Löydetty kieliluu on kuitenkin lähes täsmälleen samanlainen kuin nykyihmisellä, joten jo aiemmin oli arveltu, että neandertalinihminen osasi mahdollisesti puhua. Kaikki eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita asiasta, sillä pelkkä identtinen muoto ei vielä välttämättä tarkoita samanlaista toimintaa eli liittymistä puheen muodostumiseen.

Asiaa ei pystytty ratkaisemaan suuntaan tai toiseen, koska käytössä ei ollut menetelmiä, joilla olisi pystytty tutkimaan tarkemmin muinaisen kieliluun toimintaa. 3D-kuvaus yhdistettynä tietokonemallinnukseen tarjosi vihdoin keinon arvoituksen ratkaisuun. Australialainen eläintieteilijä ja paleontologi Stephen Wroe lähti tutkimaan uudella menetelmällä ikivanhaa kieliluuta.

Wroen ryhmä tutki kieliluuta kolmiulotteisella röntgenkuvauksella ja tietokonemallinnuksella. Menetelmän avulla tehdyssä mallissa pystyttiin ottamaan huomioon myös luun sisäinen rakenne, joka vaikuttaa sen mekaaniseen toimintaan. Mallin mukaan neandertalinihmisen kieliluu toimi täsmälleen samalla tavalla kuin nykyihmisellä, joten noin 30 000 vuotta sitten kadonneet serkkumme pystyivät puhumaan samaan tapaan kuin me.

Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että puheen ja kielen alkuperä on paljon aiemmin oletettua kauempana menneisyydessä. Emmekä me ihmiset välttämättä olleet ensimmäisiä, jotka oppivat puhumaan.

Tutkimuksesta uutisoi University of New England ja se on julkaistu PloS One -tiedelehdessä.