Marmoripaksuotsan 37 miljoonan vuoden kasvuspurtti
13.03.2014

Na Duongista Vietnamista on löytynyt muinoin eläneen pikkukalan fossiileja, jotka kertovat vuosimiljoonia kestäneestä kehityksestä. RhinChua-järven kerrostumista kaivettiin esiin Planktophaga minuta -karppilajin hampaita. Niiden perusteella muinaisen vesipedon pituudeksi voitiin päätellä vaivaiset viisi senttimetriä. Se on tunnetuista Itä-Aasian karppilajeista paitsi vanhin myös kaikkein pienin.

Evoluution myötä kalalle on kuitenkin kertynyt mittaa huomattavasti enemmän. Planktophaga minutan eli kirjaimellisesti ”pienen planktoninsyöjän” sukulaisella marmoripaksuotsalla (Hypophthalmichthys nobilis) voi olla pituutta puolitoista metriä ja painoa viitisenkymmentä kiloa. Marmoripaksuotsa onkin suurimpia nykyisistä karppilajeista ja Kiinassa se on suosittua ruokaa.

Planktophaga minutan lisäksi RhinChua-järven myöhäiseoseenin aikaisista, noin 37 miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista on löytynyt kuuden muun muinaisen karppilajin fossiileja. Niillä kaikilla on sukulaisia Aasiassa nykyisin esiintyvien kalalajien joukossa. Se osoittaa, että Kaakkois-Aasian vesieliöstöllä on juuret hyvin kaukaisessa menneisyydessä.

Nykyistä marmoripaksuotsaa esiintyi alkujaan vain eteläisen Kiinan suurissa joissa ja järvissä, mutta sitä istutettiin 1960-luvulla myös Euroopan vesistöihin. Ajatuksena oli, että se hillitsisi vesikasvien leviämistä rehevöityvissä vesissä. Hanke karahti kuitenkin kiville, kun marmoripaksuotsan pääasialliseksi ravinnoksi osoittautuikin eläinplankton.

Löydöstä kerrottiin Senckenberg-instituutin (Senckenberg Gesellschaft für Naturforschung) sivustolla ja tutkimus on ilmestynyt Zitteliana A -julkaisusarjassa.