Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi

Gaia taivaalla ja taskussasi

Gaian mobiilisovellus
Gaian mobiilisovellus
Gaian lämpösuojakerrosta
ESA-blogi

Vuosi sitten avaruuteen laukaistu ESAn Gaia-teleskoopi on laite, joka kartoittaa taivasta huiman tarkasti. Tarkoituksena on muun muassa koota Linnunradasta ainutlaatuinen kolmiulotteinen kartta, mutta lisäksi Gaia havaitsee paljon muuta, kuten muita tähtiä kiertäviä planeettoja , ruskeita kääpiöitä, oman galaksimme ulkopuolella olevia kohteita sekä lähellä, aurinkokunnassa olevia pienkappaleita.

Gaian työtä ja sen havaintomaailmaa voi seurata kätevästi älypuhelimille tehdyllä sovelluksella. Barcelonan yliopiston tekemä sovellusohjelma näyttää paitsi kauniita kuvia ja interaktiivisia diagrammeja, niin myös kertoo Gaiasta, sen matkasta havaintopaikalleen ja siitä miten sen tekee työtään.

Sovellus kertoo myös ajantasaista tietoa siitä mitä Gaia on tekemässä ja kuinka paljon tietoa se on kerännyt. Myös kaikki uudet löydöt tulevat näkyviin puhelimeesi.

Sovellus katsoo lisäksi menneeseen: se kertoo Hipparcos-satelliitista, Gaian edeltäjästä, joka keräsi havaintoja 120 000 tähdestä ja muusta taivaalla olevasta kohteesta. Näistä on koottu suuri, tähtitieteilijöiden aktiivisesti käyttämä taivaan kartasto. Gaian havainnoista tullaan tekemään uusi, moninkertaisesti parempi ja laajempi kartasto, jonka ensimmäinen osa on tarkoitus julkistaa kesällä 2016.

Gaia havaitsee arvion mukaan viisi vuotta kestämään suunnitellun havaintorupeamansa aikana noin miljardia kohdetta – tämä vastaa noin petatavua tietoa (miljoona gigatavua). Tiedot käy läpi Gaian eri maissa ja eri tutkimuslaitoksissa oleva tietojenkäsittely ja -analyysiyhteistö, johon kuuluu myös Helsingin yliopiston tähtitieteilijäryhmä. Suomalaisten vastuualueena ovat havainnoista löytyvät aurinkokunnan pienkappaleet, eli uudet asteroidit ja komeetat.

Toistaiseksi ilmainen Gaia-app on saatavissa vain iOS- ja Android-käyttöjärjestelmille. Lähiaikoina sovellukseen ollaan vielä lisäämässä materiaalia. Sovelluksen tekemisen rahoittivat yhdessä Espanjan tieteellistekninen säätiö sekä Espanjan talous- ja kilpailukykyministeriö. Niinpä englannin lisäksi sovelluksen kielet ovat espanja ja katalaani.

Gaia-app on ladattavissa iTunesista ja Google Playsta.

Gaian lämpösuojakerrosta

Jäätä ja hajavaloa

Gaia laukaistiin avaruuteen tasan vuosi sitten, 19. joulukuuta 2013, ja se aloitti tieteellisen työnsä 25. heinäkuuta, eli hieman myöhemmin kuin oli tarkoitus. Syynä viivästymiseen oli satelliitin sisällä ollut vesihöyry; normaalisti kaikissa avaruuslaitteissa on sisällä ilmaa, joka laukaisun aikana ja avaruudessa pihisee siitä ulos tätä varten tehtyjä tiehyeitä pitkin. Tähtitieteellisissä havaintolaitteissa, joissa on herkkää optiikkaa, tähän on kiinnitetty erityistä huomiota, koska ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy jääksi muun muassa peileihin. Siksi Gaiankin peileissä on sähkövastukset, joilla niitä voidaan lämmittää ja siten jäästä voidaan päästä vähitellen eroon. 

Gaiassa vesihöyryä oli jostain syystä enemmän kuin oletettiin, joten vesihöyryn härmistyminen jääksi peilien päälle oli ongelma. Tämä saatiin hallintaan ajan myötä ja erityisillä kikoilla, joilla satelliitin sisälle jäänyttä ylimääräistä ilmaa puolipakotettiin ulos avaruuteen.

Lisäksi Gaialla oli – ja on edelleen – toinen ongelma: sen optiikkaan pääsee ylimääräistä valoa. Valoa ei tule paljon, ja sen määrä vaihtelee Gaian asennosta ja Auringon suunnasta riippuen. 

Hajavalo ei haittaa havaintojen määrää, mutta vaikuttaa sen tekemien havaintojen laatuun. Kirkkaiden kohteiden tutkimista hajavalo ei haittaa paljoakaan, mutta himmeämpien tähtien kohdalla ero on merkittävä. Eniten tästä kärsivät spektrometriset havainnot, joiden avulla määritetään tähtien liikkumisnopeutta. Mikäli Gaia pystyy jatkamaan havaintojaan suunniteltua pitempään, saadaan silloin enemmän havaintoja erilaisissa hajavalotilanteissa, ja siten tulokset ovat parempia.

Joka tapauksessa Gaian mittaukset ovat nytkin paljon aiempia parempia, joten vaikka Gaia-lentoon osallistuvat tähtitieteilijät ovat hieman pettyneitä, saavat he käsiinsä päivittäin ainutlaatuista havaintomateriaalia.

Apple-paniikki päällä

Apple-paniikki päällä

Apple julkisti eilen uudet iPhone-mallit ja netti sekä tiedotusvälineet tuntuvat olevat pullollaan siitä asiaa. Yhdet kertovat kuinka hienoja uudet luurit ovat ja toiset ihmettelevät tätä Apple-huumaa. Pahimpia Apple-huumaa kritisoivia tuntuvat olevat kuitenkin ne, jotka ovat pitämässä asiasta suurinta ääntä. Heidän viestinsä on lyhyesti se, että Applet ovat huonoja, Apple ei innovoi, sen laitteet eivät ole teknisesti mitään ja niitä ostavat laumasieluja, jotka pulittavat rahat tiskiin kaikista mitä Apple tekee ja missä omena on painettuna. Tässä mielessä jo aiemmin kunnostautunut Tietokone-lehden blogisti Ossi Mäntylahti kuittasi kyllä pohjapisteet kirjoituksellaan IPhone 5S ja 5C uudistuivat fantastisesti! – ironia on vaikea laji!

Ennen kuin jatkan, kerron olevani "Apple-uskovainen". Olen käyttänyt yhtiön laitteita Apple 2:sta alkaen, välillä PC-puolelle hairahtuen, ja sitten jälleen 1990-luvun alusta alkaen. Minulla on iPad, iPhone ja kaikenlaista muuta Apple-kamaa. Mutta olen myös sekakäyttäjä: niin tietokoneissa kuin mobiililaitteissakin tunnen kyllä kilpailijat, mutta palaan mieluusti takaisin Applen karsinaan, koska ... siellä vain kaikki toimii niin hyvin. Syynä toki voi olla se, että olen vuosien varrella fiksaantunut Applen filosofiaan ja muiden käyttäminen tuntuu epämukavalta samaan tapaan kuin monet Applen laitteisiin vaihtaneet valittavat niiden epäloogisuutta. Tai sitten vain Applen systeemit ja laitteet on tehty ihmisille, jotka suhtautuvat tekniikkaan samalla tavalla kuin minä. Olen koittanut jopa puoliväkisin käyttää pääasiallisesti muita laitteita, kuten Nokia Lumiaa ja Windowsia, mutta palannut takaisin "kotiin".

Entä Applen ekosysteemi ja siellä harrastettu "sensuuri"? Olen aina pystynyt tekemään laitteilla sen mitä haluan, eikä minua haittaa lainkaan, jos iPhoneen ei saa kovaa pornoa sisältäviä sovelluksia. Sen sijaan olen erittäin iloinen siitä, että suurin osa sovelluksista ja ohjelmista toimii halutulla tavalla. Bugeja on Appleissakin, mutta paljon, paljon, vähemmän kuin Android-Windows -akselilla.

Nyt kun suhteeni Appleen on tehty selväksi, en ymmärrä lainkaan sitä huumaa, mikä mediassa yleensä on Applen esitellessä tuotteitaan. Yhtiöhän pitää vain tilaisuuden ja lähettää siitä tiedotteen etukäteen sekä kertoo tiedotuksessaan tilaisuuden jälkeen esitellyistä laitteista. Apple on tunnettu salaisuudestaan laitteidensa suhteen, mutta eivät kilpailijatkaan huutele ympäriinsä yleensä ennen esittelyjä omista uutuuksistaan. Tilaisuudet ovat hyvin organisoituja, tyylikkäitä ja niiden materiaali on korkeatasoista – ja kaikki on valmista sekä ammattimaista, päinvastoin kuin esimerkiksi monissa kilpailijoiden tilaisuuksissa. Muun muassa Nokia on viimeisiä puhelimiaan esitellessään kompastunut moniin aivan perustavaa laatua oleviin asioihin ja joutunut selittelemään jälkikäteen.

Eilenkin toimittajat kirjoittelivat kilvan juttuja uusista puhelimista, aivan oma-aloitteisesti ja usein ilman pienintäkään kriittisyyttä. Perussyy tähän on se, että niin monet käyttävät Applen tuotteita ja monet tulevat varmasti uutuuksia ostamaan, ja siten asia kiinnostaa yleisöä – mutta se ei oikeuta aivottomaan yhtiön viestin kopiointiin suoraan tiedotusvälineisiin. No, tätähän toisaalta suuri osa toimittamista nykyisin on: tiedotteiden kopiointia.

Sitten nousevat esiin "tietotekniikan ammattilaiset", joiden mielestä kaikki, mitä Apple tekee, on turhaa, teknisesti vanhentunutta ja pelkkää mediasirkusta. He kuitenkin jättävät huomiotta jatkuvasti Applen filosofian, mikä on yksinkertaisesti tehdä käyttäjäystävällisiä tuotteita. Tekniikka palvelee tätä, ei ole tavoite sinällään.

Kännykkäala on muutenkin mennyt jo niin pitkälle, että huimia älypuhelinuutuuksia ei esitellä enää kuin hyvin harvoin. Laitteet on pakattu jo täyteen ominaisuuksia, ne ovat kerrassaan mahtavia laitteita kaikki. Kuka ja mikä on edellisen kerran tehnyt jotain todella rajua? Apple, kun ensimmäinen iPhone esiteltiin. Muut seurasivat perässä. Entä mobiilissa tietojenkäsittelyssä? Apple, kun esitteli iPadin. Ja taas muut seurasivat perässä. Ne eivät olleet aivan ensimmäisiä kaltaisiaan laitteita, mutta ensimmäisiä, joita pystyi käyttämään kätevästi ja jotka olivat saatavissa.

Mitä tulee vielä iPhonen uutuuksiin 5C ja 5S, niin niissäkin on uutta: 5S tuo ensimmäisenä matkapuhelimiin 64-bittisen prosessorin (mistä hadcore-harrastajankin pitäisi olla erittäin iloinen!) ja sormenjälkitunnistuksen. Ne ovat oikeita uutuuksia, jotka leviävät varmasti pian kilpailijoidenkin laitteisiin. 5C puolestaan on edullinen versio iPhonesta, mikä tosin sekään ei ole huomiotaherättävän edullinen verrattuna muiden valmistajien laitteisiin. Oikeastaan tämä hintapolitiikka onkin suurin syy kritisoida Applea, mutta toisaalta mikä tahansa muu yhtiö tekisi samoin, jos ne vain voisivat: kapitalismin lakien mukaan kysyntä ja tarjonta tasapanottavat toisiaan, ja jos ihmiset haluavat laitteita joka tapauksessa, voidaan sille laittaa suurempi hinta. Jos kukaan ei Applea haluaisi, hintakin olisi varmasti edullisempi.

Itse tulen tilaamaan 5S:n heti ensi viikolla, mutta en siksi, että se on uutuus, vaan siksi, että olen pinnistellyt tähän saakka iPhone 4:llä – samoin seuraava iPad-versio on jo listalla, koska alkuperäinen klassiko alkaa olla jo ikääntynyt. Odottelen siten jo seuraavaa Applen tiedotustilaisuutta, milloin se sitten järjestetäänkään (todennäköisesti sopivasti ennen joulukaupan alkua).

blogi
Jari Mäkinen
apple
iphone
  • Lue lisää Apple-paniikki päällä

Macin takana on Markkula

Jobs ja Markkula
Jobs ja Markkula
Jari Mäkinen

Sarjassa suomalaisia maailmalla: Armas Markkula, tänä vuonna 71-vuotias suomensukuinen amerikkalaissijoittaja, joka rahoitti Apple-yhtiön synnyn. Voisi siis sanoa, että ilman häntä ei olisi syntynyt Mac-tietokoneita ja nyttemmin iPodeja, iPadeja, iPhoneja ynnä muita i-laitteita.

Apple syntyi vuonna 1976. Silloin Steve Jobs ja Steve Wozniak väsäsivät uudenlaisia tietokoneitaan Jobsin vanhempien autotallissa, ja kun koneet olivat kypsiä laajempaan käyttöön, piti perustaa yhtiö. Etunimekseen Miken ottanut Markkula sijoitti silloin Appleen 92 000 dollarin alkupääoman ja sai näin nyt kulttimaineeseen nousseen Applen jaloilleen. Hän myös toimi yhtiön toimitusjohtajana 1980-luvun alussa parin vuoden ajan ja häntä pidettiin pitkään yhtiön varsinaisena kakkosena.

Itse asiassa Wozniak, joka käytännössä teki yksin ensimmäiset kaksi Applen tietokonetta, antaa Markkulalle suuremman ansion Applen menestyksestä kuin itselleen.

Mike Markkulan juuret ovat Pohjanmaalla Sievin kunnassa, mistä hänen isovanhempansa (Isak Ferdinand Markkula rouvineen) muuttivat vuonna 1883 Atlantin toiselle puolelle. Armas, eli Mike, syntyi 16. helmikuuta 1942 Los Angelesissa ja opiskeli sähköinsinööriksi University of Southern Californiasta. Hyväpalkkaisten insinööritöiden ohella hän innostui kuitenkin osakekaupasta ja kasasi itselleen miljoonien dollarien omaisuuden hyväpalkkaisissa töissä ja yhtiöiden henkilöstöoptioilla 1960- ja 1970-lukujen mikropiirihuumassa – ensimmäiset IT-miljonäärit tehtiin silloin. Hän toimi mm. markkinointipäällikkönä Intelillä ja Fairchild Semiconductorsissa, kunnes jäi "eläkkelle" 32-vuotiaana. Kuten monet muut nuoret IT-eläkeläiset, hän ryhtyi bisnesenkeliksi ja rahoitti useita yhtiöitä, mutta Apple oli selvästi tärkeämmässä asemassa kuin muut.

Jäätyään pois Applesta, Markkula jatkoi yritysmaailassa häärimistään, perusti ja möi muutamia yhtiöitä, on ollut mukana hyväntekeväisyydessä sekä rahoittanut Santa Claran yliopistoon Markkulan sovelletun etiikan keskuksen. Hän toimii edelleen keskuksen johtokunnassa ja on mukana sijoittajana mm. Crowd Technologies -yhtiössä.

Markkulasta on kerrottu enemmän vuonna 2011 valmistuneessa dokumentissa Something Ventured.

Otsikkokuvassa Applen legendaarinen perustaja/johtaja Steve Jobs (vasemmalla) poseeraa shekin antaneen Mike Markkulan vieressä. Viereisessä kuvassa Markkula Someting Ventured -dokumentissa (kuvat Mike Markkula ja Geller/Goldfine Productions).

Sivutus

  • Edellinen sivu ‹‹
  • Sivu 2
Tilaa aihepiirin apple RSS-syöte

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved