"Voimme nyt katsella lennokkien näkymiä vastaavalla tarkkuudella mitä tahansa Marsin pinnan kohtaa, kunhan alueelta on saatu riittävästi selkeitä kuvia. Tekniikan avulla pystymme näkemään kohteet kiertoradalta tarkemmin kuin koskaan aiemmin ja laadultaan kuvat ovat verrattavissa laskeutujien ottamiin", kehuu Jan-Peter Muller UCL:stä. 

Vaikka luotaimet kehittyvätkin, kiertoradalta saatavien kuvien tarkkuudella on rajansa. Sen asettavat kameraoptiikan massa, tiedonsiirtotekniikka ja kaasukehän aiheuttamat häiriöt. Tällä hetkellä Marsin tapauksessa päästään noin 25 senttimetrin erotuskykyyn.

SSR-tekniikassa samalta alueelta hieman eri kulmista otettuja kuvia pinotaan tarkasti yhteen, jolloin saavutetaan jopa viiden sentin erotuskyky. Marsin pinnanmuodoissa tapahtuu muutoksia hyvin hitaasti, joten huipputarkkojen kuvien luomisessa voidaan käyttää useiden vuosien ajalta kertyneitä kuvia.

Nyt julkaistuja kuvia tehtäessä käytettiin Mars Reconnaissance Orbiterin HiRISE-kameralla otettuja kuvia, joita pinottiin kerrallaan neljästä kahdeksaan kappaletta. Jo tällaisella kuvamäärällä saatiin näkyviin parhaimmillaan muutaman sentin kokoisia yksityiskohtia.

"Jatkossa pystymme tuottamaan kulkijoiden tarkkuutta vastaavia kuvia mistä tahansa Marsin pinnalta", arvioi Yu Tao UCL:stä.

Uudesta tekniikasta kerrottiin UCL:n uutissivuilla ja sitä koskeva artikkeli on julkaistu Planetary and Space Science -tiedelehdessä.

Kuva: NASA/UCL