Saturnuksen Tethys-kuun pinnalta on löydetty outoja väriviiruja. Niiden leveys on vain muutamia kilometrejä, pituus useita satoja kilometrejä. Viirut ovat NASAn uutisen mukaan oudoimpia väriyksityiskohtia, mitä koko Saturnuksen kuuperheestä on löydetty.
Viirut erottuvat otsikkokuvassa punaisina, kuin epätasaisen pinnan päältä olisi vedelty väriliidulla. Värit eivät kuitenkaan näyttäisi ihmissilmälle tuollaisilta. Kyse on väärävärikuvasta, jonka sävyjä on muutettu rankalla kädellä yksityiskohtien esiintuomiseksi. Sävyt tulevat vihreästä, infrapunasta ja ultravioletista, jotka on käsittelyssä muutettu punaiseksi, siniseksi ja keltaiseksi. Paljaalla silmällä viiruja ei ehkä edes erottaisi.
Viirut havaittiin ensi kerran vuonna 2004 otetuissa kuvissa, mutta hyvin epäselvästi. Cassini-luotaimen piti odottaa tarkempia kuvausmahdollisuuksia huhtikuuhun 2015 asti. Vasta nyt kuun pohjoiset seudut alkavat tulla kunnolla näkyviin, sopivassa valossa.
Tethysillä ei vaikuta olevan juuri muita pinnanmuotoja kuin kraatterit, sekä niiden synnyttämät laajat halkeamavyöhykkeet ja muutamat tasankoalueet. Voimakkaasti kraatteroituneen Tethysin pinta on ikivanhaa -- lukuunottamatta viiruja. Ne leikkaavat kaikkia muita piirteitä, mutta eivät vaikuta olevan yhteydessä mihinkään jo havaittuun rakenteeseen.
Viirujen alkuperä on toistaiseksi mysteeri. Varmaa on ainoastaan, että niiden koostumus on jollain tavalla erilainen kuin ympäröivän alueen. Mahdollisuuksia on monia: kyse voi olla kaasujen purkautumisesta kuun sisältä, ehkä pinnalla olevista pienenpienistä halkeamista (joita näissä kuvissa ei vielä erota). Kenties kyse on vain ohuen pintakerroksen alta paljastuneesta, hieman erilaisesta jäästä, tai sitten viirut ovat jonkin vastikään pinnalle avaruudesta tippuneen aineen aiheuttamia.
Vastaavia viiruja on löydetty myös Jupiterin Europa-kuun pinnalta. Se on kuitenkin geologisesti hyvin nuori ja aktiivinen, ja sen viirut voidaan yhdistää paksun jääkuoren halkeamiin.
Tethys on runsaan 1000 kilometrin läpimittainen. Se kiertää Saturnusta vajaan 300 000 kilometrin etäisyydellä. Se on siis hieman pienempi kuin oma Kuumme ja sijaitsee myös hieman lähempänä planeettaansa. Tethys myös kiertää Saturnusta lukkiutuneena kuten omakin kiertolaisemme, näyttäen planeetalle koko ajan saman puolen itsestään. Tethys on kaikista Aurinkokunnan merkittävistä kuista harvointa materiaa. Sen oletetaan koostuvan lähestulkoon täysin vesijäästä.
Punaiset viirut eivät ole ainoita Tethysin oudoista väreistä. Tämä erottuu viereisestä, vuonna 2014 julkaistusta karttaprojisoidusta väärävärikuvien mosaiikista. Radalla etummaisena kulkevaa pallonpuoliskoa piiskaavat Saturnuksen magneettikentässä vauhdilla kulkevat elektronit, minkä vuoksi sen ekvaattori näkyy väärävärikuvissa sinertävänä ellipsinä (oikealla), joka himmenee taustapuolta lähestyttäessä. Taustapuoli (vasemmalla) taas punertaa, minkä syyksi on esitetty sekä muista kuista peräisin olevaa materiaa, tai etupuolesta poikkeavaa plasmaympäristöä. Samanlaisia värieroja näkyy myös muiden Saturnuksen keskikokoisten kuiden pallonpuoliskoilla.
Tarkempia kuvia on luvassa vielä tänä vuonna. Seuraava Tethys-kuun lähiohitus on suunniteltu marraskuulle. Nyt kun tutkijat tietävät mitä etsiä, voidaan havitella lisätietoja, jotka auttaisivat viirujen alkuperän selvittämisessä.
Kuvat: NASA/JPL-Caltech/Space Science Institute