Tupakoitko? Altistut vaaralliselle aivoverenvuodolle

Tupakoinnin suosio on laskenut Suomessa roimasti. Vaikutus näkyy yllättävän nopeasti tappavien aivoverenvuototapaustenkin vähentymisenä.

13.08.2016

Tuore suomalaistutkimus kertoo aivokalvon alaisten verenvuototapausten vähentyneen merkittävästi viime vuosina. Syy lienee tupakoinnin vähentyminen. Tutkimus julkaistiin Neurology-tiedelehdessä.

Tutkimuksessa perehdyttiin aivokalvonalaisten aivoverenvuototapausten yleisyyteen. Lyhemmin näitä kutsutaan subaraknoidaalivuodoiksi eli SAV:ksi. Nimitys tulee keskimmäisen aivokalvon tieteellisestä nimestä, lukinkalvosta, jonka rakenne muistuttaa seittiä.

Aineistona tutkimuksessa olivat vuosina 1998 - 2012 todetut SAV-tapaukset, yhteensä vajaat 7000 ihmistä.

Aiemmin SAV-tapauksia oli Suomessa pyöreästi tuhat vuodessa. Suuri osa sairastuneista oli työikäisiä.

Seurannan lopulla tilanne oli parantunut yllättävänkin hyvin: Alle viisikymppisillä SAV-tapaukset olivat nyt paljon harvinaisempia (esiintyvyys laski naisilla 45 %, miehillä 38 %). Vanhemmillakin tapaukset vähenivät jonkin verran (naiset 16 %, miehet 26 %). Pakkaa sekoittaa naisten "luontainen" SAV-riski, joka kasvaa ikääntymisen myötä huomattavasti enemmän kuin miehillä.

Samaan aikaan tupakointi väheni radikaalisti, noin 30 %.

Korrelaatio on selvä, mutta syy-seuraussuhdetta ei oikein voi todistaa. Tutkijoiden mielestä asia on kuitenkin varsin selvä, sillä tupakoinnin on jo aiemmin todettu olevan yksi SAV:n merkittävimmistä riskitekijöistä. 2000-luvulla tapahtuneen tupakkapolitiika ja -mainonnan muutokset sekä tupakointimahdollisuuksien karsiminen lienevät tehneet tehtävänsä. Terveyshyötyjen näkyminen noinkin nopeasti onnistui kuitenkin yllättämään tutkijat.

Mitä aivoverenvuoto oikein tarkoittaa?

Aivoverenvuodot voidaan jakaa vuodon paikasta riippuen kahteen tyyppiin. Kummassakin aivoverisuonen heikentynyt pullistumakohta puhkeaa yllättäen. (Pari muutakin tyyppiä olisi, mutta ne vaativat jonkin onnettomuuden ja tärskyn syntyäkseen.)

"Normaalissa" aivoverenvuodossa verisuoni puhkeaa vuotaen aivokudoksen sisälle. Oireena on voimakas mutta yleensä hetken päästä hellittävä pääkipu, sekä hidastetut aivoinfarktin oireet: kehon osien toispuoleisen hallinnan häiriintyminen tai jopa halvaantuminen. Aivoverenvuoto ei aina ole hengenvaarallinen, mutta hidas hoitoonpääsy aiheuttaa useimmiten pysyviä vaurioita.

Aivokalvon alaisessa aivoverenvuodossa eli SAV:ssa veri taas vuotaa keskimmäisen aivokalvon alle. Tämä nostaa sekä aivopainetta että kuoleman riskiä nopeasti. Arviolta joka neljäs SAV-tapaus johtaa kuolemaan joko ennen sairaalaan pääsyä tai ensiavussa, ja toinen neljännes hoidon saanutkin alle vuodessa. SAV:n tunnistaa kovasta hellittämättömästä pääkivusta, niskakivusta ja valonarkuudesta, oksettavasta tunteesta ja joskus kouristelusta ja jopa tajunnan menetyksestä.

Monissa maissa SAV:iin nopeasti kuolleet luokitellaan sydänkuolemiksi, eikä asiaa tutkita juuri sen enempää. Suomessa ja Pohjoismaissa taas ei luoteta oletuksiin, vaan kuolinsyy selvitetään yleensä ruumiinavauksella. Tämä selittää joskus kuullut väitteet, että SAV olisi meillä erityisen yleinen.

Verisuonten pullistumat aivoissa ovat varsin yleisiä, mutta suurin osa niistä ei koskaan puhkea. Siksi puhkeamiselle altistavien tekijöiden löytäminen on tutkimuksessa tärkeää. Näin hoito voidaan kohdentaa heihin, jotka todennäköisimmin sitä tarvitsevat.

Tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä YLE.

Artikkeli perustuu Helsingin yliopiston tiedotteeseen.

Otsikkokuva: Bastian Greshake / Flickr