CoRoT-2b on melko tyypillinen eksoplaneetta. Se on massaltaan 3,3 kertaa Jupiteria suurempi ja kiertää hieman Aurinkoa viileämpää tähteä runsaan neljän miljoonan kilometrin etäisyydellä. Yhteen kierrokseen menee aikaa vain 1,7 vuorokautta eli noin 42 tuntia.
Tähti itsessään on Kotkan tähdistön suunnassa noin 930 valovuoden etäisyydellä. Sen röntgensäteily on hyvin voimakasta ja tähteä kiertävän planeetan kaasukehästä arvioidaan haihtuvan säteilyn vaikutuksesta lähes viisi miljoonia tonnia ainetta joka sekunti.
Pieni etäisyys on myös nostanut planeetan lämpötilan yli 1 200 celsiusasteeseen, joten se on luokiteltu "kuumaksi Jupiteriksi". CoRoT-2b kääntää aina saman puolen kohti tähteä, joten lämpötila on noissa lukemissa vain päiväpuolella; yön puolella on jäätävä kylmyys.
Kaasumaisilla, lähellä tähteään kiertävillä eksoplaneetoilla esiintyy yleensä voimakkaita lännestä itään puhaltavia tuulia. Siksi niiden kaasukehän kaikkein kuumin kohta on yleensä jonkin verran itään suoraan kohti tähteä olevasta pisteestä.
"Olemme aiemmin tutkineet yhdeksää muuta 'kuumaa Jupiteria', hyvin lähellä tähteä kiertävää jättiläisplaneettaa. Jokaisen kaasukehässä tuulet puhaltavat teorian mukaisesti lännestä itään", kertoo Nicolas Cowan McGill-yliopistosta.
CoRoT-2b on kuitenkin poikkeus säännöstä. Sen kuumin kohta onkin tähteä kohti olevan pisteen länsipuolella.
"Tässä tapauksessa luonto teki meille tepposet. Tällä planeetalla tuulet puhaltavat väärään suuntaan. Tutkimalla sitä tarkemmin toivomme saavamme lisää tietoa 'kuumien Jupiterien' olemuksesta", Cowan sanoo.
Väärään suuntaan puhaltavat tuulet eivät ole ainoa CoRoT-2b-planeetan kummallisuus. Se on kuumempi kuin etäisyys tähdestä antaisi olettaa ja sen kaasukehä on "turvoksissa". Jälkimmäinen seikka on selitettävissä korkealla lämpötilalla, mutta arvioitua korkeampi lämpötila on toistaiseksi arvoitus.
Väärään suuntaan puhaltavat tuulet voisivat selittyä planeetan magneettikentällä. Jos kaasukehän ja magneettikentän välillä on vahva vuorovaikutus, se saattaa vaikuttaa myös tuuliin ja niiden suuntaan.
Toinen mahdollinen selitys on, että planeetan pyörimisliike ei olekaan "lukittunut". Se voi pyöriä niin hitaasti, että päivä on pidempi kuin vuosi. Silloin tuulten vallitseva suunta olisi idästä länteen eikä teorian mukaisesti lännestä itään.
Planeetan itäpuolta saattavat myös verhota pilvet, jotka tekevät siitä länsipuolta tummemman. Se olisi kuitenkin ristiriidassa "kuumien Jupiterien";kaasukehän virtauksia koskevien mallien kanssa.
Outoon löytöön johtaneet havainnot tehtiin infrapuna-alueella toimivalla Spitzer-avaruusteleskoopilla. Arvoituksen ratkaisua voidaan joutua odottamaan siihen saakka, että Webb-avaruusteleskooppi saadaan avaruuteen ehkä ensi vuoden keväällä. Sen peili on pinta-alaltaan yli 40-kertainen Spitzerin peiliin verrattuna.
Löydöstä kerrottiin McGill-yliopiston tiedotteessa ja tutkimus on julkaistu Nature Astronomy -tiedelehdessä (maksullinen).
Kuva: Aldaron/CC BY-SA 3.0
Samasta aiheesta
