Veijarin nimi on Qinglongtriton gangouensis ja sellaisen luuranko on sailynyt hämmästyttävän hyvin Kiinasta löydetyissä, vain hieman Brontosauruksia vanhemmissa kivissä. Se on ollut salamanteri, jotka ovat olleet pienten dinosaurusten ja erilaisten lintujen tapaan vähemmän kuuluisia, mutta hyvin kiinnostavia eläimiä jurakaudella.
Tarkalleen ottaen tämä yhden aukon evoluutiosta olevassa kuvassamme täyttävä sisilisko on useampi sellainen, 46 lähes täydellistä luurankoa, jotka löydettiin Kiinasta, Pekingiä ympäröivästä Hebein maakunnassa olevasta, myöhäiseltä jurakaudelta (n. 150 – 160 miljoonaa vuotta sitten) olevasta Tiaojishanin muodostemasta. Alueelta on löytynyt aikaisemminkin paljon erilaisia jurakautisten eläinten jäännöksiä, joten ammoin tuo osa maapalloa on kuhissut elämää – tai siellä vain merkit elämästä ovat säinyneet hyvin.
Joka tapauksessa nämä Qinglongtriton gangouensis -luurangot ovat kiinnostavia siksi, että löytöjen joukossa on paljon eri ikäisiä eläimiä, ja niiden avulla voidaan seurata hyvin sitä, miten ne ovat kehittyneet elämänsä kuluessa. Ne näyttävät mm. säilyttäneen axolotlien tapaan useita lapsuuden ja nuoruusajan piirteitään myös aikuisina ollessaan. Tällaisia ovat esimerkiksi selvästi ulkonevat kidukset.
Jos Qinglongtriton kävelisi tänään vastaan, sitä pidettäisiin varmastikin salamanterina, eli vesiliskona, joka näyttää hieman kuin suurelta sisiliskolta. Suurimmat luurangoista ovat kuuluneet arviolta 27 cm pitkille eläimille.
Eläinten kehityshistoriassa Qinglongtritonit ovat ensimmäisiä vesiliskoja, mutta niissä on piireitä sekä vanhemmista että nuoremmista liskoista. Ne ovat siis samalla vähän kuin kehittyneitä vesiliskoja, kuten koirasalamanterit, mutta ovat myös kuin primitiivisemmät vesiliskot, kuten mm. Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa edelleen esiintyvät jättisalamanterit.
Löydöstä kerrottiin uusimmassa PLOS ONE -julkaisussa, mistä ovat myös jutun kuvat.
Samasta aiheesta
