Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi

Auringonnousun lentoreitti - 22 tuntia lennossa

Auringonnousun lentoreitti - 22 tuntia lennossa

Haluaisitko istua lentokoneessa jopa 22 tuntia? Australialainen lentoyhtiö Qantas suunnittelee aloittavansa äärimmäiset pitkät välilaskuttomat lennot Sydneyn ja Lontoon sekä New Yorkin välillä lokakuussa 2027.

Jari Mäkinen
23.06.2026

Lennoilla käytettävä lentokone, Airbus A350-1000URL teki ensilentonsa nyt 2. kesäkuuta ja toinen valmistuvista koneista esiteltiin julkisuudelle viime viikolla Toulousessa.

Millainen kone on? Mistä australialaisten into superpitkiin lentoihin tulee, ja miten lähes vuorokauden käkkiminen lentokoneessa voi olla siedettävää?

(Sanon videolla vahingossa ”auringonlasku” vaikka pitäisi tietysti olla ”auringonnousu” eli Sunrise - anteeksi!)

Suosituimmat tänään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Golf-virta on hämmentävän repaleinen
Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Jutturuletti

Lentopodi no 4: Tarvitaanko lentäjiä enää kohta mihinkään?

Lentopodi no 4: Tarvitaanko lentäjiä enää kohta mihinkään?

Tässä tulee neljäs Lentopodi. Etäyhteydellä tehty osa venähti lähes tunnin mittaiseksi, mutta pitää sisällään paljon kiinnostavaa asiaa.

Jari Mäkinen
26.12.2025

Rauhoituimme jouluun ja niinpä oli aikaa tehdä jälleen uusi Lentopodi. Tässä jaksossa liikennelentäjä Risto Pajuniemi ja Jari Mäkinen juttelevat muun muassa avaruussäteilyn kohteeksi joutuneesta Airbusista, automaattisen hätälaskeutumisen tehneestä Beechcraft King Airista ja uppoutuvat autopilottien salaisuuksiin. Kysymys kuuluukin: jos pieni lentokone voi tehdä itsenäisesti laskeutumisen, niin mihin isommissa koneissa niitä lentäjiä enää tarvitaankaan?

Suosituimmat tänään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Golf-virta on hämmentävän repaleinen
Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Jutturuletti

Tällainen on Suomen ensimmäinen F-35: mitä nyt ja mitä tämä maksaa?

Tällainen on Suomen ensimmäinen F-35: mitä nyt ja mitä tämä maksaa?

Ensimmäinen Suomen ilmavoimille tuleva Lockheed Martin F-35 -monitoimihävittäjä esiteltiin julkisuudelle Texasissa Fort Worthissa 16. joulukuuta.

Jari Mäkinen
20.12.2025

Jari Mäkinen oli mukana tilaisuudessa ja kertoo tällä videolla mikä on tilanne: milloin ensimmäiset suomalaislentäjät ovat puikoissa, mihin kohuttu supertietokonelentolaite kykenee ja mitä tämä kaikki lysti tulee maksamaan. Mukana myös everstiluutnantit Lasse Louhela ja Mikko Takalo sekä Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto.

Suosituimmat tänään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Golf-virta on hämmentävän repaleinen
Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Jutturuletti

Haluisitko Airbus Beluga -rahtikoneen? Tässä niitä olisi!

Beluga no 5 Bordeaux'ssa
Beluga no 5 Bordeaux'ssa
Jari Mäkinen

Airbusin pulleat Beluga-rahtikoneet ovat kuljettaneet yhtiön lentokoneenosia ja isokokoisia rahteja 1990-luvun puolivälistä alkaen. Alkuperäiset Beluga ST ovat saaneet seuraajan, vieläkin suuremman Beluga XL:n, ja vanhemmat koneet ovat jäämässä tarpeettomiksi. Airbus etsiikin niille nyt sopivia loppusijoituspaikkoja – mieluiten ilmailumuseoista.

Saksalaisen aero Telegraph -lehden toimittaja Timo Nowack kertoo tuoreessa jutussaan, että Airbusin edustajat kertoivat yhtiön etsivät sopivia koteja pian toimettomiksi jääville rahtikoneilleen.

Lentokoneenvalmistaja Airbus käyttää näitä rahtikoneitaan koneidensa osien kuljettamiseen tehtaidensa ja loppukokoonpanolinjojensa välillä. Kun Airbus aloitti tämän rahtaamisen 1970-luvulla, käytettiin kuljetuksiin amerikkalaista (Boeingista muutettua) Super Gubby -potkurikonetta, mutta 1990-luvulle tultaessa Airbus halusi korvata ne uusilla koneilla. Ja tietysti mieluiten omillaan.

Alkuperäinen Beluga Super Stransporter tehtiin A300-600 -koneen runkoa laajentamalla, ja näitä koneita valmistettiin viisi kappaletta.

Ne puolestaan saivat seuraa suuremmasta ja nykyaikaisemmasta Beluga XL -koneella, jotka perustuvat A330-matkustajakoneisiin. Näitäkin tehtiin kuusi. Ensimmäinen Beluga XL (F-WBXL) teki ensilentonsa 19. heinäkuuta 2018 Toulousessa ja käyttöön kone tuli vuonna 2020.

Airbus kaavaili vanhempien koneidensa siirtämistä muuhun rahtikuljetuskäyttöön ja perusti vuonna 2022 Airbus Beluga Transport (AIBT) -yhtiön. Se tarjosi erikoisrahtipalveluita esimerkikski satelliittien, suurikokoisten osien ja helikopterien kuljettamiseen.

Hankaluutena oli kuitenkin se, että Beluga oli tehty erityisesti Airbusin omaan käyttöön, ja rahtien lastaaminen sekä purkaminen varsin korkealla sijaitsevasta ovesta oli hankalaa. Airbus teki sitä varten siirrettävän rampin, mutta silti koneen käytön hankaluudet saivat aikaan sen, että kysyntää Beluga-lennoille ei ollut paljoa. 

Beluga purkaa helikopteria sisältään

 

Niinpä Airbus ilmoitti viime tammikuussa lopettavansa AIBT:n toiminnan. Koneita on käytetty sittemmin huollossa olleiden Beluga XL -koneiden tuuraajina ja lisäkapasiteettina, mutta nyt Beluga ST -koneita ollaan poistamassa lopullisesti käytöstä. Kaksi konetta on jo eläkkeellä, mutta kolme lentää edelleen – kuten otsikkokuvassa oleva Beluga ST numero 5, jonka kirjoittaja kuvasi Bordeaux'n lentokentällä 28. marraskuuta 2025.

Airbus korostaa, että koneet ovat teknisesti edelleen kunnossa; niille ei ole vain enää käyttöä.

Niinpä Airbus etsii koneille nyt ottajia. Ensisijaisesti tarkoitus on sijoittaa koneet museoihin tai koulutuskäyttöön, mieluiten Euroopassa. Jos sinulla olisi siis tarjoja koneille hyvä koti, niin ole yhteydessä Airbusiin.

Koneiden laittaminen esille on kuitenkin kallista. Kätevimmin se sujuisi luonnollisesti museolle, joka sijaitsee lentoaseman vieressä. Äkkiseltään tulee mieleen paitsi Toulousen Aeroscopia, niin myös Aviadome Hollannissa ja Yhdysvalloissa Museum of Flight Seattlessa sekä Yhdysvaltain kansallinen ilmailu- ja avaruusmuseo Washigtonin Dullesin lentoaseman luona.

Beluga kaksi A320:n nokkaa sisällään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa

Lentopodin kolmannessa osassa ollaan kylässä Suomen Ilmailumuseossa Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa. Siellä Risto Pajuniemi selittää perinpohjaisesti sen, miten lentokone pysyy ilmassa, käydään lentämässä simulaattorilla ja pohditaan Yhdysvalloissa tapahtunutta MD-11 -rahtikoneen onnettomuutta. 

Jari Mäkinen
16.11.2025

Nyt podia ei ole tehty siis etänä, mutta kokeilut jatkuvat: nyt testataan kuinka katsojien pinna riittää pitkään selitykseen ja miten 360° -kamera sopii tällaisen videon tekemiseen .

Suosituimmat tänään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Golf-virta on hämmentävän repaleinen
Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Jutturuletti

Lentopodi, osa 2 – avaruusromua ikkunaan, lentoliikenne-ennätys, turbulenssia ja talven tulo

Lentopodi, osa 2 – avaruusromua ikkunaan, lentoliikenne-ennätys, turbulenssia ja talven tulo

Lentopodin toisessa osassa Risto Pajuniemi ja Jari Mäkinen juttelevat jälleen ajankohtaisista aiheista ja yleisistä kiinnostavista lentämiseen sekä lentomatkustamiseen liittyvistä asioista. 

Jari Mäkinen
31.10.2025

Aiheina tällä kerralla: yliäänikoekone X-58, "avaruusromun" osuminen Boeingin ikkunaan, kesällä tehty ennätys lentoliikenteen määrässä, turbulenssi ja jäänesto. 

Osa on myös pelkkänä audiona Spotifyssä.

Suosituimmat tänään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Golf-virta on hämmentävän repaleinen
Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Jutturuletti

Lentopodi no. 1 – Aiheina mm. Boeing 737 MAX, istuinpäälliset ja Nizzan läheltä-piti -tilanne

Lentopodi no. 1 – Aiheina mm. Boeing 737 MAX, istuinpäälliset ja Nizzan läheltä-piti -tilanne

Tässä tulee Jari Mäkisen ja lentokonkari Risto Pajuniemen ilmailuaiheinen videopodcast.

Jari Mäkinen
24.10.2025

Tämä ensimmäinen hieman kokeellinen osa on tehty varsin nopeasti etäyhteydellä, joten äänen laatu ja kuva etenkin Riston puolella (joka on koko ajan keikalla ja siksi piti taustaa sumentaa) on tylsä. Seuraavissa paremmin – mutta sisältöhän tässäkin on tärkeintä! 

Kommentoikaa ja arvostelkaa, ja esittäkää mieltänne vaivaavia kysymyksiä seuraavissa podcastin osissa käsiteltäviksi. 

Podcast on myös Spotifyssä audiona.

Suosituimmat tänään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Golf-virta on hämmentävän repaleinen
Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Jutturuletti

Nyt alkaa lentokonepolttoaineen tekeminen ilmassa olevan hiilidioksidin avulla

Lentokoneen moottori
Lentokoneen moottori
Jari Mäkinen

Ilmassa on hiilidioksidia, jonka määrää pitäisi saada lisäksi vähennettyä ilmakehässä. Auringosta saa lähes rajattomasti energiaa. Näiden avulla voidaan valmistaa synteettistä lentokonepolttoainetta. Suomalaisyhtiö polkaisee käyntii koelaitoksen, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa – ja auttaa tekemään lentämisestä ympäristöystävällisempää.

Suomalaisyritys Liquid Sun kertoo tiedotteessaan aloittavansa ABB:n, Finnairin, Fortumin ja Finavian kanssa pilottihankkeen, missä tehdään biogeenisistä hiilidioksidipäästöistä uusiutuvaa, kestävää polttoainetta (eSAF) lentoliikenteen käyttöön. 

EU:n kestävien polttoaineiden sekoitevelvoite lentoliikenteelle avaa Suomelle mahdollisuuden nousta tulevaisuuden merkittäväksi synteettisten polttoaineiden tuottajamaaksi.

Yhtiö on saanut alkunsa Tampereen yliopistossa ja sillä on juuret viime viikolla esittelemässämme Neo- Carbon Energy -tutkimuksessa, joka pyrkii löytämään vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja sähköistämään energiasysteemiä.

Liquid Sun on kehittänyt matalalämpöelektrolyysiteknologiaan (LTE) perustuvan innovaation, jolla yritys jalostaa hiilidioksidipäästöjä ja uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä eSAF-lentopolttoaineeksi.

Espooseen sijoitettava sähköpolttoaineiden tuotannon kokeiluyksikkö otetaan täysimääräisesti käyttöön vuoden 2025 syksyn aikana. Kyseessä on ensimmäinen esikaupallisen vaiheen tuotantopilotti, ja sen tavoitteena on luoda Suomeen toimiva synteettisen polttoaineen tuotannon ekosysteemi ja arvoketju. 

Nyt alkavassa hankkeessa yritykset kehittävät avoimessa yhteistyössä eSAF-polttoaineiden tuotantoa, tekevät validointeja ja luovat kyvykkyyttä globaalisti skaalautuviin prosesseihin, joiden avulla turvataan tulevaisuudessa kotimaisen kestävän lentopolttoaineen tuotanto.

”Suomella on mahdollisuus nousta johtavaksi tuottajamaaksi seuraavien vuosien aikana avautuvalle kestävien lentopolttoaineiden markkinalle. Tavoitteen saavuttamisen kannalta on kriittistä, että hankkeeseen osallistuu eSAF-tuotannon arvoketjuun kytkeytyviä teollisia kumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä ja halu kiihdyttää siirtymää kohti kestäviä polttoaineita”, sanoo Liquid Sunin toimitusjohtaja Pasi Keinänen yhtiön tiedotteessa.

Tuotantokontti ulkoa

 

EU:ssa astui vuoden 2025 alussa voimaan lentoliikenteen sekoitevelvoite, joka ohjaa ilmailualan lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä asteittain vuoteen 2050 saakka. Vuodesta 2030 alkaen velvoite laajenee kattamaan myös täysisynteettiset polttoaineet, jotka on tuotettu hiilidioksidista. Vuoteen 2050 mennessä sekoitevelvoite nousee 70 prosenttiin, josta puolet on oltava eSAF:ia. Velvoite koskee lentoasemia, joiden kautta kulkee vähintään 800 000 matkustajaa tai 100 000 tonnia rahtia vuodessa. Suomessa velvoitteen piiriin kuuluvat Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lentoasemat.

Regulaation ohjausvaikutuksen tuloksena Suomella on käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus nousta uusiutuvien lentopolttoaineiden johtavaksi tuottajamaaksi. Suomen metsäteollisuus tuottaa vuosittain 20 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia, ja päästöjä syntyy myös biokaasulaitoksista. Eri päästölähteet mahdollistavat hajautetun eSAF-polttoaineiden tuotannon, mikä lisää energiaturvallisuutta ja tasaa sähköverkon kuormitusta valtakunnallisesti.

Kontti sisältä

 

“Lentoliikenne on vaikeasti vähähiilistettävissä oleva toimiala, jonka energiasiirtymä tulee vaatimaan uudenlaista innovaatiota ja yhteistyötä läpi arvoketjun. Haluamme olla mukana kehittämässä Suomen mahdollisuuksia synteettisen lentopolttoaineen tuotannossa ja samalla edistää lentoliikenteen hiilineutraaliustavoitteita”, sanoo Finnairin energiasiirtymästä vastaava johtaja Riku Aho.

Onnistuessaan hanke voi tuoda Suomelle merkittävän kilpailuedun, sillä meneillään on globaali teknologinen kilpajuoksu siitä, kuka kykenee kustannustehokkaisiin ja skaalautuviin ratkaisuihin.

“Suomen olosuhteet ja mahdollisuudet ovat tässä kilpailussa otolliset. Uskomme, että nopea pilotointi ja validointi on oikea lähestymistapa, kun tavoitteena on synnyttää täysin uusi synteettisiin polttoaineisiin tähtäävä teollisuuden ala”, sanoo Liquid Sunin Keinänen.

Thales ja VTT tutkivat yhdessä miten Suomesta saadaan droonisuurvalta

Suomen lippu ja drooni
Suomen lippu ja drooni
Jari Mäkinen

VTT on valinnut Thales-yhtiön toimittamaan seuraavan sukupolven miehittämättömän liikenteen hallintajärjestelmän Suomen Drolo 2 -tutkimus- ja innovaatiohankkeelle, missä hahmotellaan uusia tapoja hallita erilaisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttämää ilmatilaa.

Drolo-projekti on VTT:n johtama tutkimus- ja innovaatiohanke, jonka tarkoitus on tutkia miten miehittämättömät ilma-alukset, kuten droonit ja muut uudenlaiset lentolaitteet, voidaan ottaa mukaan ilmatilaan turvallisti ja tehokkaasti.

Se on osa laajempaa U-Space Finland -aloitetta, joka tukee droonien käyttöä erilaisissa sovelluksissa, kuten logistiikassa, maataloudessa, metsätaloudessa, turvallisuuspalveluissa ja infrastruktuurin tarkastuksissa.

Drolo-projektin tarkoituksena on luoda U-Space-ilmatilan hallintajärjestelmä, joka noudattaa EU:n asetuksia (esim. EU-asetus 2021/664) ja tekee mahdolliseksi droonien laajamittaisen käytön. Projektin toinen vaihe, Drolo 2, keskittyy erityisesti U-Space-palveluiden kehittämiseen ja pilotoimiseen. Tämä sisältää esimerkiksi lentolupien hallinnan, geopaikannustietoisuuden, liikenteenhallinnan ja verkko-identifioinnin.

Tavoitteena on luoda vahva suomalainen innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemi, joka kiihdyttää kehitystä ja parantaa Suomen kilpailumahdollisuuksia droonitekniikassa, niiden käytössä ja sovelluksissa.

Sovellusalueita ovat muun muassa logistiikka, maatalous, metsätalous, lentoasema- ja rakennustoiminnot.

Suuri osa toiminnoista tapahtuu Oulun alueella olevassa Living Lab -testiympäristössä, joka tarjoaa monipuolisen ympäristön myös droonien testaamiseen.

Alueella on mm. kansainvälinen lentoasema, satama, asuttu saari, kaupunkikeskusta ja 5G-kehityskeskus – kaikki olennaisia erilaisille droonioperaatioille.

 

Hanke otti tänään suuren askeleen eteenpäin, kun VTT ilmoitti valinneensa Thales-yhtiön toimittamaan TopSky – AstraUTM -järjestelmän droonien ilmatilan hallintaan. Tämä tukee reaaliaikaista liikenteenhallintaa ja turvallisuusvaatimusten noudattamista.

Thales on alan johtava toimija ja käytännössä kaikki Suomen lennonvalmistus tapahtuu nyt Thalesin laittein. Päätös hyödyntää Thalesin osaamista nyt myös uudenlaisen lentoliikenteen hallintaan on looginen.

Laajasti käytetyn TopSky-järjestemän AstraUTM -laajennuksen avulla liikennettä voidaan hallita reaaliaikaisesti ja ottaa huomioon sääntöjen noudattamisen sekä sääpalvelut. Systeemi on skaalautuva ja pilvipohjainen, ja sen avulla miehittämättömät ja miehitetyt lennot voidaan integroida yhteiseen ilmatilaan turvallisesti.

"Yhteistyö Thalesin kanssa on tärkeä askel Suomen matkalla kohti vahvaa ja tehokasta U-Space-kehystä. Hyödyntämällä Thalesin asiantuntemusta ja teknologiaa pyrimme testaamaan turvallista, skaalautuvaa ja innovatiivista ympäristöä miehittämättömille ilmailutoiminnoille, asettaen Suomen U-Space-omaksumisen ja ilmatilainnovaatioiden eturintamaan," sanoo Timo Lind, VTT:n johtava tutkija ja päädronepilotti Thalesin tiedotteessa.

"Olemme ylpeitä saadessamme tehdä yhteistyötä VTT:n kanssa U-Space-integraation edistämiseksi Suomessa. Tämä sopimus korostaa Thalesin johtajuutta edistyksellisten UTM-ratkaisujen toimittajana, jotka noudattavat tiukimpia turvallisuus- ja sääntelystandardeja. Ratkaisumme antaa Suomen drone-operaattoreille mahdollisuuden hyödyntää UAS-teknologian täysi potentiaali samalla ylläpitäen korkeimpia turvallisuus- ja suojausstandardeja," toteaa puolestaan Jeremy Hooper, Thalesin ilmailunvalvonnan ja digitaalisten ratkaisujen varatoimitusjohtaja samaisessa tiedotteessa.

 

Airbus Racer on ihmeellinen helikopterihärpäke

Airbus Racer on ihmeellinen helikopterihärpäke

Kolmannessa Pariisin ilmailunäyttelun videossa tutkiskellaan tarkemmin Airbus Raceria, maailma nopeinta helikopteria.

Jari Mäkinen
07.07.2025

Airbus Racer -koekoneesta kertoo hankkeen pääinsinööri Brice Makinadjian.

Suosituimmat tänään

Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Golf-virta on hämmentävän repaleinen
Lumière-veljekset keksivät elokuvan – perheen kotitalo on museona Lyonissa, Ranskassa
Jutturuletti

Sivutus

  • Sivu 1
  • Seuraava sivu ››
Tilaa aihepiirin Ilmailu RSS-syöte

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved