NASAn Cassini-luotain on lähettänyt Maahan ensimmäiset kuvat, jotka se otti viime keskiviikkona ohittaessaan Saturnuksen Enceladus-kuun etelänavan 49 kilometrin etäisyydeltä.
"Cassinin huikeat kuvat tarjoavat pikavilkaisun Enceladuksen lähiohituksesta, mutta kaikkein jännittävimmät tutkimustulokset ovat vasta tulossa", toteaa Linda Spiker Jet Propulsion Laboratorysta.
Ohilennon aikana Cassini kulki kuun pinnalta purkautuvan vesihöyryn läpi ja otti näytteitä sekä kaasusta että pölyhiukkasen kokoisista jääkiteistä. Analyysiin menee todennäköisesti useita viikkoja, mutta tulokset kertovat Enceladuksen pinnan alla vellovan meren koostumuksesta ja olosuhteista.
Merenpohjassa saattaa esiintyä hydrotermistä aktiivisuutta ja Maan meristä tuttuja "mustia savuttajia", jotka täällä ovat olleet mahdollisesti elämän syntysijoja. Siksi Enceladus on kiinnostava kohde kartoitettaessa elämälle mahdollisesti suotuisia paikkoja muualla Aurinkokunnassa.
Lisää Cassinin ottamia, toistaiseksi käsittelemättömiä kuvia löytyy NASAn sivuilta.
Cassini ohittaa Enceladuksen viimeisen kerran 19. joulukuuta. Silloin etäisyys jää noin 5 000 kilometriin ja tarkoitus onkin tutkia kuun sisuksista vapautuvaa lämpöä laajemmassa mittakaavassa.
Kuvat: NASA/JPL-Caltech/Space Science Institute
NASAn Cassini-luotain ohittaa huomenna Saturnuksen Enceladus-kuun ainoastaan 48 kilometrin etäisyydeltä. Kiertolaisen etelänapaa hipovan ohilennon aikana luotain kulkee hyisten suihkujen läpi ja tutkii kuun sisuksista purkautuvaa vesihöyryä ja jääkiteitä.
Elämää ei etsitä, sillä Cassini-luotaimen laitteita ei ole moiseen suunniteltu, mutta tutkijoiden toiveissa on saada entistä enemmän tietoa Enceladuksen sisuksissa vellovasta merestä ja sen olosuhteista – myös elämän kannalta.
Yksi keskeisistä tavoitteista on saada selkoa Enceladuksen hydrotermisestä toiminnasta eli kiviaineksen ja kuuman veden vuorovaikutuksesta. Siitä kertoisivat kuun pinnalta suihkuavan vesihöyryn joukossa olevat vetymolekyylit.
Tarkoitus on selvittää muutenkin Enceladuksen suihkulähteiden kemiaa eli millaisia alkuaineita ja niiden yhdisteitä niissä esiintyy. Lähiohitus tarjoaa aikaisempaa paremman mahdollisuuden havaita myös raskaita, mahdollisesti orgaanisia molekyylejä.
Samalla saattaa selvitä suihkujen luonne: ovatko ne yksittäisiä purkauksia vai verhomaisia "seinämiä". Se auttaisi määrittämään, miten vesihöyry pääsee kuun jäisen kuoren läpi pinnalle.
Toistaiseksi ei myöskään tiedetä tarkasti, kuinka paljon suihkulähteet syytävät hyistä ainetta avaruuteen. Se puolestaan kertoo, kuinka kauan Enceladus on ollut aktiivinen. Suihkuaako kuun sisuksista vesihöyryä vain sattumoisin juuri nyt, kun Cassini kiertää Saturnusta vai onko se jatkunut jo pidemmän aikaa?
Englanninkielisellä videolla tutkijat kertovat ohilennon yksityiskohdista ja sen aikana tehtävistä mittauksista.
Tiedetuubissa on kerrottu aiemmin esimerkiksi Enceladuksen valtamerestä ja elämän edellytyksistä kuun sisuksissa.
NASAn sivuilta löytyy tietopaketti Cassinin viimeisistä Enceladuksen ohilennoista. Ensimmäinen niistä tapahtui kaksi viikkoa sitten, jolloin luotain lensi kuun pohjoisnavan ylitse 1 839 kilometrin etäisyydeltä.
Kolmas ja viimeinen on joulun alla 19. joulukuuta. Silloin Cassinin ja Enceladuksen välinen etäisyys on pienimmillään noin 5 000 kilometriä.
Kuvat ja video: NASA/JPL-Caltech
