Kuten viime päivinä Suomessakin mediassa olleet otsikot kertovat, tarkkaillaan taivasta jatkuvasti eri aallonpituuksilla, ja sieltä havaitaan jatkuvasti monia kiinnostavia, joskaan ei välttämättä mullistavia tapahtumia. 

Monista näistä voi tehdä myös hurjalta tuntuvia otsikoita, kuten tästä tapauksesta: ultrakompaktin röntgenkaksoistähden 4U 1822-000 purkaus, joka kesti 4-10 keV:n energia-alueella 15 sekuntia.

Tuoreen tähtitieteilijäin sähkeen (nimi on edelleen sympaattisen vanhanaikainen) mukaan 4U 1822-000:n kirkkaus oli parhaimmillaan 500 +/- 250 McRae, eli noin puolet tähtitaivaan kirkkaimman röntgensäteilykohteen, Rapusumun kirkkaudesta. Se on siis varsin paljon, ja jos voisimme nähdä taivaan röntgensilmin, olisi väläys ollut varsin jännittävä.

Koska japanilainen MAXI-instrumentti havaitsee samanaikaisesti neljällä eri energia-alueella, pystytään sen havainnosta tekemään myös tarkempia päätelmiä.

Tässä tapauksessa kyse oli todennäköisesti kohteesta, joka on 29-55 valovuoden etäisyydellä, eli kohtalaisen lähellä, ja sen massa oli noin 1,4 kertaa oman Aurinkomme massa. Kyseessä ei ollut harvinainen röntgenpurkaus sinällään, mutta ensimmäinen tällainen tästä kohteesta havaittu.

Sen perusteella voidaan nyt päätellä, että kaksoistähdessä 4U 1822-000 toinen komponentti on neutronitähti.

Suurin osa tähtitieteellisistä havainnoista on tällaisia pieniä, mutta kiinnostavia löytöjä, joita tehdään päivittäin.

MAXI on yksi avaruusasemalla olevista havaintolaitteista 

Kansainvälisen avaruusaseman japanilaiseen Kibo-tutkimusmoduuliin kiinnitetty MAXI on sinällään kiinnostava havaintolaite, koska se pystyy tarkkailemaan jatkuvasti kaikkialta taivaalta tulevaa röntgensäteilyä.

Se katsoo eri suuntiin ja kerää yhden koko taivaan kuvan 96 minuutin välein. Lisäksi se tekee tarkempia havaintoja noin tuhannesta röntgenkohteesta aikavälein, jotka vaihtelevat niiden kiinnostavuudesta ja aiemmasta kirkkauden vaihtelusta riippuen päivästä kuukausiin.

Suomalaisittain kiinnostavaa laitteessa on se, että sen kahdesta havaintoja tekevästä laitteesta toisessa on 12 Suomessa valmistettua kaasutäytteistä tuikeilmaisinta. Ne toimitti nykyisin Oxford Instruments Scientific -nimellä tunnettu Metorex Oy. Toinen, tarkempia havaintoja tekevä CCD-tekniikkaan perustuva ilmaisin on japanilaisvalmisteinen.

Kuuluisin avaruusasemalla oleva tähtitieteellinen havaintolaite on kuitenkin antimateriaa metsästävä suurikokoinen AMS-2, joka asennettiin paikalleen vuonna 2011 avaruussukkulan lennolla STS-134.