Kysymyksiä ja vastauksia Artemis II -lennosta
Artemis II -kuulento lähti matkaan huhtikuun alussa ja kesti noin kymmenen päivää. Seurasin lentoa varsin tiiviisti usein videoin, ja tässä tulee vielä yksi, näillä näkymin viimeinen tästä lennosta.
Mitä Artemis-astronauttien ottamat upeat kuvat kertovat? Mitä niissä näkyy?
Artemis II -lennon aikana otettiin paljon kauniita kuvia Maasta, Kuusta ja niistä yhdessä. Mitä niistä voi sanoa?
Kaikki Artemis 2 -lennosta: näin laukaistiin matkaan, kiertää Kuun ja palaa takaisin Maahan
Kauan odotettu kuulento Artemis II lähti matkaan lopulta keskiviikon ja torstain (1. ja 2. huhtikuuta 2026) välisenä yönä.
Kokeellisen Celeste-satelliittipaikannussysteemin kaksi ensimmäistä satelliittia laukaistiin lauantaina 28. maaliskuuta Uudesta-Seelannista Rocket Labin Electron-raketilla. Niiden tehtävänä on aloittaa Galileo-järjestelmää täydentävän, matalalla Maata kiertävillä satelliiteilla toteutetun navigointisatelliittien kerroksen testaaminen.
Suomesta ei laukaista avaruusraketteja, eivätkä suomalaisyhtiöt ole sellaisia suunnittelemassa. Suomalaiset avaruusalan toimijat kylläkin tarvitsevat raketteja – ja tulevaisuudessa todennäköisesti vielä nykyistä enemmän.
Artemis vastaan Apollo – mitä eroa on 1960-luvun ja vuoden 2026 kuulennoilla?
Nasan kuulento Artemis II on lähdössä pian matkaan. Neljä astronauttia lentää Kuun luokse, kiertävät sen ja palaavat takaisin Maahan. Kyseessä on ensimmäinen kerta 54 vuoteen, kun ihmiset lähtevät Maata kiertävältä radalta kauemmaksi avaruuteen – naapurimme Kuun luokse.
Tällainen on SpaceX:n Starbase helmikuussa 2026
Starbase on SpaceX -yhtiön uusien Starship-alusten ja -rakettien tuotanto- ja laukaisukeskus Texasissa, Yhdysvaltojen eteläisimmässä kohdassa. Vuosikymmenen aikana se on kasvanyt telttakylästä kaupungiksi, suureksi avaruuskeskukseksi, mistä on tulossa todennäköisesti maailman yksi tärkeimmistä paikoista. Jari Mäkinen kävi paikalla vuonna 2023 ja palasi nyt katsomaan mitä kaikkea Starbasessa on tapahtunut.
SpaceX kaavailee lähettävänsä MILJOONA satelliittia taivaalle
SpaceX on anonut Yhdysvaltain viranomaisilta lupaa lähettää avaruuteen ei sen vähempää kuin miljoona satelliittia. Asiaan liittyy myös juuri julkistettu kauppa: SpaceX ostaa tekoäly-yhtiö xAI:n. Kummatkin yhtiöt ovat Elon Muskin perustamia ja suurelta osin omistamia, ja kauppa näyttää selvästi suuntaa kohti tekoälylaskentaa avaruudessa.
Suuri kiinalaisraketin osa putosi Maahan tänään. Suomi ei ollut vaaravyöhykkeessä, mutta raketin lentorata kulki mm. Tanskan ja Puolan ylitse.
Ensimmäinen satelliittilaukaisu Euroopan mantereelta lähestyy
Samaan aikaan kun suuri kiinalaisraketin ylin vaihe putosi Maahan, on Norjassa, Lofooteilla raketti odottamassa laukaisuaan avaruuteen. Saksalaisen Isar Aerospacen Spectrum on uuden sukupolven eurooppalaisraketti, jonka avulla voitaisiin lähettää satelliitteja läntisen Euroopan mantereelta. Tämä lisää Euroopan omavaraisuutta avaruustoiminnassa.
Ennätyksellinen avaruusmyrsky riepotteli Maata – vaarallisin kohta meni juuri ja juuri ohitse
18. tammikuuta 2026 Auringossa tapahtui hurjan voimakas purkaus: valtava kaasupilvi lähti suoraan kohti maapalloa odottamattoman suurella nopeudella. Näytti siltä, että tästä voisi tulla legendaarisen voimakkaan, vuonna 1859 olleen "Carrington-myrskyn" luokkaa oleva tapaus.
Lentopodi no 4: Tarvitaanko lentäjiä enää kohta mihinkään?
Tässä tulee neljäs Lentopodi. Etäyhteydellä tehty osa venähti lähes tunnin mittaiseksi, mutta pitää sisällään paljon kiinnostavaa asiaa.
Tällainen on Suomen ensimmäinen F-35: mitä nyt ja mitä tämä maksaa?
Ensimmäinen Suomen ilmavoimille tuleva Lockheed Martin F-35 -monitoimihävittäjä esiteltiin julkisuudelle Texasissa Fort Worthissa 16. joulukuuta.
SpaceX on saamassa kilpailijan: Jeff Bezosin yhtiöt kirivät etumatkaa kiinni
SpaceX on saavuttanut parissa vuosikymmenessä lähes monopoliaseman avaruusalalla. Sen Falcon 9 -raketti ja Starlink-tietoliikennesatelliittijärjestelmä ovat huimasti edellä kilpailijoita, mutta muut kirivät rakoa nyt kiinni. Etulinjassa on Jeff Bezosin Blue Origin ja Amazon Leo.
Kiertokäynti ällistyttävän isolla ELT-teleskoopilla Chilessä – ensimmäisenä suomalaisena
ELT eli Extremely Large telescope on Euroopan eteläisen observatorion ESO:n uusin havaintolaite, jättimäinen 39-metrisellä peilillä varustettu teleskooppi. Se on valmistumassa Chilessä, Atacaman autiomaassa hyvin lähelle nykyistä Paranal-vuoren observatoriota, ja jos kaikki käy hyvin, otetaan se käyttöön vuonna 2029.
Cerro Paranalin tähtitiedetehdas VLT Chilessä – ainutlaatuinen videosarja alkaa
VLT, Very Large Telescope, on Euroopan eteläisen observatorion eli ESO:n tähtitieteellinen tutkimuslaitos Chilessä, Paranal-vuoren huipulla Atacaman autiomaassa. Kolmiosaisen videosarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan siihen ja sen historiaan.
Haluisitko Airbus Beluga -rahtikoneen? Tässä niitä olisi!
Airbusin pulleat Beluga-rahtikoneet ovat kuljettaneet yhtiön lentokoneenosia ja isokokoisia rahteja 1990-luvun puolivälistä alkaen. Alkuperäiset Beluga ST ovat saaneet seuraajan, vieläkin suuremman Beluga XL:n, ja vanhemmat koneet ovat jäämässä tarpeettomiksi. Airbus etsiikin niille nyt sopivia loppusijoituspaikkoja – mieluiten ilmailumuseoista.
Kiinalaisen uudelleenkäytettävän raketin ensilento onnistui ja epäonnistui
Kiinalainen Landspace -yhtiö on kehittänyt SpaceX:n Falcon 9 -raketin tapaan toimivan ja jotakuinkin amerikkalaisraketin kokoisen kantoraketin nimeltä Zhuque-3. Sen ensimmäinen vaihe on uudelleenkäytettävä samaan tapaan kuin Falcon 9:n ensimmäinen vaihe: kiihdytettyään toisen vaiheen suureen nopeuteen ja nostettuaan sen korkeuksiin, vaihe palaa takaisin ja laskeutuu pehmeästi rakettimoottorinsa hidastamana takaisin maahan.
Suomi lisää voimakkaasti rahoitustaan Euroopan avaruusjärjestölle
Euroopan avaruusjärjestön ministerikokous pidettiin viime viikolla Saksassa. Kokouksessa päätettiin järjestön rahoituksesta vuosille 2026–2028. Jäsenmaat päättivät kasvattaa olennaisesti ESAn rahoitusta peräti 22,3 miljardiin euroon. Suomen maksuosuus lähes tuplaantuu 147 miljoonasta eurosta 233 miljoonaan euroon.
Yllätys: tällainen on eurooppalainen avaruuspuvun prototyyppi
Vaikka Euroopalla ei ole toistaiseksi virallisia suunnitelmia oman tai omien ihmisiä kuljettavien avaruusalusten tekemiseksi, kehitetään astronauttien lennättämistä varten jo paljon tekniikkaa.
Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
Lentopodin kolmannessa osassa ollaan kylässä Suomen Ilmailumuseossa Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa. Siellä Risto Pajuniemi selittää perinpohjaisesti sen, miten lentokone pysyy ilmassa, käydään lentämässä simulaattorilla ja pohditaan Yhdysvalloissa tapahtunutta MD-11 -rahtikoneen onnettomuutta.
New Glenn laskeutui onnistuneesti – SpaceX saa viimein kilpailijan
Blue Origin onnistui New Glenn -rakettinsa toisessa koelennossa täydellisesti: kaksi Nasan luotainta lähetettiin kohti Marsia ja raketin ensimmäinen vaihe laskeutui alas merellä olleen lavetin päälle uudelleen käytettäväksi.
Raketti laukaistiin Ruotsista mikropainovoimatutkimusta tekemään
Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskuksen DLR:n MAPHEUS-16 -luotausraketti teki lyhyen lennon avaruuteen eilen 12. marraskuuta 2025 lentonsa mukanaan ennätykselliset 21 mikropainovoimatutkimusta.
Geomagneettinen aktiivisuus jatkuu korkeana – revontulia on varmasti
Maahan osui viime yönä hyvin voimakas aurinkomyrsky, joka sai aikaan häiriöitä ja kauniita revontulia jopa Keski-Eurooppaan ja Floridaan. Lisää on tulossa.
Voimakas aurinkomyrsky saapumassa
Aurinko on ollut jälleen roihukkaalla päällä: viime päivinä aktiivisuusalueet Auringon pinnalla ovat tuottaneet useita roihupurkauksia ja niistä on sinkoutunut avaruuteen kohti maapalloa suuria sähköisesti varatuilla hiukkasilla pullistelevia pilviä. Tänään tiistaina 11.11. Aurinko roihautti vielä hyvin voimakkaan X5.61 -luokan flaren, joka saapunee Maan luokse parin päivän kuluttua. Geomagneettinen aktiivisuus jatkuu siis useiden päivien ajan – ja saa aikaan varmasti komeita revontulia.
Tällainen on Foresail-1p, seuraava Aalto-yliopiston satelliitti - laukaistaan tiistaina
Foresail-1p on seuraava Aalto-yliopiston (ja samalla Suomen) satelliitti. Se laukaistaan avaruuteen tiistaina 11. marraskuuta klo 20:18 illalla Suomen aikaa.
Hyvästi, pimeä ja hiljainen taivas?
Olen muutamana iltana koettanut kuvata komeetta Lemmonia, tosin hieman huonolla menestyksellä: kaupungin valojen keskeltä pyrstötähden pyrstöstä ei näy mitään, vaikka komeetan hieman utumainen pää näkyy jotenkuten jopa paljain silmin. En kuitenkaan kerro tässä tekstissä komeetasta, vaan siitä, mitä näkyi siinä ympärillä. Satelliitteja! Ja paljon! Jokaisessa kuvassa oli liuta satelliitteja.
Lentopodi, osa 2 – avaruusromua ikkunaan, lentoliikenne-ennätys, turbulenssia ja talven tulo
Lentopodin toisessa osassa Risto Pajuniemi ja Jari Mäkinen juttelevat jälleen ajankohtaisista aiheista ja yleisistä kiinnostavista lentämiseen sekä lentomatkustamiseen liittyvistä asioista.
Lentopodi no. 1 – Aiheina mm. Boeing 737 MAX, istuinpäälliset ja Nizzan läheltä-piti -tilanne
Tässä tulee Jari Mäkisen ja lentokonkari Risto Pajuniemen ilmailuaiheinen videopodcast.
Viimeinkin Starship toimii – 11. koelento sujui erinomaisesti
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa SpaceX teki jälleen yhden Starship-raketin koelennon, järjestyksessään jo yhdennentoista. Siitä ei tullut tällä kerralla isoja otsikoita tiedotusvälineisiin, koska lento meni lähes täydellisesti.
Mistä on tietokonehiiri kotoisin? Kuinka se on kehittynyt kuuden vuosikymmenen aikana puulaatikosta haptiseksi monitoimiapulaiseksi? Hiiren tarinassa on yllättävä eurooppalainen vivahde: Logitech. Yhtiö esitteli uusimman hiirensä juuri viime viikolla ja käynnisti kiinnostavan kilpailun Suomessakin eilen.
Ensimmäisen kuuhunlaskeutumislennon eurooppalainen moduuli luovutettu Nasalle
Euroopan avaruusjärjestö luovutti virallisesti nyt syyskuun 10. päivänä jo kolmannen kuualuksen huoltomoduulin Nasalle. Suunnitelman mukaan Artemis III -lento, jolla ihmiset palaisivat pitkän tauon jälkeen jälleen Kuun pinnalle, käyttäisi juuri tätä huoltomoduulia matkaansa Maasta Kuun kiertoradalle, Kuuta kiertäessään ja paluumatkallaan kohti maapalloa.
Tämä on Pic du Midi – observatoriolinnoitus vuorenhuipulla
Pyreneiden vuoristossa, Pic du Midi de Bigorre -vuoren huipulla lähes kolmen kilometrin korkeudessa on legendaarinen observatorio. Se oli eräs ensimmäisistä korkean paikan tähtitorneista ja siellä on yhä edelleen toisinaan maailman parhaat olosuhteet tähtitaivaan havaitsemiseen – tärkimmat planeettakuvat Maan päältä on otettu siellä.
SpaceX:n Starship-raketin kymmenes lento onnistui – epäonnen sarja päättyi
Viikko sitten ihmeteltiin SpaceX:n Starship-raketin kymmenennen koelennon lähes täydellistä onnistumista ja pitkän epäonnen sarjan päättymistä. Tänään voimme katsoa aiheesta videota, missä selitetään, mistä oikein on kyse ja mikä on iso kuva.
Revontulihälytys - tulevina öinä kannattaa katsella taivaalle!
Auringossa tapahtui varsin voimakas koronan massapurkaus 30. elokuuta, ja siitä lähtenyt varattujen hiukkasten pilvi saavuttaa maapallon tulevana yönä 1. -2. syyskuuta Suomen aikaa. Luvassa voi olla varsin voimakas revontulimyrsky, joka on kenties näkyvissä paitsi koko Suomessa, niin myös keskisen Euroopan pohjoisosissa sekä muuallakin maapallon keskileveysasteilla.
Tällainen on Euroopan superraketti Ariane 6 – pettymys vai menestys?
Uusin eurooppalainen kantoraketti Ariane 6 teki kolmannen lentonsa 13. elokuuta 2025 ja vei onnistuneesti avaruuteen MetOp-SGA1 -satelliitin.
Nyt alkaa lentokonepolttoaineen tekeminen ilmassa olevan hiilidioksidin avulla
Ilmassa on hiilidioksidia, jonka määrää pitäisi saada lisäksi vähennettyä ilmakehässä. Auringosta saa lähes rajattomasti energiaa. Näiden avulla voidaan valmistaa synteettistä lentokonepolttoainetta. Suomalaisyhtiö polkaisee käyntii koelaitoksen, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa – ja auttaa tekemään lentämisestä ympäristöystävällisempää.
Auringonvalosta voi tehdä melkein mitä vain, sanoo professori Jero Ahola
Ilmasta ruokaa ja sähköstä dieseliä! LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola parantaa maailmaa muuttamalla sitä sähköiseksi ja osoittaa konkreettisesti, miten perustutkimuksesta voi tiristää paitsi pientä käytännön hyötyä, niin myös suoranaisia mullistuksia.
Nelitonninen sääsatelliittijärkäle laukaistiin avaruuteen
Laite on jännittävästi nimeltään MetOp-SG-A1, ja se laukaistiin avaruuteen tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa Ranskan Guyanasta Kouroun avaruuskeskuksesta uudella eurooppalaisella Ariane 6 -kantoraketilla. Suomalaisittain satelliitti on erittäin tärkeä, koska päivastoin kuin päiväntasaajan päältä Suomea kurkkivat satelliitit, tämä tulee tekemään havaintoja suoraan Suomen päältä. Mukana on myös suomalaista tekniikkaa.
Mikä on 3I/ATLAS, tähtienvälisestä avaruudesta tuleva vierailija?
Vuosimiljardeja sitten pieni kappale sinkoutui ulos tähtijärjestelmästä kaukana avaruudessa. Se on kulkenut Linnunradassa omia teitään, kunnes nyt sen rata sattuu kulkemaan oman Aurinkokuntamme läpi.
Hurja pelastusoperaatio Etelämantereella
Uuden-Seelannin kuninkaalliset ilmavoimat saivat viikonloppuna hälytyksen Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön McMurdo-asemalta Etelämantereelta: kolme henkilöä kaipaa pikaista lääketieteellistä hoitoa ja siirtoa sairaalaan. Ja niin Hercules lähti matkaan.
ITER pumppasi itsensä lähes vakuumiin
Jättimaisen ITER-fuusiokoereaktorin tekeminen etenee hitaasti, mutta varmasti. Tuorein virstanpylväs saavutettiin eilen keskiviikkona, kun laitoksen suuret pumput viilennettiin lähes absoluuttiseen nollaan ja niiden sisälle saatiin lähes tyhjiö.
Tämän ei pitänyt olla mahdollista: SpaceX on uudelleenkäyttänyt rakettejaan jo 450 kertaa
Kun SpaceX kertoi aikanaan tekevänsä Falcon 9 -rakettiensa ensimmäiset vaiheet uudelleenkäytettäviksi, monet asiantuntijatkin olivat hyvin epäileväisiä. Nyt yli 15 vuotta myöhemmin tilanne on täysin päinvastainen: lähes kaikki haluavat tehdä uudelleenkäytettäviä raketteja.
Burp – ja niin jäänalainen tulva pulpahti pintaan Grönlannin jäätikköillä
Tutkijat ovat havainneet satelliittien keräämistä kuvista ja tiedoista, että valtava tulva Grönlannin jäätikön alla nousi niin voimakkaasti, että se mursi jäätikön, jolloin suuri määrä sulavettä purkautui jään pinnalle. Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, misen Grönlantia peittävä valtava jäätikkö on sulamassa. Tutkimus julkaistiin tänään Nature Geoscience -lehdessä.
Yhdysvaltain salasukkula valmistautuu uuteen lentoon – nyt mukana on kummallinen kvanttisensori
Yhdysvaltain avaruusvoimien pieni avaruussukkula X-37B ei ole itse asiassa enää kovin salainen, mutta sen tekemiset avaruudessa sen sijaan ovat. Nyt sukkula on valmistautumassa jo kahdeksannelle koelennolleen.
Massiivinen mustien aukkojen törmäys
Kolmen gravitaatioaaltoja havaitsevan observatorion, yhdysvaltalaisen LIGO:n, eurooppalaisen Virgon ja japanilaisen KAGRAn, tuore havainto kertoo kaikkien aikojen messevimmästä mustien aukkojen yhdistymisetä. Gravitaatioaaltojen avulla tehty havainto kertoo, että törmäys tuotti lopulta jättisuuren mustan aukon, joka on noin 225 kertaa Auringon massan suuruinen.
Googol on aivan hirmuisen suuri luku. Siinä on ykkönen ja sata nollaa. Mutta paljonko tuo oikeastaan on, ja voiko määrää hahmottaa mitenkään? Hiekkarannan hiekkajyviäkin on valtavasti vähemmän.
Sähköautoextravideo: Relluilua, matka-ajoa Ranskassa ja käynti akkutehtaassa
Jari Mäkinen kertoo tällä videolla, että hänen ystävänsä kysäisi kesäkuussa pitkän matkan autoilusta Ranskassa sähköautolla ja video syntyi lopulta tämän kysymyksen johdosta – tosin mukana on muutakin, kuten kokemukset Renault Scenic E-Tech Alpine -autosta ja käynti sähköautoille akkuja tekevässä tehtaassa.
Thales ja VTT tutkivat yhdessä miten Suomesta saadaan droonisuurvalta
VTT on valinnut Thales-yhtiön toimittamaan seuraavan sukupolven miehittämättömän liikenteen hallintajärjestelmän Suomen Drolo 2 -tutkimus- ja innovaatiohankkeelle, missä hahmotellaan uusia tapoja hallita erilaisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttämää ilmatilaa.
