Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi

Syystalven tähtitaivas

Syksyn tähtitaivasta. Kuva: Markus Hotakainen
Syksyn tähtitaivasta. Kuva: Markus Hotakainen
Markus Hotakainen

Näihin aikoihin joulukuussa yöt ovat pimeimmillään – etenkin kun suuressa osassa Suomea ei ole lunta haittaamassa valkoisella hohdollaan taivaan katselua. Kannattaa siis kääntää katseet yöäs tähtitaivaalle!

Maapallon kiertäessä Aurinkoa ja vuodenaikojen vaihtuessa sen mukaisesti myös tähtitaivas näyttää kiertyvän eri asentoon. Hitaasti, mutta varmasti iltaisin näkyvissä oleva osa tähtitaivasta muuttuu, kun tähtikuviot nousevat koko ajan aikaisemmin. 

Planeetat vaeltavat taivaalla omia reittejään, ja tulevat välillä vierailemaan aamutaivaalla, välillä iltataivaalla. Nyt syystalvella 2024 saamme ihastella erituisesti Jupiteria (kuten mm. Yllätysten joulukalenterissa kerrotaan).

Syystalvella näkyvät illalla mukavasti mm. nämä tähtikuviot:

Syystalven tähtitaivas: Sisilisko
Syystalven tähtitaivas: Kolmio
Syystalven tähtitaivas: Kaksoset
Syystalven tähtitaivas: Krapu
Syystalven tähtitaivas: Valaskala
Syystalven tähtitaivas: Härkä
Syystalven tähtitaivas: Ajomies
Syystalven tähtitaivas: Oinas ja Ilves

Otsikkokuvan valokuvaa on ylivalotettu luonnottoman paljon.

Tarjolla ilmaiseksi liki 5000 tiedejuttua - pyöräytä rulettia ja ylläty!

Jutturuletti 2020
Jutturuletti 2020
Jari Mäkinen

Tiedetuubi on ollut viime kuukausina jälleen hieman hiljainen, kun sen tekijät ovat olleet ahkeria muihin medioihin tehtävien töiden parissa. Sivustollamme on kuitenkin jo lähes 4000 juttua ja videota luettavissa ja katsottavissa.

Tiedetuubin kaikki vuodesta 2012 alkaen tehdyt jutut löytyvät ylävalikon avulla, mutta jännä tapa hyppäytyä tuubin tiedemaailmaan on käyttää jutturulettia: Tiedetuubin jutturuletti näyttää sisältöämme satunnaisesti.

Yllättäviä juttuja tulee koko ajan lisää sivua alaspäin rullatessa, mutta niitä saa myös enemmän yksinkertaisesti sivun uudelleen lataamalla.

Jos et ole innostunut satunnaisuudesta, niin voit myös lukea kaikki juttumme aikajärjestyksessä: pääset arkistoomme tästä.

Videoraportti Yhdysvalloista: F-35 Lightning II

Videoraportti Yhdysvalloista: F-35 Lightning II

Tiedetuubi esittelee Hornetin seuraajaehdokkaita. Ensimmäisessä vaiheessa esiin pääsevät Yhdysvalloista mukana kisassa olevat tarjokkaat Super Hornet ja F-35. Tässä videossa esiin pääsee F-35.


Jari Mäkinen
18.06.2018

Keväällä 2017 Yhdysvaltain suurlähetystö sekä Boeing ja Lockheed Martin kutsuivat joukon suomalaistoimittajia tutustumaan sikäläisiin tarjokkaisiin, ja Tiedetuubi oli mukana joukossa. Isännät maksoivat Tiedetuubin matkasta majoitukset, ylläpidon ja kuljetukset Yhdysvalloissa, mikä oli luonnollista, koska pääsy matkan tutustumiskohteisiin ilman yhtiöiden ja Yhdysvaltain puolustushallinnon järjestelyjä olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta. Matkan Yhdysvaltoihin ja takaisin Tiedetuubi kustansi itse.

Matkalla vierailtiin Super Hornetia käyttävässä Oceanan lentotukikohdassa ja Boeingin tehtailla sekä Lockheed Martinin tehtailla ja Luken lentotukikohdassa, missä oli ja on parhaillaan norjalaisia kouluttautumassa F-35:n käyttöön.

Lue myös laajempi juttu Hornetien seuraajahankkeesta:
Herhiläisen seuraajaa etsimässä – miten Ilmavoimien uutta hävittäjää etsitään?

Lockheed Martinin F-35 Lightning II on juuri päinvastainen tapaus kuin kokenut ja koeteltu Super Hornet.

F-35 on joukon ainoa viidennen sukupolven hävittäjä, mikä tarkoittaa sitä, että se on erittäin hyvin verkottunut kaikkien samassa tilanteessa olevien koneiden ja muiden taisteluun osallistuvien tahojen kanssa, ja missä tekniikka on muutenkin viety äärirajoille: kun Super Hornet on pääasiassa tehty metallista, on F-35 komposiittirakenteinen; sen muoto ja pintamateriaali ovat sellaisia, että se näkyy varsin huonosti tutkassa; ja sen sensorit tuottavat koko ajan lentäjän monimutkaiseen kypärään koko ajan tietoa ja kuvia, joiden avulla hän voi olla koko ajan tietoinen ympäristöstään ja jopa "nähdä" taakse sekä alas oman koneensa läpi.

F-35 on todellakin upea kone, mutta kääntöpuolella ovat uuden tekniikan kehittämisen sekä käyttöönoton hankaluudet. Koneen tekeminen on tullut paljon laskettua kalliimmaksi ja kestänyt pitempään kuin suunniteltiin. Eivätkä ongelmat ole vielä ohi, vaan yllätyksiä tuntuu tulevan edelleen. Jos Suomi valitsee F-35:n, niin todennäköisesti ongelmat alkavat olla tuolloin jo ohitse.

Koe on ollut nähtävästi ensimmäisen kerran jo taistelussakin, kun nyt toukokuussa Israel käytti sitä Iranin puolelle ulottuneeseen iskuun. Koneen häiveominaisuuksien ja sähköisen sodankäynnin laitteidensa ansiosta se pystyi tunkeutumaan pitkälle vihollisen puolelle ja tekemään siellä iskunsa yllättäen. Myös taisteluharjoituksissa kone on osoittautunut päteväksi. Tosin huolto- ja ylläpito-ongelmien vuoksi koneet eivät ole olleet käytössä niin paljon kuin niiden olisi pitänyt.

Yleistäen ja hieman ironisesti voisikin sanoa, että F-35 on vertaansa vailla – silloin kun se pääsee ilmaan. Mutta tilanne muuttuu koko ajan paremmaksi.

Kone on yksimoottorinen, mutta tilastojen mukaan uudet suihkumoottorit ovat siinä määrin aiempia luotettavampia, että F-35 ei ole sen vaarallisempi kuin kaksimoottoriset. Kun mukaan lasketaan muut systeemit, tilanne on jopa F-35:n kannalta paljon parempi. Myös kaksimoottorisilla vikoja tapahtuu nykyisin niin harvoin, että periaatteessa on turha maksaa kaksimoottoriudesta tulevaa ylimääräistä hintaa moottoririkon teoreettisen mahdollisuuden vuoksi.

Lentotunnin hinta F-35:llä on alkaen 20 000 euroa.




Teknisiä tietoja Super Hornet F-35 Lightning II
Pituus (m) 18,31 15,67
Siipien kärkiväli (m) 13,62 10,65
Korkeus (m) 4,88 5,28
Siipipinta-ala (m²) 46,5 42,7
Massa tyhjänä (kg) 14 550 13 170
Suurin lentoonlähtömassa (kg) 29 900 31 800
Toimintamatka (km) 2 346 2 200
Huippunopeus Mach 1,6 Mach 1,6
Suurin taistelulentokorkeus (km) yli 15,3 yli 15,3
Moottori 2 × General Electric F414-GE-400 1 × Pratt & Whitney F135
Työntövoima (yhden moottorin) 62,3 kN, 97,9 kN jälkipolttimella 111 kN, 178 kN jälkipolttimella
Tutka Raytheon APG-79 Northrop Grumman AN/APG-81

(Huom. Kaikki suoritusarvot riippuvat monista seikoista ja ovat tässä vain ohjeellisia.)

Suosituimmat tänään

La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Jutturuletti
Sateenkaaren seitsemän väriä
Tässä on koronavirus, joka tulee pian taas kiusaksemme
Kuinka ensimmäinen avaruuskoira Laika kuolikaan?

Toukokuun eTuubi ilmestynyt – pingviini juhlistaa jo neljättä sähkölehteä

Toimitus

Järjestyksestään neljäs eTuubi on pulpahtanut ulos sähköisestä painosta. Lehti on kaikkien vapaasti luettavissa issuu-palvelussa, mutta sen lataaminen omalle koneelle maksaa hieman – paitsi Tiedetuubin klubin jäsenille.

Toukokuun numerossa on 44 sivua ja siinä on jo totuttuun tapaan valikoima parhaimpia, suosituimpia tai muuten vain esillenostamisen väärti olevia juttuja, jotka julkaistiin Tiedetuubissa toukokuun aikana. Lisäksi mukana on kaksi poimintaa laajasta arkistostamme sekä klubierikoinen, joka tällä kerralla kertoo Intian valtamereen kadonneesta malesialaisesta matkustajakoneesta. Koneen etsintä päättyi toukokuun lopussa, ja jutussa katsotaan mitä mahdollisesti on tapahtunut ja kuinka iso liikennelentokone saattoi näin kadota kenenkään huomaamatta.

Lehti on luettavissa Issuu-palvelussa ja sen voi ostaa itselleen myös Tiedetuubin puodista.

Seuraava eTuubi ilmestyy heinäkuun alussa.


Toukokuu 2018

Luettavissa ilmaiseksi, saa maksaa € 4,95

- Turussa kaivetaan taas – ohikulkijatkin hommiin
- Antiainetta puristettiin yhä pienempään tilaan
- Valtava aalto havaittu Etelämerellä
- Bakteerit syövät Titanicin hylkyä
- Happea oli jo nuoressa maailmankaikkeudessa
- Vihreä liskonveri voi olla ratkaisu malariaan
- Outoa lasersäteilyä Muurahaissumusta
- Kiihkeä avaruustappelu: Musk vastaan Bezos
- Pimeä aine saattaa olla osittain sähköistä
- Kylässä Carl von Linnén kesämökillä
- Tiedetaide: Katie Paterson – materiaalina universumi 30 Arkisto ‘13: Hiilikuituinen hissivallankumous
- Klubiextra: Malesialaiskoneen etsinnässä vesiperä
- Tiedetuubin klubi kivien ihmemaassa

44 sivua

Massiivinen huhtikuun eTuubi on ilmestynyt – lukupaketti ladattavissa ilmaiseksi

Toimitus

eTuubi on Tiedetuubin kuukausijulkaisu, joka kokoaa yhteen kuukauden ajalta parhaat, luetuimmat tai muuten vain kiinnostavimmat artikkelit sekä ottaa mukaan poimintoja laajasta arkistostamme. Lisäksi mukana on aina yksi laajempi artikkeli. Huhtikuun eTuubi paisui varsin kookkaaksi: siinä on peräti 50 sivua!

Yhä useammat ovat sinut nettisivulta juttujen lukemisen kanssa, mutta monien mielestä – kuten meidän – pitempien tekstien kanssa on mukavampi heittäytyä soffalle ja lukea niitä lehden tyyliin tarjoiltuna. 

Tiedetuubin idea on kuitenkin toimia vain sähköisesti, joten teemme jutuistamme perinteisen tyylisesti luettavan koosteen: helposti ja mukavasti tabletilla luettavan pdf-lehden, eTuubin.

Lataa lehti laitteeseesi ja lue – yksinkertaista!

Huhtikuun eTuubissa on peräti 50 sivua, ja mukaan valittiin kyseiseltä kuukaudelta seuraavat jutut:

- Aivojen hitaat aallot kertovat tietoisuudesta
- Virtuaaliteleskooppi on maapalloa suurempi
- Pluton Kharon-kuuta nimiteltiin virallisesti
- Uuden rakettimoottorin toteutuminen lähestyy
- Tekoäly maalasi alastomia ihmisiä
- Kuusi lentävää autoa: Uskottavimmat konseptit
- Yökukkujille herääminen on vaarallista
- SpaceX aikoo laskeutua vappupallon avulla
- Kengurotta piileksi yli 30 vuotta
- Tumma suklaa toimii kuin laajaspektrinen lääke

Arkistosta olemme onkineet mukaan jutut puistossa piilottelevasta planetaariosta, Hobittien historiasta ja turhuuksien turhuudesta.

Klubiextrana tällä kerralla on tähtikartoittaja Gaia. Siitä kertovaa, huhtikuussa julkaistua juttua on laajennettu käsittämään tähtien kartoittamisen historiaa ja muuta asiaan liittyvää. Tarina vie Hipparkoksesta aina tulevaisuuden huimiin suunnitelmiin.

Periaatteessa eTuubi on tarkoitettu vain Tiedetuubin klubin jäsenille ja irtonumeroiden ostajille, mutta koska tätä varsin tuoretta tulokasta Tiedetuubin tarjonnassa ei tunneta vielä hyvin, on tämä kolmas ilmestynyt juttukooste avoin kaikille.

Sen voi ladata koneelleen yksinkertaisesti tästä linkistä: huhtikuun eTuubi.

Lehti on myös luettavissa issuu-palvelussa ja sen voi ladata myös Tiedetuubin puodista. Näissä molemmissa paikoissa lehdestä voi maksaa halutessaan myös sen nimellisen hinnan 4,95 euroa.

Gaian tuoreet tähtitiedot ovat yksinkertaisesti upeita – katso näyttävät videot!

Gaia RD2
Gaia RD2
Gaian HR-diagrammi
Jari Mäkinen

Gaia-tähtikartoittajan toinen tietopaketti julkistettiin tänään ja se on hieno. Täydennämme aamuista ennakkojuttuamme tuoreilla tiedoilla.

Kerroimme tänään jo aiemmassa jutussamme Gaia-satelliitin uudesta tietokannasta, joka julkistettiin klo 13 Suomen aikaa.

Tiedot ovat odottamattomankin upeita: lähes 1,7 miljardista tähdestä on saatu nyt sijainnit taivaalla tarkemmin kuin koskaan. Tarkkuus on sama kuin havaittaisiin euron kolikkoa Kuun pinnalla.

Tähtitieteilijöille tarkat kartat taivaalla olevista tähdistä ovat tärkeitä, mutta vieläkin tärkeämpää se on tähtien liikkeistä tutkiville tähtitieteilijöille. 

Taivastahan ei ole paikallaan, vaikka se siltä näyttää. Kaikki tähdet liikkuvat toistensa suhteen ja kun Gaian tekemien havaintojen perusteella nopeutetaan tähtien liikkeitä ja jatketaan liikettä tulevaisuuteen, näyttää taivas tältä:


Koska kaikki taivaallamme näkyvät tähdet ovat Linnunradassa, omassa kotigalaksissamme, voidaan näistä tähtien liikkeistä nähdä miten Linnunrata pyörii ja miten siihen kuuluvat tähtijoukot ja muut vastaavat liikkuvat. Tästäkin on tehty animaatio:


Gaian tuloksien avulla päästään myös käsiksi ennenkuulumattoman tarkasti galaktiseen arkeologiaan. Tiedoista on koottu uusi, tarkka ns. Hertzsprung-Russell -kuvaaja, missä on tähtien kirkkaudet ja värit. Kuvaajan avulla voidaan tutkia tähtien kehitystä ja sitä, miten yksittäiset tähdet muuttuvat elämänsä aikana ja siirtyvät kuvaajassa.

Gaian HR-diagrammi

Kiinnostavaa kartassa on valkoisten kääpiötähtien eri tyypit. Esimerkiksi Auringosta tulee aikanaan valkoinen kääpiö, kun sen vety alkaa loppua. Kuvaaja näyttää selvän eron runsaasti vetyä sisältävien ja heliumrikkaiden kääpiöiden välillä.

Tietojen avulla voidaan myös katsoa millaisia tähtiä on eri puolilla Linnunrataa. Tästä voidaan päätellä miten esimerkiksi galaksimme keskellä olevan kiekon ympärillä oleva halo on muodustunut.

Uusi tietokanta pitää sisällään myös tietoja siitä, miten Linnunradan luona olevan Magellanin pilven tähdet liikkuvat; tämä on otsikkokuvassa.

 

*

Gaian uusi tietokanta on täällä: archives.esac.esa.int/gaia

Hienoja 3D-visualisointeja on puolestaan täällä: sci.esa.int/gaia-vr

Otsikkokuva:  Gaia Data Processing and Analysis Consortium (DPAC); P. McMillan, Lund Observatory, Sweden; A. Moitinho / A. F. Silva / M. Barros / C. Barata, University of Lisbon, Portugal; H. Savietto, Fork Research, Portugal

Maaliskuun eTuubi on ilmestynyt: muhkea 45-sivuinen lukupaketti klubin jäsenille

Kooste maaliskuun eTuubin kuvista
Kooste maaliskuun eTuubin kuvista
eTuubit tableteissa
Toimitus

Maaliskuun eTuubi on ilmestynyt! Mukana sähkölehdessä on rauhalliseen lukemiseen sopivia poimintoja Tiedetuubin tarjonnasta maaliskuussa, poimintoja laajasta arkistostamme sekä Tiangong-1:n putoamisen innostamana erikoisjuttu Kiinan avaruusasemaohjelmasta.

eTuubi on kerran kuukaudessa ilmestyvä digilehti, joka on tarkoitettu rauhalliseen lukemiseen erityisesti tabletilla – mutta luonnollisesti se sopii myös muilla laitteilla käytettäväksi.

Koska lehti kokoaa ja laajentaa Tiedetuubissa julkaistua sisältöä menneen kokonaisen kuukauden ajalta, ilmestyy se aina kunkin kuun alkupäivinä. Niinpä nyt huhtikuussa oli vuorossa maaliskuun eTuubi.

Maaliskuun lehti pitää sisällään 45 sivua täynnä tiedettä ja tekniikkaa laidasta laitaan, kuten sisällysluettelo kertoo:

* Onko skyrmioni pallosalaman ratkaisu?
* 127 miljoonaa vuotta vanha linnunpoikanen
* Aidon “Jäämiehen” salaisuus löytyy aivoista
* Todella omituista: laser syntyy kaaoksesta
* Maailmankaikkeus ja herra Hawking
* Suomalaisen sinivalaan tarina
* Säteilyturvakeskus: outoa radioaktiivisuutta
* Punainen kääpiötähti kävi kääntymässä
* Makea maistuu, mutta sitä ei maista
* Oxfordin ytimessä: Maailman vanhin museo
* Tiedettä ja taidetta – Taide sekoittaa ajatukset
* Tiedetuubi vuonna 2013: Ulos Aurinkokunnasta
* Klubiextra: Kiina rakentaa taivaallista harmoniaa
* Tiedetuubin klubin kuulumisia: Matka Etelä-Afrikkaan varattavissa
* Toimitus esittäytyy

 

eTuubit tableteissa

eTuubi on ilmainen kaikille Tiedetuubin klubin jäsenille ja heille on lähetetty tänään jo latauslinkki.

Muut voivat saada lehden kolmella tavalla:

1. Littymällä Tiedetuubin klubiin
Klubi on tapa tukea Tiedetuubin toimintaa ja eTuubi on olennainen osa sitä. Kaikki eTuubit ovat jäsenten ladattavissa.
Sivusto saa mainoksista tarpeeksi tuloja vain tekniseen ylläpitämiseen, joten klubilaiset avustavat osaltaan sivuston sisältötuotantoa. Klubi järjestää myös ekskursioita ja tekee matkoja ulkomaille.  Klubiin voi liittyä kätevästi Tiedetuubin puodissa.

2. Ostamalla irtonumeron Tiedetuubin puodista
Numeron hinta on 4,95 euroa. Lehden pdf-tiedoston latauslinkki tulee sähköpostiin välitömästi ostotapahtuman jälkeen.

3. Hankkimalla luku- ja latausoikeuden numeroon Issuu-palvelussa
Issuu on kätevä sivusto, jonka avulla lehteä voi selailla kuin paperilehteä sivu kerrallaan. Irtonumeron ostajat voivat ladata lehden myös tiedostona. Hinta täälläkin on 4,95 euroa.

Seuraava eTuubi ilmestyy toukokuun alussa.

Tähtienvälisiä matkalaisia on lähempänäkin

Kuva: Hubble / ESA / NASA
Kuva: Hubble / ESA / NASA
Piirros 'Oumuamuasta
Kuun pintaa
Jarmo Korteniemi

Vastikään löydetty pitkä asteroidimainen 'Oumuamua on lyhyellä vierailulla Aurinkokunnassamme. Tutkijat arvioivat nyt, että lähettyviltämme saattaa koko ajan viuhua useita muitakin vastaavia kappaleita, vaikkei niitä olekaan vielä havaittu. Muutakin tähtienvälistä tavaraa läheltämme kyllä löytyy.

400-metrinen tähtienvälinen matkalainen 'Oumuamua on pikavisiitillä Aurinkokunnassa. Kappale löydettiin runsas kuukausi sen jälkeen, kun se oli ohittanut Auringon hyvin läheltä. Huimalla nopeudellaan se poistuu Aurinkokunnan sisäosista vuodessa ja Auringon vaikutuspiiristä muutamassa tuhannessa vuodessa.

Tutkijat arvelevat, ettei 'Oumuamua ole mikään outo ja ihmeellinen poikkeus, vaan se ensimmäinen havaittu kappale aiemmin tyystin huomaamattomasta ryhmästä.

Piirros 'Oumuamuasta

Laskelmien mukaan vastaavan kokoinen järkäle saattaa hyvinkin kulkea Aurinkokunnan sisäosien läpi noin kerran vuodessa. Ne ovat tähän asti jääneet huomaamatta tummuutensa ja nopean ohituksensa vuoksi. Nykylaitteistojen tarkkuus ja kattavuus alkaa kuitenkin olla riittävän hyvä, että sellaisia tulee jäämään havaintohaaviin vielä (lähi)tulevaisuudessakin.

Hieman pienempiä, sadan tai parinsadan metrin levyisiä tähtienvälisiä kulkijoita taas saattaa viuhua ympärillämme aivan alituiseen.

Laskelmia tukevien havaintojen tilasto on tosin vielä varsin köykäinen. Siinä kun on vain yksi tietue, 1I/'Oumuamua.

Törmäysvaara

Tarkoittaako tähtienvälisten kappaleiden löytyminen sitä, että ne nostavat myös törmäyksen riskiä ihan täällä meilläkin? Täytyykö niistäkin olla huolissaan, kaikkien tuhansien "oman takapihan" tavallisten asteroidien ja komeettojen lisäksi?

Yksinkertainen vastaus on sekä kyllä että ei. Mikään ei estä yksittäisen tähtienvälisen kappaleen päätymistä törmäyskurssille. Mutta niiden populaatio on kuitenkin niin harva, ettei se nosta törmäyksen tilastollista todennäköisyyttä kuin hyvin niukasti.

Kuun pintaa

Tapahtuneista törmäyksistäkin voi päätellä jotain. Maassahan törmäyskraatterit tuhoutuvat nopeasti, mutta muilla kiviplaneetoilla ja kuissa jäljet näkyvät hyvin. Mikä tärkeintä, nykyiset mallit selittävät nähdyt kraatterimäärät erittäin hyvin. Jos interstellaariset törmääjät todella olisivat merkittävä osa törmääjäpopulaatiota, niiden synnyttämät kraatterit aiheuttaisivat ongelman. Kraattereita olisi enemmän ja ne olisivat osaksi havaittua suurempia. Huomattavasti suuremman nopeutensa vuoksi tähtienväliset kappaleet nimittäin toisivat muassaan suuremman kineettisen energian ( E = ½·m·v2 ) ja aiheuttaisivat siksi monin verroin enemmän tuhoa paikallisiin asteroideihin verrattuna. Siksi malleihin olisi pitänyt tähän asti tehdä toistaiseksi selittämättömiä korjauksia – mutta sellaisia ei ole juuri tarvittu.

Avaruudesta pudonneita pienempiäkin kiviä (eli meteoriitteja) on tutkittu kymmeniä tuhansia, eikä niiden joukosta ole löytynyt ainuttakaan tähtienvälisen kulkijan palasta. Sellaisen voisi erottaa oman Aurinkokuntamme tuotoksista kemiallisesti. Toisen tähden kiertolainen omaisi erilaiset rakennusaineiden isotooppisuhteet, ja mineraalikoostumuskin saattaisi olla himpun verran toisenlainen, sillä saatavilla olevien aineiden kirjo olisi voinut olla erilainen.

(Sivuhuomautus: Joidenkin meteoriittien rakenteesta kyllä löytyy tähtienvälisiä hitusia ja jyväsiä. Niihin tallettunut aines on kuitenkin sitä samaa tähtienvälistä pölypilveä mistä itsekin olemme rakentuneet. Nuo osuvammin ns. "presolaariset jyväset" nimittäin syntyivät ennen Aurinkoa ja kertovat siksi ikinomasta historiastamme.)

Jotain ihan oikeasti tähtienvälistä materiaakin olemme kuitenkin jo onnistuneet keräämään. Stardust-luotain keräsi 2000-luvulla avaruuslennollaan pölyhiukkasia ja toi niitä analysoitavaksi Maahan. Osa niistä oli tullut jostain Aurinkokunnan ulkopuolelta.

Mutta ei kosmista tavaraa kannata kuitenkaan lähteä aina turhan kaukaa hakemaan. Toiset tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että Maan ilmakehään tippuvista mikrometeoriiteista selvä osa on todella kotoisin hyvin kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta. Ja tuota "eksottista tavaraa" voi hyvinkin löytää ihan mistä vain, vaikkapa omalta takapihalta.

Lähteet: Love ja kumpp. (Icarus 1994),Westphal ja kumpp. (Science 2014), Genge ja kumpp. (Geology 2017), Meech ja kumpp. (Nature 2017)

Otsikkokuva: Hubble / ESA / NASA

Aurinkokuntamme läpi porhaltaa juuri nyt tähtienvälinen lähettiläs

Kuva: ESO/M. Kornmesser
Kuva: ESO/M. Kornmesser
Kartta 'Oumuamuan radasta
Jarmo Korteniemi

400-metrinen ja taiteilijan kuvassa lähes virtaviivaisen avaruusaluksen muotoinen kappale on juuri kulkemassa Aurinkokunnan läpi. Tutkijoiden mukaan kyse on asteroidimaisesta kohteesta, joka on puhdistunut kaikesta pölystä ja jäästä tähtienvälisessä avaruudessa.

Tasan kuukausi sitten tutkijat havaitsivat oudon kohteen Maan lähettyvillä mutta planeettojen tason yläpuolella. Aluksi se vaikutti nopealta asteroidilta tai ehkä sammuneelta komeettaytimeltä.

Radan tarkentuessa varmistui, että kyse oli jostain täysin uudentyyppisestä. Jostain, joka oli tullut tähtienvälisestä avaruudesta, ja oli jo palaamassa kovaa vauhtia sinne takaisin.

Se oli jo ehtinyt tehdä Auringon lähiohituksen syyskuun 9. päivä huimalla lähes 90 km/s nopeudella, ja vieläpä selvästi Merkuriuksen radan sisäpuolelta (noin 0,25 AU:n etäisyydeltä). Maan se taas oli ohittanut lokakuun puolessavälissä 25 miljoonan kilometrin etäisyydeltä.

Kohteelle annettiin havaijinkielinen nimi 'Oumuamua, joka tarkoittaa jotakuinkin "kaikkein ensimmäistä tiedustelijaa". Se löydettiin alunperin havaijilaisella Pan-STARRS 1 -teleskoopilla.

Kartta 'Oumuamuan radasta

Euroopan eteläisen observatorion VLT-antennilla 'Oumuamuasta saatiin pian enemmän selville. Kappale on tummanpunainen, vähintäänkin 400 metrin pituinen ja ehkäpä vain vaivaisen 40 metrin levyinen. Pinta vaikutti olevan puhdasta kiveä tai metallia. Muoto on hyvin erikoinen, ainakin oman naapurustomme perusteella.

Kappaleen koko ja muoto saatiin selville harvinaisen voimakkaista kirkkausvaihteluista, jotka noudattavat tarkasti kappaleen 7,3 tunnin pyörimisaikaa. Tutkijat kertovat havainnoistaan tuoreessa Nature-artikkelissa.

Vaikka 'Oumuamuan muotoon ja kuvaukseen sopivia avaruusaluksia löytyykin tieteistarinoista vaikka kuinka monta, lienee kyse kuitenkin aivan luonnon muovaamasta järkäleestä.

Toisin kuin kaikilla tunnetuilla Aurinkokunnan kappaleilla, 'Oumuamualla ei näytä olevan pinnallaan minkäänlaista pölyä tai jäätä. Tämä käy ilmi sen spektristä. Värin ja pölyttömyyden tulkitaan johtuvan miljoonia vuosia jatkuneesta voimakkaasta kosmisten säteiden pommituksesta.

Alustavien laskujen mukaan järkäle on saapunut Aurinkokuntaan planeettojen kiertotason yläpuolelta jotakuinkin Vega-tähden suunnalta. 'Oumuamua ei kuitenkaan ole kotoisin Vegan kiertoradalta, sillä sen ollessa 300 000 vuotta sitten Vegan nykyetäisyydellä (runsaat 25 valovuotta), oli itse tähti ominaisliikkeensä vuoksi vielä aivan muualla. Tutkijat päättelevätkin, että 'Oumuamua on hyvinkin saattanut kiertää ympäri Linnunrataa täysin yksin satojen miljoonien vuosien ajan – ennen tätä pikavisiittiään Aurinkokunnassamme.

Tällä hetkellä järkäle kulkee kohti Pegasuksen tähdistöä hieman alle 40 km/s nopeudella. Noin sadan vuoden kuluttua se on ennättänyt 500–600 AU:n etäisyydelle Auringosta. Jahka 'Oumuamua viimein pääsee tähtienväliseen avaruuteen, se loittonee Auringosta enää "vain" 26 km/s.

Tutkijat jatkavat 'Oumuamuan seuraamista niin pitkälle kuin se vain näkyy, jotta radan yksityiskohtia saataisiin tarkennettua.

Alla video kappaleen lennosta Aurinkokunnassa (artikkeli jatkuu videon alla):

Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei 'Oumuamua ole mitenkään ainutlaatuinen kappale. Tähtienvälisiä matkaajia on muitakin. Niitä löytyy paljon lähempää kuin saattaa ensialkuun arvatakaan.

Useita nimiä

'Oumuamua tunnetaan myös nimellä " 1I " (yksi-ii, yksi-interstellar) tai " 1I / 'Oumuamua". Se on ensimmäinen kappale Kansainvälinen tähtitieteellisen unionin IAU:n juuri lanseeraamassa "interstellar"-kategoriassa, joka on varattu selvästi tähtienvälisestä avaruudesta tuleville ja sinne saman tien sinkoutuville kohteille. Alkuperäinen asteroidiin viittaava nimi A/2017 U1 on siis historiaa.

'Oumuamuan nimen alussa oleva heittomerkki kuvaa peräkkäisten vokaalien väliin jäävästä paussista. Meillä moisia taukoja ei tarvitsisi erikseen merkitä, sillä ne tulevat luonnostaan, esimerkiksi lyhyt tauko o- ja a-kirjainten välissä sanottaessa "outo alieni".

Suomessa 'Oumuamuasta kertoi ensimmäisenä Tähdet ja Avaruus.

Lähde: ESO, Meech ja kumpp. (Nature, 2017)

Otsikkokuva: ESO/M. Kornmesser

Vuoden 2016 kuumimmat jutut + uutuus: Tiedetuubin jutturuletti

2016
2016
Jari Mäkinen

Vuosi 2016 on kääntymässä lopuilleen, eikä sitä kannata muistella pelkästään kuolleiden julkkisten tai poliittisen elämän myllerrysten kautta: tiedemielessä vuosi on ollut kiihkeä ja kiinnostava. Vuosi päättyi myös Tiedetuubin merkkitapaukseen: julkaisimme 3000. juttumme!

Alla on listattuna Tiedetuubin 20 luetuinta juttua tämän vuoden varrelta. Kuten listauksesta näkyy, ovat vuoden 2016 tiedemaailman jännimmät tapahtumat hyvin siinä mukana – etenkin avaruustutkimuksen ja luonnon alueelta, eli aloilta, joita Tiedetuubi on ennättänyt seuraamaan parhaiten.

Listalta näkee hyvin sen, että ainakin vuoden klikatuimmat jutut käsittelivät ennen kaikkea huhuja ja valheuutisia tai niiden taustojen selvittelyä.

Jatkamme toimintaa myös vuonna 2017 samaan tapaan, eli kerromme pääasiassa meitä kiinnostavien aiheiden tapahtumista pienen osa-aikaisen toimituksemme turvin, yleensä nopeasti ja uutismaisesti, mutta toisinaan hieman rauhallisemmin.

Myös Tiedetuubin klubi jatkaa toimintaansa ja vuoden kuluessa klubilaisille tuotetaan yhä enemmän omaa materiaalia. Samoin satunnaisia vierailuita erilaisiin kiinnostaviin kohteisiin jatketaan.

Vuosi 2016 oli jo kolmas Tiedetuubin toimintavuosi ja sen päätteeksi – juuri ennen joulua – julkaisimme jo 3000. artikkelimme. Sen kunniaksi olemme ottaneet käyttöön Jutturuletin, jonka avulla voi etsiä kätevästi kiinnostavia juttuja satunnaisesti.

Siis yli 3000 juttua luettavana! Pyöräytä rulettia tästä ja ylläty!

Vuoden 2016 suosituimmat jutut Tiedetuubissa

Cassini-luotaimen radassa ei tuntemattoman planeetan vaikutusta

09.04.2016

Mediassa levinneet tiedot uuden planeetan paikan varmistumisesta lienevät perättömiä.

Lue lisää


Kuva: Kevin Gill / Flickr

Kuinka suuri Suomi on ja muita karttojen kummallisuuksia

11.01.2016

Matkailu avartaa, sanotaan. Samoin tekee karttojen katselukin. Tiedätkö, onko Ahvenanmaan alue laajempi kuin Azorit, tai kuinka pitkä matka on Pekingistä Shanghaihin? Mihin suuntaan Helsingistä pitää lähteä, jos haluaa lentää suoraan San Franciscoon? Mitä on maapallon toisella puolella? Osaisitko pistää Grönlannin jäätikön, Amatsonin sademetsän ja Saharan aavikon kokojärjestykseen? Esittelemme muutamia netin karttapalveluita ja pelejä, jotka avaavat etäisyyksiä ja mittakaavoja.

Lue lisää


Der Spiegel: Lähintä tähteä kiertää asuinkelpoinen planeetta

14.08.2016

Lue lisää


Kuva: Christoph Scholz / Flickr

Tämä origamikartta vääristää maailmankuvaa perinteisiä karttoja vähemmän

04.11.2016

Palkittu japanilainen maailmankartta soveltuu moneen tehtävään. Kartta on joustava, eikä se vääristä mantereiden pinta-aloja kuten perinteiset kartat.

Lue lisää


Väkiluvun huima kehitys viimeisen 100 000 vuoden aikana (video)

06.11.2016

Sodat ja taudit eivät ole onnistuneet hidastamaan ihmiskunnan kasvutahtia juuri ollenkaan. Tämä käy ilmi animaatiosta, joka kuvaa väkiluvun kehitystä läpi aikakausien.

Lue lisää


Syksyn taikaa: Satavuotisen kesäajan liian pitkä historia

28.10.2016

Kesäaika otettiin ensi kerran käyttöön tasan sata vuotta sitten. Valoisan ajan "säästö" muodostaa vieläkin maailmanlaajuisen sekasotkun, joka aiheuttaa sekä ongelmia terveydelle että harmaita hiuksia globaalille yhteistyölle.

Lue lisää


Kuva: Matty's Flicks / Flickr

Mahtava idea: kevyttä ja kestävää hiilikuitua voi tehdä puusta

20.09.2016

Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten perinteistä suomalaista teollisuutta voidaan kääntää katsomaan tulevaisuuteen: puu on erinomainen materiaali moneen käyttöön sellaisenaan, mutta siitä voidaan tehdä myös hiilikuitua – superkestävää ainetta, jonka käyttö lisääntyy koko ajan.

Lue lisää


Kaksi avaruuskiveä lensi tänään ohi Maan – puolikilometrinen tulossa kohti

29.02.2016

Maan ohi lentää lähes päivittäin planeettainvälisessä avaruudessa olevia kappaleita. Esimerkiksi tänään on läheltä kulkenut kaksi sellaista, ja maaliskuun puolivälissä yksi varsin suuri sellainen tulee myös käymään. Kyse ei ole lopun ajoista tai mistään omituisesta, vaan siitä, että nyt ohittajat tiedetään ja havaitaan aiempaa paremmin.

Lue lisää


Älä enää ärsyynny lehtien haravoinnista – ruskassa on raaka-aineiden runsaudensarvi!

02.11.2016

​Syksyn pudonneet lehdet sisältävät paljon kiinnostavia ainesosia, kuten väriaineita, hiilihydraatteja, proteiineja sekä haitallisten bakteerien kasvua estäviä yhdisteitä. Niitä voisi käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi kosmetiikka-, tekstiili-, rehu- ja elintarviketeollisuudessa.

Lue lisää


Lehtiä

Musta aukko käyttäytyy omituisesti: kolme avaruusteleskooppia seuraa sitä parhaillaan

07.01.2016

Joutsenen tähtikuviossa sijaitseva V404 Cygni kirkastui voimakkaasti joulukuun 23. päivänä. Se on purskahdellut aikaisemminkin silloin tällöin, viimeksi viime kesänä, mutta nyt sen käytös näyttää muuttuneen: nyt se on jopa niin kirkas, että sen voi nähdä harrastajakaukoputkinkin.

Lue lisää


V404 taiteilijan kuvaamana

Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana

03.11.2016

Katso video


Elokuva-arvostelu: Before the Flood on toivoa tihkuva synkkä dokumentti, joka kaikkien tulisi nähdä

31.10.2016

Arvostelussa elokuva, jossa matkataan puolessatoista tunnissa ympäri maailman Leonardo di Caprion kanssa. Samalla perehdytään suurimpaan haasteeseen, joka ihmiskuntaa on ikinä kohdannut. Mikäs sen mukavampaa?

Lue lisää


USA:n sotilaslähteet: suurin meteoroidi sitten Tšeljabinskin törmäsi Maahan helmikuun alussa

23.02.2016

Helmikuun 6. päivänä Atlantin päällä näkyi huima ilmiö: ilmakehään törmännyt meteoroidi räjähti noin 30 kilometrin korkeudessa niin suurella voimalla, että (ainakin) Yhdysvaltain sotilastiedustelu säpsähti.

Lue lisää


Mietitkö mitä jännää superkuussa oikeastaan on - katso superinfografiikasta

14.11.2016

Mediassa on meneillään superkuuvouhotus. Siinä sivussa monia asioita kerrotaan väärin, asiaa suurennellaan ja tapahtumasta tehdään jotain ihmeellistä. Ja samalla Kuu nousee kovaa vauhtia yhä lähemmäs meitä. Päätimme korvata turhan hötkyilyn infografiikalla!

Lue lisää


Kuva: Jarmo Korteniemi

Onko avaruuden äly löytänyt jo meidät?

01.03.2016

Muita tähtiä kiertäviä eksoplaneettoja tunnetaan jo lähes 2 000. Suurin osa niistä on löydetty tarkkailemalla muutoksia tähtien kirkkauksissa, kun planeetat vaeltavat Maasta katsottuna niiden editse.

Lue lisää


Maan ylikulku

Yllätys: maailman korkein vuori onkin Ecuadorissa

11.04.2016

Ranskalais-ecuadorilainen tutkijaryhmä on mittaillut vuorien korkeuksia ja päätynyt yllättävään huomioon: Everest, tai edes hieman matalampi K2, eivät ole maailman korkeimpia vuoria, vaan sen tittelin saa Ecuadorissa oleva sammunut tulivuori Chimborazo. Syynä tähän on se, että maapallo ei ole täysin pyöreä,

Lue lisää


Chimborazo

Kemiallinen joulukalenteri 1/24: Mitä steariini oikein on?

01.12.2016

Lue lisää


Kuva: Flickr / Jyväskylän seurakunta

Sensaatio varmistui - naapuritähden elämänvyöhykkeellä planeetta

24.08.2016

Proxima Centaurilla on hivenen Maata suurempi kiertolainen. Lähin eksoplaneetta sijaitsee sopivasti elämän vyöhykkeen keskellä.

Lue lisää


Kuva: Ricardo Ramirez & James Jenkins (Department of Astronomy, Universidad de Chile).

Tuhoutunut Mars-laskeutuja lähetti tietoja viime hetkeen saakka

08.11.2016

Lokakuun 19. päivänä Marsin pintaan törmänneen Schiaparelli-laskeutujan onnettomuustutkinta etenee ja siitä kerrottiin hieman lisää eilen ESAn pääkonttorilla pidetyssä tilaisuudessa. 

Lue lisää


Schiaparelli laskuvarjon varassa (piirros)

Huvipuistolaitetutkija: "Painovoima on pelkkää harhaa"

31.08.2016

Lue lisää


Saksa kieltää polttomoottoriautot

10.10.2016

Jo on aikoihin eletty: Saksa aikoo kieltää polttomoottoreiden käytön autossa. Vuodesta 2030 alkaen uusien autojen tulisi olla vain päästöttömiä.

Lue lisää


Kaspianmeren merihirviön perillinen on tulossa matkustajaliikenteeseen Suomenlahdelle

18.02.2016

Virolainen Postmees-lehti kirjoittaa hankkeesta, jonka mukaan Sea Wolf Express -yhtiö olisi hankkimassa venäläiseltä RDC Aqualines -yhtiöltä 15 kappaletta niin sanottuja maaefektialuksia Tallinnan ja Helsingin väliseen liikenteeseen.

Lue lisää


Katolinen kirkko: Maa ei kierrä Aurinkoa

26.02.2016

Tasan 400 vuotta sitten inkvisitio langetti ensimmäisen tuomionsa Galileo Galilein tapauksessa – tai tarkkaan ottaen 26. helmikuuta 1616 Galilei sai kuulla sen kardinaali Bellarminelta.

Lue lisää


Galileo Galilei

Video: 520 vuorokautta kestänyt simuloitu Mars-lento päättyi viisi vuotta sitten

08.11.2016

Katso video


Tuore tiedehuhu: gravitaatioaaltoja vihdoin havaittu!

12.01.2016

Kosmologi Lawrence Krauss twiittasi eilen näin: "Aikaisempi huhuni LIGOsta on saanut varvatoriossa (Advanced Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory), jonka ilmaisimet sijaitsevat Hanfordissa Washingtonin osavaltiossa ja Livingstonissa Louisianassa.

Lue lisää


LIGO-observatorio
 

Sivutus

  • Edellinen sivu ‹‹
  • Sivu 2
  • Seuraava sivu ››
Tilaa aihepiirin Tiedetuubi RSS-syöte

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved