Tuntuuko tiukan tuumailun aikana toisinaan siltä, että pää painaa hartioita entistä enemmän? Olet oikeassa, niin todella tapahtuu.
David Field ja Laura Inman tekivät Readingin yliopistossa Englannissa mittauksia, jotka osoittavat, että aktiivisesti toimivat aivot painavat enemmän kuin joutilaassa tilassa olevat. Field sai idean punnitukseen kokeista, joita italialainen tutkija Angelo Mosso teki jo 1880-luvun lopulla. Mosso oli rakentanut tarkan, koko kehon tasapainoa mittaavan vaa’an, jolla hän pystyi osoittamaan, että aivotoiminnan vilkastuminen lisäsi pään painoa eli veren määrää aivoissa.
Field ja Inman värväsivät opiskelijoiden joukosta 14 koehenkilöä, joiden piti maata liikkumatta siten, että pää lepäsi huippuherkällä vaa’alla. Ensin heidän korviinsa soitettiin musiikkia, sitten piti katsella – edelleen musiikkia kuunnellen – videota, jolla oli värikkäitä geometrisia kuvioita. Kuuloaistiin liittyvä aivojen alue on melko pieni, joten mahdollisen ilmiön – eli aivojen painon kasvun – voimistamiseksi tutkijat järjestivät tekemistä myös näköaistimuksia prosessoivalle alueelle.
Kun joko kuulo- tai sekä kuulo- että näköaistimus alkoi, ensimmäisen parin sekunnin aikana veri pakeni aivoista. Field ja Inman arvelevat sen johtuvan siitä, että tällä tavoin aivot valmistautuvat ahkeraan työhön hankkiutumalla eroon kertyneistä kuona-aineista. Sen jälkeen aivoihin tulvi tuoretta, happipitoista verta – ja se näkyi pienenä kasvuna voimassa, jolla pää painoi vaakaa.
Havaittu kasvu oli hyvin pieni, ainoastaan 0,005 newtonia, ja sekin mitattiin koehenkilöillä, jotka samanaikaisesti kuuntelivat musiikkia ja katselivat kuvioita. Pelkkä musiikin kuuntelu aiheutti selvästi pienemmän muutoksen. Mittaustulosta on kuitenkin hyvin vaikea muuntaa aivoihin virranneen lisäveren täsmälliseksi määräksi, sillä se edellyttäisi tarkkaa tietoa, missä kehon osassa veren määrä on vastaavasti vähentynyt.
Taannoisissa kokeissaan Mosso totesi, että hänen mittaamaansa aivojen painonnousuun vaikuttaa esimerkiksi se, millaista tekstiä koehenkilö lukee ja millaisia tunnekuohuja sen sisältö mahdollisesti aiheuttaa. Mielenkiintoista on se, että Mosson yli sata vuotta vanhat tutkimustulokset julkaistiin vasta viime vuonna. Stefano Sandroden johtaman ryhmän artikkeli italialaistutkijan kokeista ilmestyi neurologian alan Brain-julkaisussa 17. toukokuuta 2013. Fieldin ja Inmanin tutkimus julkaistiin samassa lehdessä 9. tammikuuta 2014.
Sekä Mosson että Fieldin ja Inmanin tutkimuksesta kerrottiin ScienceNews-nettijulkaisussa. Brain-tiedelehti löytyy täältä, mutta artikkeleiden lukeminen on maksullista.
Kuva: Scott D. Welch
