Tutkijat löysivät uudella tekniikalla aineita, joiden avulla keho säätelee kantasolujen toimintaa. Jahka asiaa tutkitaan lisää, löydön toivotaan vielä joskus auttavan esimerkiksi leukemian hoidossa.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt useita uusia kantasolujen toimintaan vaikuttavia molekyylejä. Työssä, joka julkaistiin arvostetussa Cell Stem Cell -tiedelehdessä, oli mukana myös suomalaistutkijoita Turusta.
Tutkimuksen pääpaino on kolmessa kantasoluihin vaikuttavassa aineessa, sekä niiden epäsuorassa löytökeinossa. Aineet tunnetaan jo entuudestaan, mutta uudella keinolla ne pystyttiin linkittämään kantasoluihin.
Turussa perehdyttiin siihen, kuinka erään tällaisen aineen puuttuminen oikein vaikuttaa elimistön toimintaan. Embigiini-nimisen reseptorin puutos aiheutti hiirillä kantasolujen voimakasta lisääntymistä. Embigiinin eritys siis rajoittaa kantasolujen jakaantumista. Koehiiriltä aineen valmistusmahdollisuus oli muuntogeenisesti poistettu.
Tutkijoiden mukaan myös toiset kaksi molekyyliä, angiogeniini ja interleukiini 18, toimivat hieman vastaavalla tavalla. Niitä erittyy normaaleista soluista kantasolujen lähellä, ja ne ohjaavat mitä kantasolut "haluavat" tehdä: niiden jakaantumista, erilaistumista tai lepotilassa olemista. Vastaavalla tavalla toimivia aineita on löydetty aiemminkin.
Kantasolujen toimintaa voidaan siis säädellä kyseisten aineiden avulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aineilla terästettyä kantasolumönjää sivelemällä voitaisiin vaikkapa kasvattaa uusia raajoja katkenneiden tilalle. Hyötynäkökulmia kuitenkin on jo näköpiirissä, tai ainakin haaveissa.
Uudet tutkimustulokset voivat tulevaisuudessa tehostaa esimerkiksi kantasolusiirtoja. Tietämällä mistä naruista vedellä, eli minkä aineen eritystä kannattaa hillitä ja mitä tehostaa, kantasolujen aktivoituminen voidaan ehkä saada nopeammaksi ja tehokkaammaksi. Kantasolusiirtoja tehdään esimerkiksi leukemiapotilaille.
Kantasolut ovat vielä erikoistumattomia soluja, joista keho valmistaa tarpeen mukaan erilaisiin tehtäviin sopivia. Tutkimuksessa perehdyttiin luuytimen hematopoieettisiin kantasoluihin. Niistä syntyy ihmisellä päivittäin noin 100 miljardia uutta verisolua.
Tutkimuksessa katsottiin yksittäisiä soluja ja selvitettiin, millaisia RNA-pätkiä niistä löytyy. Mitä lähempänä kantasolua tutkittu solu oli, sitä enemmän niistä löytyi angiogeniiniä, interleukiini 18:a sekä embigiiniä. Tutkijoiden toiveena on, että saman tekniikan avulla voidaan löytää muitakin kantasolujen ulkopuolisia, mutta niihin selvästi vaikuttavia aineita.
Tämä juttu perustuu sekä tiedeartikkelin yhteenvetoon että Turun yliopiston tiedotteeseen. Jälkimmäisen voi lukea vaikkapa asiasta ensimmäisenä kertoneen Aamuset'n sivuilta.
Otsikkokuva (Nortwest Association for Biomedical Research / Flickr) ei liity tutkimukseen.
Suosituimmat tänään
Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved