Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Murtajalla Luoteisväylän läpi Suomi 100 -hengessä

Suomen sataa vuotta juhlitaan hyvin erilaisin hankkein, mutta vain muutamassa on tiede tai tekniikka mukana. Yksi näistä harvoista tiedehenkisistä hankkeista oli tutkimusmatka läpi Luoteisväylän.

Toimitus
09.08.2017

Nordica ja matkan logo

Monitoimimurtaja Nordica puski läpi Luoteisväylän heinäkuun aikana.

Alus lähti Kanadan Vancouverista heinäkuun 5. päivä ja saapui Grönlannin Nuukiin 29. heinäkuuta. Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun laivalla on ajettu Tyyneltämereltä Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse Kanadan arktisen saariston läpi Atlantille, mutta suomalaisvoimin tehty tutkimusmatka on aikaisin koskaan tehty Louteisväylän purjehtiminen – normaalisti reitti on kulkukelpoinen vasta myöhemmin kesällä.

Se, että Nordica onnistui matkassaan, johtuu tietysti laivasta ja sen erinomaisesta miehistöstä, mutta ilmastonmuutos avusti matkaa huomattavasti.

Kyseessä on monitoimimurtaja Nordican toinen matka halki Luoteisväylän ja se tehtiin yhteistyössä Kanadan rannikkovartioston, Kanadan liikenneministeriön sekä paikallisten toimijoiden sekä yhtiöiden kanssa.

Tavoitteena edistää vuoropuhelua arktisen tutkimuksen mahdollisuuksista

Noin kaksi vuotta sitten Arctia Oy kutsui yli 100 yliopistoa ja tutkimuslaitosta ympäri maailman suunnittelemaan ja toteuttamaan Arctic 100 -tutkimusmatkahanketta.

Toimintamalli oli tutkimusmaailmalle uusi, sillä yleensä kansainväliset tutkimusmatkat muilla kuin erityisillä tutkimusaluksilla ovat hyvin harvinaisia. 

Arctia haluaa olla kehittämässä tätä uudenlaista toimintamallia, jossa kansainvälinen tutkimus polaarialueilla hyödyntää muutaman näillä alueilla toimintakykyisen kansallisen tutkimusaluksen lisäksi kaikkia maailman jäänmurtajia. Sen lisäksi, että tutkijoita otettaisiin nykyistä enemmän mukaan alusten siirtoajoille, varustamot voisivat tulevaisuudessa rahdata aluksia joustavasti kansainvälisten tutkimuslaitosten yhteisiin tarpeisiin. 

Kyseessä oli itse asiassa Nordican siirtoajo, joka pystyttiin näin käyttämään hyväksi myös tutkimusmielessä. 

Retken osanottajia tähyämässä

Aikaa ideasta matkan toteuttamiseen ei kuitenkaan ollut paljon. Niinpä matkan tärkein anti oli nyt uuden konseptin testaaminen sekä yhteyksien luominen tutkimusmaailman, merialan ja alkuperäiskansojen välille. 

Arctia Oy ja Ilmatieteen laitos kehittivät tutkimusmatkan aikana uudenlaista ennustepalvelua. Ilmatieteen laitos lähetti Nordicalle matkan aikana meteorologin ja meriasiantuntijan koostaman 3-5 vuorokauden sää-, jää- ja meriennusteen Beringin salmen ja Nuukin välillä kolmena päivänä viikossa. Nordica puolestaan toimitti alueelta sää- ja jäähavaintoja sekä palautetta ennusteista.

”Tämä on osa arktisten palveluidemme kehittämistä. Turvallinen ja kestävä toiminta arktisilla merialueilla vaatii erityistä osaamista”, totesi Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Antti Kangas.

Arktisen alueen kattava meteorologinen yhteistyö on yksi kärkiteemoista Suomen puheenjohtajuuskaudella Arktisessa neuvostossa 2017–2019.

”Niin arktisen alueen kuin Etelämantereenkin tutkimus on tärkeää ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi. Silti monilla polaarialueiden tutkimisesta kiinnostuneilla valtioilla ja tutkimuslaitoksilla ei ole näiden alueiden tutkimuksessa tarvittavaa kalustoa. Arctia Oy haluaakin tarjota uutta toimintamallia kalustonsa ja osaamisensa hyödyntämiseen kansainvälisessä polaaritutkimuksessa”, kertoo puolestaan Arctian viestintäpäällikkö Eero Hokkanen.

Kuvia ja tunnelmia Arctic 100 -tutkimusmatkalta on Facebookin blogissa Arctic100Expedition sekä Instagramissa (@arctia_ltd) ja Twitterissä (@ArctiaLtd) aihetunnisteilla #Arctic100 ja #Nordica. Blogi toimi miehistön ja muiden matkalle osallistuvien matkapäiväkirjana.

​Juttu perustuu Arctian tiedotteeseen. Kuvat ovat tutkimusmatkan Facebook-sivulta. 
(Tekstissä mainittiin aluksi hankkeen saaneen Suomi 100 -avustusta, mutta näin ei ole. Kyseinen kohta jutusta on poistettu.)

Tutkimusmatkan ryhmäkuva otettiin matkan pohjoisimman pisteen tuntumassa, 74 leveyspiirin pohjoispuolella, Peel Soundista Barrow Straitiin tullessa, kun laiva oli viimeistä erää merijään ympäröiminä. Sattumalta tuohon ajankohtaan sattui reissun ainoa sateinen päivä, mikä näkyy muutamana vesipisarana kameran linssissä.

Samasta aiheesta

Maailman ensimmäinen miehittämätön rahtilaiva on myös sähkökäyttöinen
Bakteerit syövät Titanicin hylkyä
Jättilaiva lähti kruisailemaan Turusta
Video: Jäähdytyslaitteisto keksittiin täällä, kuumassa Australiassa
Murtajalla Luoteisväylän läpi Suomi 100 -hengessä

Suosituimmat tänään

La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Jutturuletti
Suomalaisille suuri fuusioenergian robotiikkasopimus
Sateenkaaren seitsemän väriä
Tässä on koronavirus, joka tulee pian taas kiusaksemme

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved