Avaruusviikonloppu Helsingin observatoriolla alkoi eilen lauantaina yleisöryntäyksellä ja jatkuu tänään planeettatutkimuksella.

Ovet ovat avoinna klo 12-16, minä aikana sisäänpääsy Observatorioon ja sen näyttelyyn on ilmainen. Planetaariossa on niin ikään ilmaisia esityksiä koko ajan, puutarhassa voi katsoa Aurinkoa kaukoputkella (jos sää sallii) ja sisäpihalla oleva Tiedekahvila on myös avoinna. Myös Observatorion avaruusaiheinen myymälä on avoinna.

Koska Observatorio on vain lyhyen kävelymatkan päässä Eteläsatamasta, kannattaa esimerkiksi käynti tänään alkaville silakkamarkkinoille yhdistää avaruusasiaan: klo 15 alkavalla "kysy mitä vain avaruudesta ja avaruustutkimuksesta" -tilaisuudessa voi vaikka kysyä siitä, olisiko muilla planeetoilla meriä ja silakoita...

Pluto, tiedekuntopiiri ja Kysy mitä vain

Päivän ohjelma alkaa kuitenkin jo klo 13, jolloin Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo ensimmäistä kertaa julkisessa esitelmässä Suomessa millaiseksi oudoksi maailmaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. Lauantaina hauskaksi osoittautuneessa uudenlaisessa ”tiedekuntopiirissä” pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla. Yksi kuntopiirin kohteista in Observatorion kekskimmäinen tähtitorni, mikä sinällään on käynnin väärti – paikka on normaalisti yleisöltä suljettu.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta. Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruutta, tähtitiedettä ja avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen sekä tilaisuuden aikana. Jos jokin asia on vaivannut mieltäsi, niin nyt on hyvä tilaisuus saada suora vastaus.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. ​

Tuore Tiedetuubin klubi pitää ensimmäinen tapaamisensa ensi lauantaina Helsingin observatoriossa Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuman yhteydessä. Koko upea observatorio on vain klubilaisten ihailtavana lauantaina virallisen sulkemisajan jälkeen klo 16 alkaen.

Ohjelmassa on näyttelyyn tutustumista, erikoislaatuinen kiertokäynti ja näin ensimmäisen tapaamisen kunniaksi myös tarjoilua. Isäntinä ovat Tiedetuubin perustajat, opintojensa aikana Observatorion läpikotaisin kolunneet ja siellä vuosikaupalla viihtyneet (kun paikka oli vielä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos) Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen; mukana on myös yllätysvieraita.

Tilaa on vain 50 ensimmäiselle, joten pyydämme ilmoittautumisia etukäteen osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä, ja kaikki Supermesenaatit sekä tähän mennessä Klubiin liittyneet kiilaavat jonon ohitse!

Mukaan pääsevät siis vain Tiedetuubin klubin jäsenet, ja jäseneksi voi liittyä yhä edelleen puodissamme sekä mesenaatti.me -palvelussa.

Klubi ei ole tieteilijöiden ja tutkijoiden salaseura, vaan tieteestä kiinnostuneiden yhteisö. Klubilaisille järjestetään lauantaiseen tapaan omia tapaamisia, käyntejä paikoissa, minne normaalisti ei pääse, kiinnostavien henkilöiden esiintymisiä sekä tulevaisuudessa myös yhteisiä matkoja. Liittyjiltä ei siis kysytä älykkyysosamäärää tai yliopistotasoista tutkintoa, vaan pelkkä kiinnostus sekä tieteestä iloisesti (yleensä tarjoilun kanssa) oppimisen into riittää!

Klubijäsenyys on myös erinomainen tapa tukea Tiedetuubia, mikä ei saa tällä haavaa lainkaan rahoitusta muutoin.

Siis:

- Tiedetuubin ensimmäinen klubitapaaminen la 3.10. klo 16 alkaen Helsingin observatoriolla.

- Mukaan voi ilmoittautua laittamalla sähköpostin osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi.

- Klubiin voi liittyä Tiedetuubin puodissa.

Tervetuloa!

Ensi viikolla, siis lokakuun ensimmäisenä viikkona vietetään jälleen ympäri maailman Kansainvälistä avaruusviikkoa. Tämän YK:n suojeluksessa olevan viikon Suomen päätapahtuma pidetään ensi viikonloppuna Helsingin observatoriossa, aivan kaupungin keskustassa, missä ohjelmassa on älyllistä elämää, tutkimusmatkoja aurinkokunnassa ja uudenlainen tiedekuntopiiri.

Avaruusviikon ajankohta on valittu siksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Vuonna 2015 teemana ovat ”löydöt” ja sen hengessä viikon aikana kiinnitetään huomiota siihen, kuinka jännittävää aikaa nykyisin elämme: avaruusteleskooppien ja tutkimuslaitteiden avulla teemme uskomattomia löytöjä lähes päivittäin. Viimeisen vuosikymmenen aikana olemme oppineet uutta koko maailmankaikkeudesta kenties enemmän kuin koko edeltävän historian kuluessa.

Satelliitit, avaruusluotaimet ja kulkijat muiden planeettojen pinnalla näyttävät meille koko ajan uusia, tuntemattomia maailmoja. Ja kaukoputkilla löydetään jatkuvasti kokonaisia uusia planeettoja, tähtijärjestelmiä, galakseja ja muita jännittäviä kohteita niin läheltä kuin kaukaakin! Emme ole kenties koskaan eläneet näin huimaa aikaa – paitsi että nyt uudet löydöt hukkuvat kaiken muun joukkoon.

Ensi lauantaina ja sunnuntaina Observatoriolle Helsingissä!

Viikon päätapahtuma Suomessa pidetään Helsingin observatoriolla viikonloppuna 3.–4. lokakuuta. Muualla Suomessa pidettävistä tapahtumista saa paikallisista tähtiharrastusyhdistyksistä.

Paitsi että Observatorion yleisönäyttelyyn pääsee silloin tutustumaan ilmaiseksi, on paikalla erikoisohjelmaa alla olevan aikataulun mukaisesti.

Observatorio on avoinna kumpanakin päivänä klo 12-16, planetaariossa pidetään näytöksiä ja Ursan kirjamyynti on avoinna. Observatorion kahvila on myös avoinna.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Lauantai 3. lokakuuta

Lauantain aiheena on elämä avaruudessa ja sen aikana käynnistetään kaksi jännittävää hanketta:

Klo 13 esitellään Suomi 100 -satelliitti.
Kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, lähetetään tapausta juhlistamaan avaruuteen hyvin erikoislaatuinen satelliitti. Projektin vetäjä, professori Esa Kallio kertoo hankkeesta ja paikalla on myös Aalto-yliopiston satelliittirakentajia.

Klo 14 suunnitellaan viesti lähetettäväksi avaruuteen.
Avaruusviikolla käynnistetään YLE:n Tiede- ja Nuortenohjelmien kanssa projekti, missä yleisö saa ehdottaa millaisen viestin he haluaisivat lähettää avaruuteen. Observatorion itäsiipeen tehdään samanaikaisia työpajoja, joissa yleisö voi kiertää kuin kuntopiirissä ikään: niissä neuvotaan miten viestin voisi tehdä, minne se kannattaisi lähettää, miten viesti voidaan lähettää ja millaisia viestejä maapallolta on lähetetty historian kuluessa. 

Viestin etsiminen jatkuu Yleisradion kanavilla syksyn kuluessa ja huipentuu siihen, että se lähetetään oikeasti avaruuteen.

Klo 15 Vierailu -elokuvan esittely
9.10. elokuvateattereiden ohjelmistoon tulevan SETI-aiheisen Vierailu -elokuvan osatuottaja Sami Jahnukainen kertoo elokuvasta ja sen tekemisestä.

Sunnuntai 4. lokakuuta

Sunnuntaina kerrotaan aurinkokunnan tutkimuksesta. 

Klo 13 on aiheena Pluto.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo auditoriossa millaiseksi paikaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. 
Kyseessä on jälleen ”tiedekuntopiiri”, mutta nyt pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta.
Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Tiedetuubi on avannut tänään Mesenaatti.me -palvelussa joukkorahoituskampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä varoja sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen.

Sivustoa on toimitettu kohta kolmen vuoden ajan harrastuksena ja muutaman pienehkön apurahan turvin. Se on kehittynyt tänä aikana perustajiensa Jari Mäkisen ja Markus Hotakaisen tuotannon "ylijäämämateriaalin julkaisupaikasta" nykyisenlaiseksi nettilehdeksi vähitellen: uusia juttuja ilmestyy päivittäin ja kaikkiaan Tiedetuubissa on jo noin 2000 artikkelia. Ne ovat ilmaiseksi ja vapaasti luettavissa sekä käytettäväksi esimerkiksi opetuksessa. 

Tiedetuubi sai aluksi muutamia apurahoja, joilla on voitu kattaa teknisiä kustannuksia maksaa muodollisia palkkioita avustajille. Koska apurahoja ei myönnetä kuitenkaan jo vakiintuneisiin hankkeisiin, eikä sivustoa haluta muuttaa kaupalliseksi, pyrimme saamaan tarvittavia varoja joukkorahoituskampanjan avulla. 

Ilman rahoitusta ei Tiedetuubin toiminnan jatkaminen tässä laajuudessa ei ole mahdollista.

Tiedetuubin klubi

Olennaisessa osassa kampanjaa on Tiedetuubin klubi. Sitä voi pitää ikään kuin vapaaehtoisena tilausmaksuna, paitsi että se on hauskempi ja vastavuoroisempi kuin tavallinen lehden tilausmaksu: se on tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneiden henkilöiden yhteisö, jolle järjestetään kiinnostavia ja maittavia tapahtumia, käyntejä tiedemaailman kulissien taakse, tapaamisia tunnettujen henkilöiden kanssa, matkoja jännittäviin paikkoihin sekä tarjotaan mielenkiintoisia (ja hauskoja) tuotteita.

Ensimmäiset tuotteet ovat Tiede-T-paitoja, joita tarjoamme ostettavaksi. Yhdessä klubijäsenyyden kanssa ne saa edullisimmin.

Lisäksi yli 150 eurolla Tiedetuubia tuleville perustetaan Supermesenaattien ryhmä. Heille järjestetään vieläkin erikoislaatuisempia tapahtumia, ja näistä ensimmäinen on jo lauantaina 3. lokakuuta. Silloin Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuman yhteydessä Helsingin observatoriolla klo 16 Supermesenaatit pääsevät varmasti kiinnostavalle matkalle avaruuteen ja tähtitieteen historiaan! Mukaan tosin mahtuu vain 50 ensimmäistä.

Mihin raha käytetään?

Rahoituksen avulla Tiedetuubin toiminta halutaan vakiinnuttaa, ottaa mukaan avustajia eri aloilta, käynnistää säännöllinen oma videotuotanto ja parantaa sivuston ulkonäköä sekä käytettävyyttä graafikon ja koodaajan avulla.

Kampanjan tavoitesumma on määritelty siten, että se vastaa pientä kehittämistä ja turvaa sivuston toiminnan laajennetussa muodossaan vuonna 2016. Mikäli varoja kertyy tavoitetta enemmän, se käytetään palvelun parantamiseen, tarjonnan laajentamiseen sekä toimintaedellytysten turvaamiseen myös pitemmälle tulevaisuuteen.

Kampanjassa oleva minimisumma on puolestaan määritetty siten, että sen avulla sivustoa voidaan pyörittää vuonna 2016 nykyistä pienemmässä, mutta silti kohtuullisessa (vain harrastustyönä tehdyssä) muodossa. 

Tiedetuubin kampanjasivu Mesenaatti-palvelussa.

Airbus olikin tehnyt lennosta korkeaprofiilisen PR-tempauksen, sillä hyvässä säässä leppoisasti lennellen koneella ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia hypätä Kanaalin yli ja sen akuissa oli runsaasti sähköä jäljellä lennon jälkeen.

Lento sai kuitenkin yllättävän käänteen, kun ranskalainen pilotti Hugues Duval ennätti lentämään matkan jo edellisenä iltana pienellä sahkököyttöisellä MC15E Cri-Cri -koneella.

Lennosta kertoi mm. The Telegraph. Lento ei nähtävästi ylettynytkään yli Kanaalin, vaan kone palasi pian takaisin. 

Airbus oli lopulta siis ensimmäinen, mutta ei ilman lisädraamaa: slovenialainen lentokoneenvalmistaja Pipistrel oli aikeissa tehdä Kanaalilennon jo aiemmin samalla viikolla, mutta Airbusin kanssa E-Fan -hankkeessa mukana moottorivalmistajana oleva Siemens esti kuitenkin lennon erittäin epäurheilijamaisella tavalla kieltämällä moottorinsa käytön Pipistreliltä. Kerroimme tästä edellisessä jutussamme tästä aiheesta.

Kanaalilento onkin kiinnostava lähinnä historiallisessa mielessä, sillä ensimmäisen kerran yli Kanaalin lennettiin 25. heinäkuuta 1909. Louis Blériot'n lento Blériot XI -koneella oli oikeasti vaarallinen ja rohkea, ja viitoitti tietä ilmailun tulevaisuuteen. Nyt sähkölento oli lähinnä näytösluontoinen.

Sähköllä toimivat lentokoneet ovat tulossa, ja muutamat valmistajat ovat tekemässä ja jo markkinoimassa sähkökoneitaan. Airbusin tytäryhtiö Voltair on aloittamassa E-Fanin pohjalta tehdyn kaksipaikkaisen koneen sarjatuotannon vuonna 2017 ja sitä seuraa suurempi nelipaikkainen versio vuonna 2019.  

Ensimmäisenä toimituksiin ennättänee kuitenkin Pipistrel, mutta sen koneet ovat pienempiä ja kevyempiä kuin Airbusin suunnittelemat.

Kaksi vuotta sitten Suomea kiertänyt Avaruusrekka lähtee jälleen matkaan! Toukokuussa se kiertää Suomen lisäksi Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia ja pysähtyy kaikkiaan 16 paikkakunnalla.

Nyt rekan kyytiin on lastattu Euroopan avaruusjärjestö ESAn komeettaluotain Rosettaa ja sen huikeaa tutkimusmatkaa esittelevä näyttely.

Matkallaan rekka pysähtyy monenlaisissa paikoissa, mutta kenties eksoottisin tapaaminen on 3. toukokuuta Oulussa, missä rekka ajaa Tiedekeskus Tietomaan pihaan ja tapaa siellä juuri avautuneessa Age of the Dinosaur -näyttelyssä dinosaurukset. Komeetat ovat dinojen tapaan taivaiden ammoisia jättiläisiä, ja todennäköisesti joko asteroidi tai komeetta, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, päätti dinosaurusten valtakauden maapallolla.

Huima matka pyrstötähden intiimiin elämään

Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti kiinnostavaa pyrstötähteä lentänyt Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna perille.

Se heräsi pitkästä horroksestaan tammikuussa ja lähestyy nyt komeettaa nimeltä 67P/Churyumov–Gerasimenko. Näillä näkymin Rosetta saapuu sen luokse nyt toukokuussa ja alkaa kiertää sitä elokuussa. Marraskuussa se lähettää komeetan ytimen pinnalle laskeutujan.

Ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja näkee miten kuollut, jäinen komeetan ydin herää henkiin Auringon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu vähitellen hurjasti kaasua syökseväksi pyrstötähdeksi.

Koskaan aikaisemmin emme ole päässeet katsomaan näin läheltä ja intiimisti: miten pyrstötähti toimii ja mistä se oikein koostuu? Kyseessä on samalla myös matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa.

Rosetta on eräs ihmiskunnan hurjimmista nykyajan tutkimusmatkoista!

Suomella on olennainen osa lennolla. Rosetta-luotaimessa ja Philaessa on mukana kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Myös Rosettaa koossa pitävä runko on suomalaista tekoa.

Sen havaintolaitteita on säädetty ja kalibroitu, ja yllä on eräs viimeisimmistä testikuvista: siinä on Suuressa Magellanin pilvessä oleva nuori tähtijoukko NGC1818. Kuvassa pohjoinen on kuvassa ylhäällä ja itä vasemmalla, kuvan leveys on alle asteen kymmenesosa.

Gaia on siis erittäin hyvässä kunnossa ja aloittaa pian rutiininomaiset havaintonsa. Tämä tarkoittaa pitkään valmistellun työrupeaman alkamista myös tähtitieteilijöille, jotka kästtelevät havaintoja lähes reaaliajassa. Eräs näistä käsittelypaikoista on Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella, tähtitieteen professori Karri Muinosen työryhmässä. Heidän kiikarissaan ovat asteroidit.

Gaian urakkana on tuottaa viiden vuoden ajan uutta tietoa galaksimme rakenteesta, muodostumisesta ja kehityksestä. Sen avulla määritellään yli miljardin tähden tarkka sijainti ja etäisyys toisistaan. Tämä on noin prosentti Linnunradan tähdistä.

Odotettavissa on tähän asti kattavin ja tarkin kolmiulotteinen kartta Linnunradasta. Kartan julkaisua saa kuitenkin odottaa vuoteen 2022, sillä kuvaamisen jälkeen havaintoaineiston käsittely vie vielä hyvän aikaa.

Gaia katselee aurinkokuntaa 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta, niin sanotussa L2-pisteessä. Sieltä se pystyy havaitsemaan maanpäällisiä teleskooppeja paremmin mm.  aiemmin havaitsemattomia kohteita, esimerkiksi uusia asteroideja. Niitä odotetaan löytyvän tuhansia. Lisäksi Gaia voi löytää toisia tähtiä kiertäviä planeettoja, jopa kokonaisia planeettakuntia.

Helsinki huolehtii asteroideista

Helsingin yliopiston fysiikan laitos vastaa Gaian löytämien tunnistamattomien asteroidien alustavasta radanmäärityksestä.

"Gaia havainnoi yli 300 000 Aurinkokunnan asteroidia", Muinonen kertoo. "Viiden vuoden aikana kertyneestä havaintoaineistosta voidaan johtaa muoto- ja pyörimismalleja vähintään kymmenille tuhansille asteroideille. Massoja voidaan johtaa vähintään sadoille asteroideille, ja havainnoitujen asteroidien radat voidaan ennustaa tarkasti satakunta vuotta eteenpäin.#

Radanmäärityksen jälkeen lähiasteroideja jamuita erityisen kiinnostavia kohteita voidaan seurata kaukoputkilla maan päällä.

Tiedetuubin Gaia-artikkelit ovat kaikki osoitteessa www.tiedetuubi.fi/gaia ja joulukuussa julkaistu Karri Muinosen haastattelu on täällä.

Tämä artikkeli perustuu Helsingin Yliopiston tiedotteeseen Tulossa on tarkka kolmiulotteinen maisema Linnunradasta.