruusasemalle. Sen voitti Suomi 100 -satelliitin "kansanversion" häkkääminen säteilymittariksi.
IFA-kulutuselektroniikkamessujen antia, osa 2
Berliinin IFA-kulutuselektroniikkamessut jatkuvat keskiviikkoon saakka. Tässä toinen juttumme messujen omituisuuksista ja jännistä yksityiskohdista.
Tiedetuubi Berliinin kulutuselektroniikkamessuilla
Berliinissä on meneillään IFA-kulutuselektroniikkamessut. Kaikki tärkeimmät ja vähemmänkin tärkeät valmistajat esittelevät siellä uutuuksiaan, ja myös Tiedetuubi on tällä kerralla paikalla. Julkaisemme nyt ja lähipäivinä juttuja, jotka tuovat oman, toivottavasti muihin medioihin verrattuna hieman erilaisen näkemyksemme messujen härpäkkeisiin.
Tämä on skandaali: A. I. Virtanen jäi aikanaan ilman hänen mukaansa nimettyä bakteeria. Nyt tämä epäkohta korjataan, sillä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkijat kunnioittavat nobelistiamme nimeämällä löytämänsä bakteerin Acidipropionibacterium virtaneniiksi.
Maailman ensimmäinen miehittämätön rahtilaiva on myös sähkökäyttöinen
Ei ketään komentosillalla! Maailman ensimmäinen automaattisesti kulkeva rahtialus valmistuu vuonna 2020. Norjalaisen Yara Internationalin tilaama alus tekee ensimmäiset matkansa miehistön kanssa, mutta jatkaa seilaamista ihan itseksensä vuodesta 2022 alkaen. Se näyttää tietä tulevaisuuden meriliikenteelle.
Tuulisatelliitin suomalaispeilin tarina – vielä kerran asiaa Aeoluksesta
Nyt keskiviikkona avaruuteen laukaistu Euroopan avaruusjärjestön Aeolus-satelliitti on kiinnostava monessa mielessä: ensinnäkin se tulee tuottamaan erittäin jännää tietoa maapallon tuulista, mutta toiseksi sen lasertutkimuslaitteen suuri peili on tehty Suomessa. Suomessa siksi, että muualla sitä ei osattu tehdä niin hyvin.
Maapallon tuulia kartoittava satelliitti Aeolus laukaistiin onnistuneesti avaruuteen viime yönä klo 00.20 Suomen aikaa.
Maapallo laserpommituksen kohteena
Ensi yönä Suomen aikaa laukaistaan avaruuteen Euroopan avaruusjärjestön Aeolus -tuulitutkimussatelliitti ja ensi kuussa lähtee kiertoradalle Nasan ICESat-2. Yhteistä molemmille laitteille on se, että ne tulevat sinkoamaan alas kohti maapalloa lasersäteitä.
Nyt myös Vaasa saa huippuluokan tutkimuskeskuksen: Wärtsilä perustaa Smart Technology Hubin
Kerroimme viime viikolla Kajaaniin perustettavasta data-analytiikan kiihdyttämöstä. Nyt uutinen kertoo Wärtsilän rakentavan Vaasan Vaskiluotoon uuden tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen. Hienoa!
Tuuli viivyttää tuulta tutkivan satelliitin laukaisua
Pitkään ja hartaasti tehty Aeolus-satelliitti on parhaillaan lähtövalmiina Kouroun avaruuskeskuksessa Ranskan Guyanassa. Täksi päiväksi suunniteltua laukaisua on kuitenkin jouduttu lykkäämään ainakin vuorokaudella, koska – sinänsä ironisesti – liian kova tuuli viivyttää tämän maapallon tuulia tutkivan satelliitin lähtöä.
Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja Kajaanin ammattikorkeakoulu aloittavat hankkeen, joka vauhdittaa data-analytiikan hyödyntämistä Kainuun alueen yrityksissä. Data-analytiikan kiihdyttämö -hankkeessa Kainuun alueella toimivat yritykset ja yhteisöt voivat nopeasti kokeilla mitä data-analytiikka voisi heille tarjota ja ottaa käyttöön analytiikkaan perustuvia ratkaisuja.
Marsin myrsky alkaa olla ohi, mutta milloin Oppy soittaa kotiin?
Hurja hiekkamyrsky Marsissa alkaa hiipua vähitellen, joten taivas Opportunity-kulkijan yläpuolella alkaa vähitellen päästää Auringon valoa lävitseen. Mutta kulkija ei ole vielä herännyt henkiin – tai ainakaan siitä ei ole vielä kuultu pihaustakaan. Pitäisikö alkaa pelätä jo pahinta?
Kyllä, uusiutuvilla energialähteillä voidaan kattaa energiantarve
Löydämmekö sijoituspaikkoja kaikille tuuliturbiineille ja aurinkopaneeleille, joita tarvitsemme täyttämään energiantarpeemme? Mitä tapahtuu, kun aurinko ei paista ja tuuli ei puhalla? Horjuttavatko uusiutuvat lähteet sähköverkon tasapainoa ja johtavatko ne sähkökatkoihin?
Luotaimia on lähetetty melkein joka puolelle aurinkokunnassamme jättiläisplaneetoista pieniin komeettoihin saakka, mutta tällaista lentoa ei ole tehty koskaan aikaisemmin: Nasan aurinkoluotain hivuttautuu hyvin lähelle Aurinkoa ja pystyy etenkin tutkimaan Auringosta ulos virtaavaa kaasua erittäin tarkasti. Tämä on oikeasti eräs jännittävimmistä avaruuslennoista pitkiin aikoihin!
Tässä tuhatkunta syytä tuijottaa taivaalle tänä viikonloppuna: tähdenlennot ja auringonpimennys
Lähipäivät saavat taivaanilmiöiden ihailijat hepnaadiin, koska huomenna lauantaina on osittainen auringonpimennys ja perseidien tähdenlentoparven aktiivisuushuippu osuu sunnuntain ja maanantain väliselle yölle. Kaikki tulevat aamuyöt tarjoavat kuitenkin tähdenlentoja – sään vain niin salliessa.
Superhelteen jännä seuraus: polttavan kuuma sade
Lämpötilaltaan 50°C oleva vesi ei saa aikaan palovammoja, mutta kuumalta se tuntuu. Miltä tuntuisi saada niin kuumaa vettä sateena niskaan?
Asteroidi Ryugu noin kilometrin korkeudesta nähtynä: upeaa
Japanilainen avaruusluotain Hayabusa 2 saapui asteroidi Ryugun luokse kesäkuun 27. päivänä. Heinäkuussa se laskeutui vain noin kuuden kilometrin korkeuteen ja elokuun alussa edelleen lähemmäksi, viiteen kilometriin. Nyt 6. elokuuta luotaimen rataa muutettiin uudelleen ja se tuli vain 851 metrin päähän asteroidin pinnasta.
Seksiä kesäyössä – lähetä havaintosi kiiltomatoryhmälle
Kesäyössä vihreää valoa hohtava tuikku on kiiltomatonaaras, jonka pariviikkoisen aikuiselämän ainoa tarkoitus on lisääntyä. Anna-Maria Borshagovski tutkii näitä valolla puolisoa houkuttelevia kovakuoriaisia ja reissaa pitkin eteläistä Suomea mittaamassa niiden valaisutehoa.
Kiinnostaako oman Mars-kulkijan rakentaminen? Nasa tarjoaa ohjeet!
Nasa on julkaissut menestyksekkäiden Mars-mönkijöiden "lähdekoodin". Nyt kuka tahansa aiheesta innostunut voi rakentaa oman kulkijansa varsin helposti ja halvalla. Tarvitaan vain taitoa - tai ainakin innostusta.
Mars on nyt lähellä meitä, mutta mitä se merkitsee oikeasti?
Maa ja Mars ovat nyt hyvin lähellä toisiaan, ja siksi punainen planeetta loistaa varsin kirkkaana (tosin matalalla Suomesta) taivaalla. Mitä tämä tarkoittaa? Miksi Mars on juuri nyt lähellä?
Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä pohditaan erilaisia uusia tapoja tuottaa hiuikkastörmäyksiä, jotka kertovat aineen perusolemuksesta. Yksi tällainen on "gammasädetehdas", joka vaatisi sen, että suuressa LHC-hiukkaskiihdyttimessä pyöritettäisiin protonien sijaan atomeita.
Ennätys: lennokki pysyi ilmassa 15 vuorokautta
Hieman yli kaksi viikkoa on aika pitkä aika lennellä ilmassa, mutta Zephyr teki sen.
Asteroidien alkuperä: vain muutama isompi kappale
Suurin osa asteroideista ja meteoriiteista on peräisin vain kourallisesta muinoin hajonneita kappaleita, osoittaa tuore tutkimus. Löytö voi auttaa tunnistamaan uhkaavien asteroidien luonteen pelkän radan ja koon perusteella.
Kuunpimennyksiä voi nähdä muulloinkin kuin vain täydenkuun aikaan
Tänään illalla Suomen taivaalla näkyy pitkä ja varsin komea kuunpimennys. Harva tulee ajatelleeksi, että vastaavaa sattuu muuallakin Aurinkokunnassa. Vielä harvempi hoksaa, että niitäkin tapahtumia voi katsella.
Kilpailu avaruusturisteista kiihtyy edelleen: nyt SpaceShip2 teki ennätyslennon
Virgin galactic ja Blue Origin nokittavat nyt toisiaan yhtenään yhä korkeammalle yltävillä ja kunnianhimoisemmilla lennoilla. Viime viikolla Blue Origin teki kenties viimeisen miehittämättömän koelennon kapselillaan ja nyt eilen Virgin Galactic teki korkeimmalle ylettyneen lentonsa uudella SpaceShip2:lla. Kumpikin aikoo aloittaa turistilennot avaruuteen ensi vuonna – mutta kumpi ehtii ensin?
Ensilöytö: hurrikaanien aiheuttama luonnonvalinta kasvatti liskojen varpaita
Tutkijat havaitsivat, että lyhytjalkaiset ja isovarpaiset anolisliskot selviytyvät hirmumyrskyistä pitkäkoipisia paremmin. Tämä on ensimmäinen konkreettinen esimerkki siitä, kuinka myrsky on aiheuttanut suoraan valintapainetta johonkin eläimen ominaisuuteen niin että se on voitu mitata.
Miksi kuunpimennyksestä kannattaa innostua? Koska luvassa on 3D-kokemus.
Tänään illalla tapahtuu täydellinen kuunpimennys, joka on paitsi tavallista pitempi, niin myös jännä taivaanmekaniikan puolesta: Kuu, Maa ja Aurinko ovat nyt juuri sopivasti kohdallaan, jotta niistä saa kauniin kolmiulotteisen kokemuksen. Ennusteen mukaan myös sää suosii illan taivaallista spektaakkelia!
Kosminen neutriinolähde paikallistettu
Aiemmin heinäkuussa kerrottiin siitä, miten Etelämantereella olevan IceCube-laboratorion havaitseman neutriinon alkuperä onnistuttiin paikantamaan. Paikannus onnistui siten, että havainto yhdistettiin muiden teleskooppien keräämien tietojen kanssa. Yksi näistä oli Kanarialla sijaitseva MAGIC, jolla tehtävässä tutkimuksessa on Turun yliopisto mukana.
Marsin etelänavan läheltä löytyi mittava suolajärvi
Marsin etelänavan tuntumasta paksujen kerrosten alta on löytynyt järvi, jossa on alle nolla-asteista suolaista vettä. Liian "älykäs" tietokone oli vähällä estää Marsin ensimmäisen järven löytymisen.
Harvinaista: kaksi kantorakettia lähdössä lentoon vain vartti välissä
Luvassa ihan kohta on harvinaista herkkua: voit katsoa netissä kaksi rakettilaukaisua ihan peräjälkeen. Ensin Ariane 5 lähtee lentoon klo 14.25 ja sitten Falcon 9 klo 14.39.
Kiinassa suunnitellaan pienen asteroidin tömäyttämistä maahan
Ryhmä kiinalaisia tutkijoita pohtii vakavasti millä tavalla pieni Maan läheltä kulkeva asteroidi voitaisiin pyydystää ja tuoda maanpinnalle asti. Näin mahdollinen uhka voitaisiin muuttaa arvokkaaksi resurssien lähteeksi.
Säteily tuhoaa elämän merkit Europa-kuun pinnalta - paitsi jos tietää minne katsoa
Uudessa tutkimuksessa osoitettiin paikat, joista Jupiterin Europa-kuusta kannattaa etsiä elämän merkkejä. Samalla selvisi, kuinka syvällä ne ovat - jos niitä yleensäkään on.
Viimeisimmät geologiset ajanjaksot lyöty lukkoon - antroposeeni ei vielä mukana
Kansainvälinen stratigrafian komissio on juuri hyväksynyt maapallon kolme nuorinta geologista aikayksikköä. Todisteita niistä löytyy ympäri planeettaa. Samalla Maan geologinen kehitys on jälleen piirun verran selvempi.
Video: Laskeudu Kuuhun Apollo 11:n mukana
Ensi vuonna juuri näinä päivinä muistellaan todella voimakkaasti Apollo 11 -lentoa, sillä tuo ensimmäinen laskeutuminen Kuun pinnalle tapahtui vuonna 1969, eli 49 vuotta sitten. Ensi vuonna tapauksesta tulee kuluneeksi siis 50 vuotta, joskin tuota saavutusta kannattaa muistella nytkin.
Avaruusturismi on taas pienen pomppauksen verran lähempänä
Blue Origin -yhtiö teki toissapäivänä 18. heinäkuuta jo yhdeksännen koelennon New Shepard -raketillaan. Lennolla koeteltiin avaruusturistien tulevaisuudessa käyttöön tulevaa kapselia äärimmilleen. Onnistunut lento tarkoittaa sitä, että kaupalliset lennot kapselilla ovat lähempänä.
Airbusin uusi rahtikone BelugaXL teki torstaina 19. heinäkuuta ensilentonsa Toulousessa, Ranskassa. Liikenteeseen se tulee ensi vuoden alussa.
Suomi 100 -satelliitti ratsastaa avaruuteen Falcon 9 -raketilla
Suomen satavuotissatelliitti on odottanut laukaisuaan jo lähes vuoden päivät: viime syksynä tapahtunut intialaisten rakettionnettomuus on viivyttänyt laukaisua, mutta pian siitä ei ole enää harmia, sillä satelliitti laukaistaan matkaan syys-lokakuussa Yhdysvalloista Falcon 9 -kantoraketilla.
