Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä, Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood on tutkinut ihmisten käyttäytymismalleja anonyymin puhelindatan avulla.

Hän on saanut selville, että ihmisten ”kronotyypillä” eli luontaisella vuorokausirytmillä on yhteys heidän sosiaalisten verkostojensa laajuuteen ja siihen, miten tiiviisti he pitävät yhteyttä muihin.

Aledavood on havainnut, että yökukkujilla on selvästi laajemmat sosiaaliset verkostot kuin aamuvirkuilla. Iltavirkut ovat myös aamuihmisiä keskeisempiä omissa verkostoissaan ja ovat selvästi valikoivammin yhteydessä omaan kronotyyppiinsä eli niin ikään myöhään valvoviin.

Otsikkokuva hahmottaa tilannetta: siinä yökukkujat (siniset) ovat keskeisempiä sosiaalisissa verkostoissaan kuin aamuvirkut (oranssit). Jokainen piste kuvaa yhtä ihmistä ja viivat vuorovaikutusta (puheluita) heidän välillään.

Yökukkujille tämä asia tuskin tulee yllätyksenä.

”Päivittäisestä puhelimenkäytöstä jäävistä digitaalisista jäljistä voi erottaa erilaisia käyttäytymismalleja", Aledavood sanoo.

"Jäljet antavat kuvan aktiviteeteistamme, liikkeistämme ja yhteydenpidostamme."

Nukkumisajat on tutkimuksessa päätelty ajanjaksoista, jolloin älypuhelinta ei käytetä. Sosiaalisten verkostojen laatu ja laajuus paljastuvat ajankohdista, jolloin soitamme hyville ystäville, sekä niiden ihmisten määrästä, joille soitamme ja lähetämme sähköposteja.

Yhtä täsmällistä tietoa on vaikea saada esimerkiksi kyselytutkimuksilla. Digitaalisten jälkien avulla voidaan myös tutkia helposti jopa kokonaisia maita.

Miten käyttää puhelindataa mielenterveyden hoidossa?

Aledavood aikoo soveltaa tutkimustuloksiaan – unirytmin yhteyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja verkostojen laajuuteen – mielenterveysongelmien ymmärtämiseen ja hoitoon.

Hänen mukaansa keräämällä ja yhdistelemällä mobiililaitteista, sosiaalisen median käytöstä ja digitaalisilta alustoilta saatua tietoa voisi ennakoida monia mielenterveyden ongelmia. Aledavood on tutkimuksessaan kehittänyt menetelmän tietojen keräämiseen.

”Mielenterveysongelmille ei ole yksiselitteisiä biomarkkereita, kuten esimerkiksi diabetekselle tai syöpäkasvaimille", selittää Aledavood.

"Tarvitaan siis uusia havaintokeinoja. Häiriöt unirytmissä voivat viitata moniin mielenterveyden ongelmiin, ja tulevan tutkimukseni tavoite on pystyä päättelemään digitaalisten laitteiden käytöstä, onko esimerkiksi avohoitopotilaiden tilassa tapahtunut muutoksia."

Tiedonkeruu on tarkoitus automatisoida siten, että potilaita voisi auttaa hakemaan ammattiapua ennen kuin heidän tilansa muuttuu vakavaksi. Tiedon jalostaminen ja visualisointi helpottaisi terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja antaisi heille yksityiskohtaisen kokonaiskäsityksen potilaan tilasta.

Tietojen yksityisyys taataan jo suunnitteluvaiheessa

Tutkimuksiin osallistuvien ihmisten ja etenkin potilaiden yksityisyys ja tietoturva ovat Aledavoodille ensiarvoisia seikkoja.

”Tiedonkeruumenetelmämme on suunniteltu alusta alkaen siten, ettei ihmisten yksityisyyttä vaaranneta", painottaa Aledavood.

"Se on tietenkin tärkeää koko digitaalisessa elämässämme. Tulevissa tutkimuksissa ja hoidossa menetelmillemme tehdään tiukka lääketieteellinen ja eettinen arviointi – toisin kuin kaikille niille vastaavaa tietoa kerääville puhelinsovelluksille, joita kuka tahansa voi ladata sovelluskaupoista ja joita ei ole validoitu tieteellisesti tai hyväksytty eettisesti. Meidän pitää varmistua siitä, että menetelmät tai sovellukset, joilla tietoa keräämme, todella tukevat potilaan hyvinvointia ja hoitoa”. 

Juttu on Aalto-yliopiston tiedote lähes sellaisenaan.