Osa 6: Lääketieteen työjuhdat

Diabeteksen hoidossa käytettävä insuliini jouduttiin aikoinaan eristämään lehmien tai sikojen haimasta ja ihmisen kasvuhormoni vainajilta kerätyistä aivolisäkkeistä. Molemmat lääkkeet saadaan nykyisin valmistettua mikrobeissa, kuten monet muutkin lääkkeet.

Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä

Osa 5: Räjähtävät säilyketölkit

Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Syyllinen oli Clostridium botulinum -bakteeri, joka tuottaa botuliini-nimistä hermomyrkkyä. Kahdeksan sairastui vakavasti ja yksi ihminen kuoli.

Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä

Osa 4: Vain yksi on joukosta poissa

Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin kehittyi rokkonäppylöitä. Kenellekään ei tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta. Parker oli työskennellyt yliopistolla kerrosta alempana kuin tutkijat, jotka käsittelivät tutkimuksissaan isorokkovirusta. Hänestä tuli taudin viimeinen kuolonuhri.

Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä

Osa 3: Loman jälkeen maljalla kasvoi vihreää hometta

Koronapandemia sai valtavasti huomiota, mutta paljon vähemmän puhutaan maailmanlaajuisesti etenevästä hiljaisesta pandemiasta, jonka aiheuttavat antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit. Lancet-tiedelehden mukaan antibioottiresistenssi aiheutti vuonna 2019 suoraan 1,27 miljoonan ihmisen kuoleman ja lisäksi edesauttoi 5 miljoonan ihmisen kuolemaa maailmanlaajuisesti.

Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä

Osa 2: Ai, nämä voivatkin olla ystäviä?

Mikrobeja on pitkään totuttu ajattelemaan ihmiskunnan vihollisina, joita vastaan meidän pitää taistella. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että on myös iso joukko hyviä bakteereita, jotka elävät meidän kanssamme sulassa sovussa ja edistävät terveyttämme. Suomen Lääketieteen Säätiön podcastissa kerrotaan suolistomikrobien merkityksestä.

Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä

Osa 1: Kun tutkija kolerabakteereja nielaisi

Ensimmäistä kertaa mikrobeja sai näkyviin itse tekemällään mikroskoopilla Antoni van Leeuwenhoek vuonna 1672. Kesti kuitenkin pari vuosisataa ennen kuin alettiin uskoa, että mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia ihmisillä. Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä-podcastissa kerrotaan mikrobiologian alkuvaiheista ja katsahdetaan tulevaisuuteen.

Julkaistu: 16.11.2024 / Kirjoittanut Mari Heikkilä

Paljonko suomalaisia tulee kuolemaan koronavirukseen?

Covid-19 -epidemia voi tappaa Suomessa saman verran väkeä kuin toinen maailmansota. Kuolleisuutta voidaan kuitenkin hillitä huomattavasti jos suojaamme yhdessä riskiryhmiin kuuluvia.

Julkaistu: 15.03.2020 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Tiedetöppäysjoulukalenteri 22: Talidomiditapaus

Onko tämä huijaus vai sellaisen lavastus? Joka tapauksessa australialastohtori William McBride paljasti 1950-luvun unilääke Talinomidin haitalliset vaikutukset sikiöihin ja teki suuren palveluksen monille syntymättömille lapsille.

Julkaistu: 22.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri 20: Penisilliini

Jos et siivoa kunnolla pöytääsi – tai laboratoriotasi – niin älä ota turhia paineita: saatat olla kuten Alexander Fleming, joka löysi penisilliinin. Joskus töppäys tuottaa hyödyllisen yllätyksen.

Julkaistu: 20.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 14. Superlahjakkuudesta hylkiöksi

Ei ole mikään salaisuus, että monet kirjoittavat CV:n näyttämään lievästi todellisuutta paremmalta. Toiset pudottelevat tunnettujen ja/tai arvostettujen henkilöiden nimiä antaen ymmärtää, että he ovat hyviäkin tuttuja. Jotkut tutkijatkin innostuvat listaamaan ansioikseen töitä ja tutkimuksia, joita ovat joko suunnitelleet, tehneet vain osittain tai ovat olleet mukana tekemässä.

Julkaistu: 14.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Tiedetöppäysjoulukalenteri: 10. Ilokaasu

Itse asiassa tämä on hyvin jouluinen tarina, sillä se alkaa tapaninpäivänä vuonna 1799, ja hyvän joulukertomuksen tapaan pitää sisällään iloa ja draamaa.

Kaksikymmenvuotias kemisti Humphry Davy astui lämpömittari kainalossaan höyrykoneen keksineen Jamess Wattin suunnittelemaan kaasuhengityskammioon. Vieressä lääkäri Robert Kinglake vapautti pulloista kammioon dityppimonoksidia joka viides minuutti aina siihen saakka, kunnes Davy menetti tajuntansa.

Julkaistu: 10.12.2019 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Geenitestisi voi valehdella - äitilinjoissa saattaa olla miehiäkin mukana

Tähän asti on oletettu, että mitokondrio-DNA periytyisi ainoastaan äideiltä. Tuore tutkimus kuitenkin järkyttää tätä perimän tutkimuksen peruspilaria: Poikkeavaa mtDNA:ta saattaa olla jopa joka viidennellätuhannella.

Julkaistu: 01.12.2018 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Älä pese turhaan käsiäsi – likaiset kädet parantavat immuniteettia

Tutkijat ovat jo pitkään arvostelleet supoerdesinfioivia puhdistusaineita, koska liian puhdas keittiö ei ole hyvä asia: kun emme joudu kosketuksiin pöpöjen kanssa, emme kehitä niille vastustuskykyä. Nyt tamperelaisprofessori ottaa askeleen eteenpäin ja ylistää likaisia käsiä. Kohtuudella, tietysti.

Julkaistu: 20.06.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Uudenlainen kirurgin älyveitsi tunnistaa leikattavan kudoksen

Syöpäkirurgiassa kasvain pyritään poistamaan kerralla ja mahdollisimman täydellisesti. Kasvaimen rajojen tunnistaminen silmämääräisesti ei kuitenkaan ole helppoa. Apuun tulee nyt uudenlainen älykäs kirurgin veitsi.

Julkaistu: 04.05.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Tumma suklaa toimii kuin laajaspektrinen lääke

Jokainen suklaa-addikti tietää, että suklaan syöminen auttaa moneen asiaan. Kokemusperäiselle tiedolle on saatu jälleen tieteellistä vahvistusta.

Julkaistu: 26.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Yökukkujille herääminen on vaarallista

"Illan torkku, aamun virkku, se tapa talon pitää" -tyyppisillä sananlaskuilla on perusteltu aamuansioituneisuuden etuja. Haitat voivat sitten ollakin tappavia.

Julkaistu: 14.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Jyväskyläläistutkija tietää epigeneettisen kellon – se kertoo, oletko ikäistäsi vanhempi

Biologinen ikääntyminen etenee yksilöllisesti. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin ikääntyviä naiskaksosia tutkimalla yhteisen perimän ja jaettujen ympäristötekijöiden suuri vaikutus biologiseen ikään.

Julkaistu: 11.04.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Tällit näkyvät magneettikuvissa – urheilulaji vaikuttaa aivotoimintaan

Kontakti- ja kypärälajeissa kuten jenkkifudiksessa, lätkässä ja vaikkapa lumilautailussa tulee kolhuja myös päähän. Se näkyy aivotoiminnassa, mutta nyt Indianan yliopistossa on tutkittu tarkemmin, millä tavalla.

Julkaistu: 09.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Aivojen hitaat aallot kertovat tietoisuudesta

Magneetti- eli MRI-kuvauksessa on jo pitkään ihmetelty hyvin hitaita aaltoja, jotka näyttävät kulkevan aivojen halki muutaman sekunnin välein. Kuvaustekniikassa esiintyy muutenkin kaikenlaista kohinaa, joten niistä ei ole ihmeemmin välitetty.

Julkaistu: 02.04.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Tätä on odotettu: Pikatesti, joka tunnistaa borrelioosin nopeasti

Hyvä uutinen ennen kesää: Suomessa on kehitetty uusi tutkimustietoon perustuva pikatesti puutiaisten aiheuttaman borrelioosin tunnistamiseen. Testin avulla antibioottihoito voidaan aloittaa borrelioosipotilaiden kohdalla nopeasti, mikä vähentää tautiin liittyviä jälkioireita. Samalla vältytään tarpeettomilta antibioottihoidoilta.
 

Julkaistu: 29.03.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Makea maistuu, mutta sitä ei maista – ainakaan lihava hiiri

Tiedetuubissa on jo aiemmin kerrottu tutkimustuloksista, joiden mukaan ylipaino vaikuttaa makuaistiin. Erityisesti makean maistaminen heikkenee.

Julkaistu: 26.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Säteilyturvakeskus: Ilmassa outoa radioaktiivisuutta tänä vuonna

STUK kertoo havainneensa epätavallisia radioaktiivisen jodin määriä tänä vuonna ympäri eteläistä ja itäistä Suomea. Määrät ovat erittäin pieniä ja terveyden kannalta merkityksettömiä. Ne ovat kuitenkin poikkeavia ja siksi herättävät huomiota.

Julkaistu: 16.03.2018 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Stressi ei ole pelkästään tarttuvaa, se muuttaa jopa aivojen rakennetta

Jokainen varmaan tietää, että stressi leviää työyhteisössä kulovalkean lailla. Jos jollain on kauhea kiirus, pian kaikki tuntevat taakan harteillaan. Valitettavasti kyse ei ole pelkästään tuntemuksista.

Julkaistu: 09.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Aidon ”Jäämiehen” salaisuus löytyy aivoista

Etenkin suomalaisille on tuttu toinenkin Jäämies, mutta tässä tapauksessa ”Iceman” on hollantilainen seikkailija Wim Hof. Hän on saanut lempinimensä kyvystään selviytyä ennätyksellisen pitkiä aikoja alhaisissa lämpötiloissa.

Julkaistu: 07.03.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Kannattaako toimistotöitä tehdä seisaaltaan? – Tutkijoiden mukaan ei

Istumatyötä tekeville on suositeltu seisomapöytiä, jotta terveys säilyy. Tietokoneen naputtelu seisaaltaan parantaa ryhtiä, vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa.

Julkaistu: 19.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Suurelta sokerisalaliittoteorialta putosi pohja

Länsimaissa ylipaino on saanut epidemian mittasuhteet ja syitä siihen on etsitty niin silavasta kuin sokeristakin.

Julkaistu: 18.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Kyllä, tunteet näkyvät aivoissamme

Kaikki tietävät, että tunteita on helppo nähdä jopa silmämääräisesti esimerkiksi kasvonilmeiden, kehon tuntemusten ja yksilöllisisten kokemusten perusteella. Toistaiseksi kuitenkaan ei tiedetä, onko eri tunteilla myös niin erilainen aivoperusta, että tunteita voitaisiin erotella toisistaan pelkän aivojen toiminnan perusteella.

Julkaistu: 15.02.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Tulehduksia, hulluutta ja paljon muuta – jos et nuku tarpeeksi, niin käy huonosti!

Jos olet koko ajan kipeänä, niin syynä ainakin osittain voi olla liian lyhyet yöunet. Tutkijat selvittävät kuumeisesti myös unen puutteen ja tulehdusten yhteyttä, vanhempien vaikutusta lasten nukkumiseen ja sitä, kuinka voisimme nukkua paremmin.

Julkaistu: 11.02.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Vähäinen valo tekee tyhmäksi

Ainakin ennen vanhaan lapsia varoiteltiin lukemasta liian pimeässä, etteivät silmät mene pilalle. Vähäisen valaistuksen vaikutukset voivat olla paljon laaja-alaisempia, sillä se voi jopa tyhmentää.

Julkaistu: 06.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Keittiöstä tuttu kurkuma petraa muistia ja mielialaa

Monilla mausteilla on todettu olevan erilaisia terveydentilaa edistäviä ominaisuuksia. Yksi niistä on keltainen kurkuma, jonka vaikutuksia on äskettäin tutkittu Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA).

Julkaistu: 31.01.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Ihmisporaa kehittävä suomalaisfirma sai rahoitusta

Aalto-yliopiston ja HUS:n neurokirurgian klinikan välisenä yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta syntynyt startup-yritys on saanut miljoonan euron rahoituksen kirurgisen poranterän viimeistelyyn ja myyntiluvan hakemiseen Euroopassa.

Julkaistu: 25.01.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Hypnoosi muuttaa aivojen tapaa käsitellä tietoa

Nyt se on varmaa: ainakin osalla ihmisistä hypnoosi muuttaa aivojen tapaa käsitellä tietoa.

Julkaistu: 13.12.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Yksi näkökulma lisää Sote-soppaan: robotit tulevat

Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokonaisuudistus on keskittynyt lähinnä poliittiseen suhmurointiin, jonka tuoksinnassa asiantuntijoiden kommentit ovat jääneet lähes huomiotta. Nyt yksi kommentti lisää tulee Lappeenrannasta ja se koskee robotteja. Robottiikka sote-palveluissa voisi yhdistää tekniikan kehitystä ja hyvinvointiosaamista.

Julkaistu: 09.12.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Perinteinen kuva murtui: silmän tappi- ja sauvasolut toimivat yhdessä

Kirkkaassa valossa näkemisen on yleisesti uskottu olevan tappisolujen ja hämärässä näkemisen sauvasolujen vastuulla. Miten sitten on mahdollista, että ihmiset, joilla ei ole toimivia tappisoluja, pystyvät kohtuullisen hyvin toimimaan näköaistin varassa päivänvalossakin?

Julkaistu: 28.11.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Kahvi pidentää ikää ja vähentää riskiä saada kroonisia tauteja

Kahvinjuonti on varsin terveellistä. Näin kertoo kaksi uutta laajaa tutkimusta, joissa tarkasteltiin yli 700 000 ihmisen elämää ja kuolemaa. Parhaiten pärjännee parilla-kolmella kupilla päivässä.

Julkaistu: 11.07.2017 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Empatia löydetty aivoista

Tuore tutkimus paljastaa, kuinka aivojen kivunlievitykseen osallistuva opioidijärjestelmä voi auttaa myös toisten kipuun eläytymisessä – siis empaattisuudessa.

Julkaistu: 30.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Ihmisen geenikartasta löytyi yllätys

Ruotsalais-suomalainen tutkimus osoittaa, että ihmisen solujen DNA:ssa esiintyvä ’viides kirjain’ muuttaa geneettisen koodin lukua. Science-tiedelehdessä julkaistut tulokset auttavat ymmärtämään, miten DNA ohjaa geenien ilmentymistä yksilönkehityksen aikana ja tautien synnyssä.

Julkaistu: 04.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Imeskele itsesi terveeksi flunssasta

Helsingin yliopistolla on hyviä uutisia flunssapotilaille: seitsemän satunnaistetun tutkimuksen perusteella sinkki-imeskelytabletit voivat lyhentää flunssan kestoa yli 30 prosentilla. Tosin monet sinkkiä sisältävät imeskelytabletit ovat tehottomia.

Julkaistu: 03.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Syövän ja autismin välillä yllättäviä yhtäläisyyksiä

Turun biotekniikan keskuksen tutkijat ovat äkänneet, että niin sanottu SHANK-proteiini heikentää rintasyöpäsolujen tarttumista ympäröivään kudokseen. Tätä proteiinia on aiemmin tutkittu vain aivoissa ja sen puutoksen tai siinä olevan geenivirheen tiedetään liittyvän autismiin.

Julkaistu: 10.03.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Epi­lep­sialle löydetty uusi syn­ty­me­ka­nis­mi

Aivojen yleinen välittäjäaine voi pitkittyneessä epilepsiakohtauksessa kiihdyttää aivojen toimintaa ja synnyttää haitallisia hermoyhteyksiä. Nämä puolestaan voivat johtaa uusiin kohtauksiin, joita on hankala hallita lääkkeillä.

Julkaistu: 27.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Superuutuus bakteeri-infektioiden hoidoissa: täsmälääkkeet

Tätä läpimurtoa ei ole tehty lääketieteen laboratoriossa, vaan tietokoneilla: tutkijat ovat tehneet laskennallisella päättelyllä ja tilastomalleilla läpimurron, jonka avulla tulevaisuudessa voidaan kehittää täsmälääkkeitä vakavia infektioita aiheuttavia bakteereita vastaan.

Julkaistu: 16.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Vakava varoitus: älä syö lakritsia, jos olet raskaana

Uusi suomalaistutkimus antaa lisätukea lapsiperheiden ruokasuosituksen ohjeelle, jonka mukaan äidin tulee välttää runsasta lakritsin syöntiä raskauden aikana. Turvallisen käytön rajaa ei tunneta.

Julkaistu: 05.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Turistiripulikin sen osoittaa: superbakteerit tykkäävät turhista antibiottikuureista

Antibiootteihin hieman herkästi turvautuva matkailija poimii mukaansa tavallisista superbakteereista kaikkein vastustuskykyisimmät. Tuore tutkimus osoittaa jälleen kerran liiallisten antibioottien haitallisuuden.

Julkaistu: 02.02.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Suomalaislöytö: näin aivot säätelevät masennusta

Jos tietäisimme, miten aivot säätelevät itse masennusta ja ahdistuneisuutta, voisi näiden nykyisin varsin yleisten sairauksien tai niitä oireina tuottavien sairauksien hoito olla helpompaa ja tehokkaampaa. Turun yliopistossa on otettu askel tähän suuntaan, joskin toistaiseksi vain hiirillä.

Julkaistu: 23.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Suuri harppaus eteenpäin: DNA selville käynnykällä

Mainoksen mukaan jokaista käyttöä varten on mobiilisovellus. Ihan pelkkä softa ei vielä riitä DNA:n analysointiin, mutta nyt sen vaatima laitteistokin on niin pieni, että se voi toimia kännyn lisävarusteena. Ja tämä on vasta alkua.

Julkaistu: 20.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Tämä on uutta: pian luunmurtuma hoidetaan luumaisella nanokuidulla

Tulevaisuudessa ongelmat luiden kanssa ovat hieman pienempiä, kun luun kaltaisilla nanokuiduilla on mahdollista parantaa luuimplanttien kiinnittymistä tai kuituja voidaan käyttää suoraan luun kasvun tukirakenteina. Näin todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Julkaistu: 17.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Halpa aivokuvauslaite joka nurkkaan – aivohalvauksen tunnistus tulee tarkemmaksi ja nopeammaksi

Aivohalvaus on syynä noin 9 prosenttiin kuolemantapauksista Suomessa ja jättää aivovamman joka neljännelle siitä henkiin jääneelle. Mitä nopeammin aivohalvaus todetaan ja hoito voidaan aloittaa, sitä paremmat ovat selviytymismahdollisuudet.

Julkaistu: 13.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Tämä avaa portit migreenille – tuore tutkimus valottaa päätäriipivän säryn syntyä

Tuoreen tutkimuksen mukaan hermoston välittäjäaineen serotoniiniin estomekanismin heikentyminen saa aikaa turkastuttavan päänsäryn, kun se ei kykene hillitsemään ääreishemoston kipusignaaleita.

Julkaistu: 10.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Video: Aivoihin mahtuu 10 kertaa oletettua enemmän muistoja

Jos pyhien jälkeen tuntuu siltä, että aivot junnaavat, eikä mikään tunnu pysyvän muistissa, niin kannattaa muistaa mitä aivotutkijat sanovat pääkoppamme sisällä olevan harmaan solumassan muistikapasiteetista.

Julkaistu: 04.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Parkinsonin taudin liikehäiriöt saatiin korjattua

Helsingin yliopiston dosentti Timo Myöhäsen tutkimusryhmä on onnistunut korjaamaan Parkinsonin taudissa esiintyvät liikehäiriöt – toistaiseksi tosin vain hiirillä tehdyissä kokeissa. Tulos on hoidon kannalta lupaava, sillä Parkinsonin tauti diagnosoidaan käytännössä aina vasta oireiden ilmaannuttua.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Toimitus